Ysikymppiä

Tänään tuli vedeltyä lähinnä ysikymppiä.
Alkuun pari sarjaa oli hieman merkin hakemista koska merkki oli pohjalla harmaalta jouselta.
Hieman myös herätti hämmennystä harhaosumat oikealle ylös mutta muutaman sarjan jälkeen syyksi paljastuivat kaksi määrättyä nuolta. Toisen sain samaan nippuun nokkia pyörittämällä, toista en. Se päätyi saman tien harkkanuolisarjaan.

Sain välillä aika mukavia suorituksia aikaseksi mutten ihmeemmin jaksanut pingottaa.

Nuolet pysivät pääosin keltaisella muutamia harhalaukauksia lukuunottamatta.

Usko osaamiseen jälleen löytymässä

Tässä on tullut hieman ryvettyä ammunnallisesti kuten iltakisojen ja Kouvolan 900-kierroksen tuloksista on voinut huomata.
Ammunnassa on ollu todella paljon hajaosumia taulun reunoille joille en ole keksinyt oikein muuta syytä kuin suorituksen joka ei ole niin hyvä kuin voisi olla.

Eilisen hyvän sadetreenin rohkaisemana ammuin tänäkin iltana mäkärien syöttinä sinisellä jousella.
Nuoli lensi ja niputti hyvin, tosin vieläkin näyttäisi siltä että perä välillä hieman notkahtaa alas. Tosin kun katsoo nippua taulussa niin korkeushajontaa todellakaan ei ole ja sivuhajontakin näyttäisi vievän lähinnä kasille asti.

Tänään oli siinä mielessä hyvä ilta että huonoillakin suorituksilla joilla harmaan jousen kanssa nuoli on eksynyt todella kauas keskeltä, osumat olivat huonoimmillaan kaseja. Eli käytännössä harmaassa jousessa on jokin virityksellinen seikka joka aiheuttaa hajontaa osumissa. 70m matkalta tuloskin näytti olevan lähempänä sitä tasoa millä tällä hetkellä pitäisi ampua. Tänään tuli 334 pistettä kasaan puolikkaalta.

Ammun nyt jonkin aikaa sinisellä ennenkuin alan edes miettimään harmaan säätöjen tarkastamista. Pakko saada keskityttyä jälleen tekniikkaan ja ammuntafiilikseen.

Sade/tuulitreeni

Tänään sitten Rusalla yhdistetty sade- ja tuulitreeni.
Kaivoin laukusta esiin sinisen jousen joka oli lepäillyt Tampereella Luulajan kisasta saakka.

Jousi toimi melko hyvin verrattuna harmaaseen jolla olen ampunut tässä viimeaikoina. Vaikka sadetakin päällä ei ollut pitkähihaista ja hiha pääsi hieman napsimaan jänteeseen, niputus oli paljon parempaa kuin harmaalla jousella. Samoin nokinpaikka oli jollain aivan oudolla korkeudella jonka takia nuoli heitteli hieman perää pystysuunnassa. Kumma pientä pystyhajontaa silti ilmeni.
Sain samalla hieman rentoutettua ammuntaa koska karmaisevat virheosumat vähenivät paljon.
Sinisessä on Shibuyan hylly mutta koska satoi, en saanut selville raapiiko se putkia samalla tavalla kuin harmaassa. Sen selvittäminen jää sitten hieman kuivemmalle päivälle.

Nuolia sain tauluun sadan hujakoille ennenkuin alkoi tulla kylmä.

Kisaa ja treeniä

Launantaina kävin ampumassa Kouvolassa 900-kierroksen melko mahtavassa säässä.
Aurinko paistoin oikein mukavasti, tosin hieman puskainen tuuli kiusasi välillä.

Kisasta tuli voitto mutta tulostaso ei ollut kovinkaan mairitteleva. Ohitusongelma oli jälleen melko pahasti päällä ja nuoliin jäi selviä merkkejä hyllyosumasta. Puolessa välissä kisaa kasvatin hieman jänneväliä jolla sain hyllyosumat hieman vähenemään mutta toisaalta nippu levisi hieman.

Kompromissivirityksellä ei tarvinut pahemmin ennätyksiä hakea, en tosin jaksanut pahemmin stressata kisasta, nautin lähinnä hienosta kelistä.

Kisan jälkeen ajelin Tampereelle jossa sitten lauantaina treeniä Kaupin kentällä. Testailin Matin 450:siä jotka osoittautuivat todella jäykiksi, niistä tosin oli pätkäisty melkoisesti perästä. Kuvailtiin hieman hyllyn ohitusta ja osuma hyllyyn ei näköjään tapahdu joka kerta. Tosin nuoli ohittaa niin läheltä hyllyä että näköjään pienikin laukaisuvirhe riittää aiheuttamaan osuman. Taivuttelin hylly hieman sisäänpäin ja osumat vähenivät.

Kaupissa oli hienoa ampua. Lämpöä riitti about 28 asteen verran ja sivutuuli oli tasainen toisin kuin rusalla jossa tuuli pyörii täysin sattumanvaraisesti ympäriinsä. Grillikausikin tuli avattua siinä samassa.

Eilen kävin sitten hieman tuliharjoittelemassa rusalla. En vielä tehnyt hyllylle mitään mutta tulin siihen lopputulokseen että hyllyä voinee siirtää parisen milliä taaksepäin ja lankaa taivuttaa hieman ulospäin samalla typistäen lankaa hieman. Tuon pitäisi käytännössä jättää nuolelle se pari-kolme milliä lisää tilaa toimia.

Ruskista

Tänään ei satanutkaan joten tuli vietettyä iltapäivä ruskiksella.
Tuuli melko mukavasti joten sain hyvää tuulitreeniä alle. Tosin nuolen hyppimistä vasemmalta oikealle tapahtui aivan liikaa. Noilla suoritusvirheillä osuman ei pitäisi hyppiä noi paljoa. Testasin vielä kolmestakympistä hieman sulatonta sen mitä tuulelta pystyin ja sama ongelma oli päällä kuin aikaisemmin eli sulaton notkean puolella.

Painuin sitten hallille ihmettelemään jossa ammuin ensin yhden nuolen ilman sormilenkkiä jonka johdosta jousi oli palasina lattialla. Kokosian jousen ja jatkoin ammuntaa. Ei mennyt onneksi mitään rikki.

Sen verran ärsytti tuo säätymättömyys jousessa että testasin ensin pienellä paunasäädöllä optimijäykkyyden nuolelle plungerin ollessa about halutussa kohtaa. Sen jälkeen sitten pientä hakua edes takaisin paunoilla kunnes paras kohta löytyi. Niputus ei vielä ollut mielestäni hyvää joten tein parin millin säätöjä haritukseen plungerin kehällä kunnes löytyi kohta jossa niputus parani huomattavasti. Hieman mentiin sisään päin. Sen jälkeen vielä parin naksun säätö plungerin jäykkyydelle ja jousi toimi mielestäni paremmin kuin aikasemmin.

Tuossa vaiheessa tosin ulkona satoi ja oli jo myöhä joten tarkastusammunta ulkomatkoilta jää huomisillalle.
Lauantaina on 900-kierros Kouvolassa jonka matkoilel merkit ovat tiedossa. Täytyy tehdä vain pieni tarkastusammunta huomenna jotta näkee vaikuttiko tämän päivän säätö jotain.

Iltakisailua

Eilen tuli vietyä jousi ensimmäistä kertaa ulos varustettuna 20 säikeisellä Magestyllä.
Kerkesin ampua muutaman sarjan ennen iltakisan alkua.
Koska säädöt olivat 18m pohjalta, oli niputuskin sitten sitä luokkaa. Säätelin kisan kulkiessa hieman jänneväliä ja plungeria ja sain viimeisille sarjoille hieman parempaa tolkkua nuolen toimintaan.

Kisasta hullunhauska tulos 616 jolla ei pahemmin juhlita mutten toisaalta tulosta lähtenytkään ampumaan. Tänään jos tekisi hienosäädön loppuun tuolle jänteelle ja varmistaisi vielä 900-kierroksen merkit.

Viikkoa

Tämä viikko on mennyt melko mukavasti ammunnan määrän osalta.
Johtuen siitä että joudun tekemään iltaisin melkoisesti duunia, vaihdoin työaikani alkamaan kahdeltatoista joka antaa mahdollisuuden treenata aamupäivän. Illallakin kerkiää vetää vielä pikkutreenin ennen kuin painuu kotitoimistolle tekemään päivän loput työt.
Ongelma onkin ehkä sitten se ettei oikein muuta kerkiä tekemään ja toisaalta iltatyö tuppaa kummasti venähtämään puoleen yöhön asti. Silti on ollut jotenkin huomattavasti tehokkaampaa treenaamista.

Tämän viikon varsinaiset tekniikkaharjoitukset ovat liittyneet pokakäden lavan asennon hahmottamiseen ja stabiloimiseen sekä ankkurointiin. Lapa toimii jo melko hyvin mutta ankkurointi on hieman hakusessa. Täytyy huomenna kokeilla heittää läppään ankkurointirauta takaisin jos sillä saisi pienen vaeltelemisen kuriin.

Aamu

Tänään tuli aamulla testattua jäykän plungerin säätö.
Jouduin avaamaan paunaruuveja puolisen kierrosta joka ei tosin vielä vaikuta paunoihin kovinkaan paljoa mutta pienen muutoksen se sulattoman asettumiseen sulalliseen nähden sai aikaan.
Ammuin alkuun nuolet gruppiin 18m matkalta jonka jälkeen siirryin 30m matkalle ja tein vielä pienen hienosäädön. Kolmestakympistäkin sulallinen ja sulaton pysyi tulitikkuplungerilla mukavasti nipussa. Hyllynä oli edelleen vipillinen Shibuya.

En lähde nyt vielä tekemään mitään suurempaa remonttia hyllyyn tai muuhun ennenkuin olen saanut tarpeeksi nuolia alle tähän testiin. Jos vieläkin ilmenee sulattoman hajontaa, vaihdan hyllyn. Vanha ARE löytyi kaapista ja varalla on vielä yksi toinenkin viritys joilla voi testailla mitä käy.

Kuhan nyt pääsisi vain pitkille matkoille ulos. Räntäsateessa se ei vain oikein innosta.

Oli wappu

Ei siis tullut wappuna ammuttua nuolen nuolta. Tänään kuitenkin rusalle töiden jälkeen.
Ammuin 70m matkaa, välillä niputti ja välillä ei. Taas vaihteeksi ongelmana se että ihan hyvilläkin paukuilla nuoli päätyi välillä minne sattui. Ammuin loppuun vielä sulattomia joilla sain aikaan 120cm nipun, taulun reunoille. Sulattomista ei voinut lukea yhtään mitään järkeävää. Ehkä jotain sen suuntaista että nokinpaikka olisi hieman ylhäällä. Seuraavan ammuntakerran hommana on kokeilla madaltaa nokinpaikaa hieman ja ammuskella sulattomia. Jos se ei auta, vaihdan hyllyn. ARE:lla sulaton käyttäytyi jotenkin järkevästi, Shibuyalla ei. Tosin Shibuyassa on erään coachin vääntämä vippi. Pitää testata suoristaa se ja vilkaista mitä vaikutusta sillä on.

Nuolia vaan joku 120.

Äijän säätöä

Eilen tuli vetästyä mukavat parisataa paukkua hallilla.
Masa ja Laura olivat käymässä pääkaupungin suunnassa Wappumatkailemassa joten ihmeteltiin hieman Masan kanssa leirillä havaittua pokan olkapään kiertymistä. Saatiin jonkinlainen raakavedos tehtyä siitä mutta sitä pitää vielä hieman hioa. Samalla livahti myös vetopuolelle jotain positiivista koska sinne löytyi jostain paljon lisää voimaa.

Lisää säätöä

Maanantain ja tiistai-illat menivät mukavasti korjaillessa säätöjä. Sain lopulta nuolen ohittamaan oikein melko matalalla jännevälillä 21,5cm plungerin paineen ollessa vitosen hujakoilla medium jousella.
En päässyt tekemään testejä pidemmältä matkalta kuin 30m mutta täytyy tässä odotella jahka pääsee ulos ampumaan oikeasti josko säätö toimii.

Eilen illalla tuli myös todistettua miksi on hyvä olla kaksi kappaletta kaikkea. Pudotin tähtäimen kelkan lattialle ja beiterin tähtäimen kehä meni säpäleiksi. Onneksi oli varatähtäin niin sai ammuttuakin vielä.

Paluu arkeen on...

Lauantaina tein pienen korjauksen jännelinjaan ja kokeilin tehdä jouseen läpiampuvan virityksen.
Siinä meni mukavasti 122 kutia säädellessä kolmestakympistä.

Sunnuntaina tein ekskursion rusalle. Sain ammuttua 44 kutia ennenkuin aurinko meni pilveen ja tuli niin kylmä että piti lopettaa. Kummitytön synttärien kautta sitten hallille ihmettelemään. Yritin itsekseni kuvailla tilleriä ja ohitusta muttei siitä oikein mitään yksikseen tullut. Nuolia tuli kuitenkin 166 yhteensä.

Suorituksen ja säädön ihmettelyä

Tänään oli hieman vähempikutisempi päivä. Vain 200 kutia. Tosin ehkä enemmänkin suoritusta pohdiskelevia sitten.

Alkuun kentälle saavuttuamme pyysin paikallista valmentajaa näyttämään miten hän tekee nokinpaikan. Koska keskipunos oli melko lopussa, teki hän sitten uuden punoksenkin. Nokinpaikan rakentaminen meni muuten perinteisesti paitsi että siitä tuli hieman pidempi. Samoin löydän jänteen tilkitsemiseen nokin alla löytyi uusi tapa joka vaikutta erittäin pätevältä.

Pyydettiin Espanjan valmentajaa sitten hieman vilkaisemaan meidän suorituksiamme ja ehdottamaan jotain vinkkejä mitä huomasi. Minulle ehdotteli samaa kuin Kimi talvileirillä eli että läpivedon suunta on hieman alaspäin, pitäisi saada rotaatiota enemmän aikaiseksi. Samoin ankkurointiin tuli hieman vinkkiä. Kimin leiristä saakka kun olen ankkuroinut sivuun, on ankkuri ollut hieman epävakaan tuntuinen. Pienen korjauksen jälkeen sekin parani huomattavasti.

Löpuksi kuvasin jo Fuengirolassa vaivanneen ohitusongelman jota sitten ihmeteltiin yhdessä. Lopputulos oli se että joko wrappi jäykistää nuolta sen verran että putki saa osuman hyllystä hieman ennen wrappiä tai sitten nuoli on vain tolkuttoman notkea. Kokeilin ampua Cuestan 450:siä ja ne ohittivat oikein. Saa nähdä pitääkö tässä vielä vaihtaa 500:sista takaisin 450:siin.

Illalla mentiin paikallisten ampujien johdolla syömään heidän kantaravintolaansa paikallisia herkkuja. Täytyy sanoa että maistui erittäin hyvältä. Siihen päälle vielä pieni kävelylenkki palatsin kieppeillä ja takaisin opistolle.

Nyt on kamat pakattu huomista kotiinpaluuta varten. Lento lähtee yhdentoista korvilla joten illasta pitäisi olla sitten kotona jos ei ihmeempiä tapahdu. Oisi täällä voinut viettää pidemmänkin aikaa, vaikka pari vuotta.

Aini, treeniä...

Vaihteeksi herätys puoli seiskalta ja aamupalalle. Sen jälkeen kasiksi 70m sisähalliin reenailemaan jossa käänsin lavat oikein päin. Niputti ihan hyvin niinkin. Tähtäinmerkki muuttui sivusuunnassa 2.5 kierrosta.

Tuon jälken siirryttiin taas ulkoradalle josta paikalliset lähtivät pakomatkalla parin pisaran pudottua. Hävisivät melko liukkaasti sisällepäin mutta palasivat sitten puolimatkassa takaisin kun ei tullutkaan kuin se kaksi tippaa. Me Suomalaiset tietty paukutettiin koko aika tikkua tauluun minkä kerettiin.

Fiilistelin lähinnä nimettömän korjaamiseen pikkusormen taivutusta ja sain sen toimimaan melko hyvin. Tosin tuossa sitten kärsi laukausu enkä saanut pitkään aikaan sormia aukeamaan niin kuin olisin halunnut. Lopulta sain kuitenkin mutamia hyviäkin sarjoja lähtemään. Aamutreenien jälkeen mittari näytti 150:tä.

Aamutreenien aikana suoritettiin myös Suomen ja Espanjan EM-kisajoukkueen välinen mittelö jonka Suomi vei itselleen.

Sapuskan jälkeen pari sarjaa seiskakympiltä ja ysikympille. Pari lämmittelysarjaa ja ampumaan pisteitä. Vaikka osumat olivat melko karseita sain parannettua jonkinverran eilisen sähläyksestä ja tauluun pamahti 295 joka ei ihan nappitulos ollut mutta jo paljon enemmän sitä mitä pitäisikin olla. Ysikympin ammunnassa tosin suorituksen venähtivät pitkiksi eikä asento tuntunut hyvältä joten siirryin takaisin seiskakymppiin.

Muutaman sarjan jälkeen Suomen EM-joukkue haastoi jälleen Espanjan joukkueen ja tällä kertaa oli vuorossa murskavoitto lukemin 6-0. Ensimmäisen sarjan jälkeen jopa Espanjalaistenkin perinteinen huuto alkoi hiljetä ja loppumetreillä viimeisessä ottelussa volume oli jo tasaantunut suomalaiselle tasolle. Suomen joukkue ampui todella hyvää ammuntaa ja suoriutui myös parista purkutilanteesta erinomaisesti. Odotan mielenkiinnolla mitä tämän kesän EM:issä tapahtuu.

Jännittävän joukkuematsin spottaamisen jälkeen olivat paikat hieman jähmeinä mutta vetäsin loppuun vielä muutaman sarjan. Kuteja tuli tällä kertaa 270.

Treeniä

Eilen tuli vetästyä mukavat 8h ammuntaa join 12h periodin aikana. Aamutreeneissä ensin 130 kutia ja sitten illalla 250 kutiin saakka. Ammuntatahtia hidasti iltapäivällä/illalla hieman pinehkö väsymys sekä 90m edestakaisin kävelemiseen mennyt aika. Ysikympin tulos tuli ammuttua mutta siitä ei sen enempää.

Oli ihan mielenkiintoista viettä päivä "ammattiampujien" kanssa treenatessa. Ammattiampujien siinä mielessä että joukkueella on täysihoito opiskelija-asuntolassa joten heidän ei tarvitse kuin täyttää opiskeluvelvollisuutensa ja treenata loppuaika päivästä. Valmentaja on paikalla sen noin seitsemän tuntia päivässä jolloin hän hoitaa kokoajan joukkuen välineitä ja puuttuu välittömästi erinäisiin tekniikkavirheisiin joita huomaa.

Vierestä seuraillessa menoa sekä Espanjan joukkueen kanss ajutellessa tuli paljon hyviä ideoita välinepuolelle sekä tekniikkaan. Yksi hyvä idea mikä tuli bongattua liittyi perinteiseen ongelmaani jossa nimetön pakenee jänteeltä.

Jonkin verran on kyllä täällä kontrastia Suomalaiseen tekemiseen. Sitten vielä jotkut tahot ihmettelevät miksi Suomalainen huippu-urheilu on lässähtänyt kuin pannukakku jos suurin osa urheilijoista joutuu tekemään täyttä työpäivää ja sen ulkopuolella treenaamaan ne muutamat tunnit kun silmät pysyvät auki varsinkin kun kaikki töistä saatu raha menee suoraan elinkustannuksiin, välinehuoltoon ja leiri- sekä kilpailumatkoihin.

Joukkue jatkaa omakustanneleiriään Madridissa. Täytyy myöntää että perjantai ja paluulento takaisin hyiseen Suomeen ja 18m matkalle ei kovinkaan paljoa houkuttelisi. Täytyy vain painaa se pois mielestä ja treenata tukka putkella.

Tunnelmia päivän treeneistä

Palaisikos sitä vaikka Suomeen?

Aamupala hotellilla ja sitten kohti lentokenttää hyväksi havaitulla kaavalla että porukan molemmat autot lähtevät about ensimmäisestä risteyksestä harhaileman eri suuntiin omia teitään.

Punainen paholainen päätyi tankkauksen kautta melko mutkattomasti vuokra-autojen palautuspisteeseen mutta harmaata paholaista saimme hieman odottaa vaikka siitä saatiinkin näköhavaintoja verkkoaidan takaa vähän väliä.

SASin tiskille päästyäni minut ohjattiin Spanairin tiskille ja sieltä taas eteenpäin Spanairin lippuluukulle. Hetken aikaa ihmeteltyään neiti ilmoitti ensimmäisen mahdollisen paluulennon olevan perjantain aamupäivästä. Yritin hieman udella eikö reroute olisi optio mutta Spanairilla ei ilmeisesti ole oikeutta reroutata omien reittiensä ulkopuolelle joten Madrid - Copenhagen - Helsinki oli ainoa mahdollinen reitti. Myöskään Spanairilla ei ollut antaa mitään kompensaatiota esim. majoitukseen lennon siirtymisen johdosta.

Sain kuitenkin koko porukalle uudet liput ja palautimme harmaan paholaisen uusiokäyttöön sadoille autoa odottaville matkustajille. Punaisen paholaisen pakkasimme täyteen matkatavaraa ja loppu porukka taksiin.
Suuntana olikin sitten Archery Centre of Excellence johon paikallisen liiton edustaja oli meidät erittäin ystävällisesti luvannut majoittaa. Punainen paholainen kulki paikalle hieman omia polkujaan mutta toisaalta alueen pikkutiet ja moottoriteiden liittymät alkavat pikkuhiljaa tulemaan tutuiksi.

Paikanpäällä saatiin sitten kolme kahdenhengen perus opiskelijahuonetta jotka toimivat oikein mainiosti. Tätä edelsi tosin mielenkiintoinen keskustelu opiston respan kanssa siitä ketkä menevät mihinkin huoneeseen siten että respa selitti kaiken Espanjaksi jota me emme ymmärtäneet ja toisaalta me selitimme asiat englanniksi ja suomeksi jota respa ei ymmärtänyt. Tilannetta helpotti huomattavasti että ovelle käveli vapaapäiväänsä viettävä herra Gomez joka hoiti huonesijoittelut respan kanssa kuntoon.

Tämän jälkeen käytiin urheiluopiston ruokalassa vetämässä lunssia naamaan joka oli erittäin maittava. Pääruokana oli mehevä mediumpaistoinen pihvi tai kalaa erinäisten lisäkkeiden kera.

Sapuskan jälkeen Andres piti meille ystävällisesti tutustumiskierroksen opistolle. Alueella on yksi 70m rata sekä pari parin pakan levyistä 90m rataa. Aamuvuorolla porukka pääse juoksuradoille kahdeksalta ampumaan 70m matkaa tunniksi ja toisaalta sateella treenaavat sitten sisällä 50m radalla. Se mikä pisti silmään kierroksen aikana oli että 50m radalla oli käynnissä alkeisammutus opiskelijoille jossa oikeasti opetettiin kunnon formia ja suoritustekniikka, ei siis sitä Suomalaista jousi käteen ja ammu nyt sitten nuolia tauluun ja selkään taputtelua kun menee niin hyvin vaikka suoritus ja asento on mitä sattuu.

Kierroksen jälkeen Andres käytti meitä vielä kaupassa täydentämässä välttämättömien tarvikkeiden  varastoa.

Kohta pitäisi kammeta illalliselle jonka jälkeen pitäisi hoitaa parit työasiat pois alta. Muuten olen sitten ilmeisesti tämän viikon aikaistetulla kesälomalla. Paikalliselle toimistolle en voi mennä oikein töihin koska en ole virallisesti työmatkalla joten juoksevia kuluja kuten takseja yms. ei makseta. Tämän reissun budjetti on muutenkin sen verran suuri että jos siihen löisi vielä päälle työmatkat taksilla, sanoisi VISA varmaan poks. Sen takia siis lomailen.

Tämän viikon Suomen maajoukkue siis harjoittelee Espanjan maajoukkueen kanssa omakustanteisesti Madridissa.

Gran Premio de Vlla Madrid - Pudotuskierrokset

Tällä kertaa päästiin kentälle hieman nopeammin, eli about puolisen tuntia nopeammin kuin eilen joka antoi hyvin aikaa valmistautua kisoihin. Harjoitusammunnan aikana kokeilin hahmotella lähinnä sormiotetta jänteellä sekä leuan korkeutta. Eilisen kisan pohjalta nimittäin huomasin että leuan korkeus oli jälleen laskenut huonoissa sarjoissa luokattoman alas.

Sain ensimmäisen matsin aloitettu melko alavireisesti mutta voitin silti matsin kun kokosin itseäni hieman loppua kohti.

Toinen matsi meni ensimmäisen sarjan osalta hieman löperiksi mutta onneksi Espanjalaisvastus oli yhtä alavireinen. Toinen sarja meni voiton puolelle kun ammuin 58 pistettä tauluun kaverin vetäessä reilusti huonommat pisteet. Kolmas sarja oli sitten tuskainen. Ammuin vaihteeksi vasemmalle ylös seiskan ja pari kasia joka ei todellakaan ollut pro-puolen virheiden joukossa. Käytännössä vaihteeksi leuka pääsi laskemaan liikaa joka murensi asennon. Hävisi matsin Espanjan maajoukkueampujalle Rieralle ottelupisteillä vaikka ammuin kokonaispisteitä enemmän. Tämä on kuitenkin uuden settisysteemin luonne jossa kokonaispisteet eivät ratkaisen vain pelkästään sarjojen voittopisteet.

Otteluiden jälkeen oli toisaalta sitten erittäin jännittävää seurata katsomosta Matin ja Lauran kamppailua kohti podiumia. Täytyy myöntää että putken takana jännitti paljon enemmän kuin viivalla itse ampuessa.

Kisasta jäi kuitenkin hyvä maku suuhun. Ensimmäinen kauden OR jossa 650 pistettä sekä pari otteluvoittoa. Kisajärjestelyt olivat aivan mahtavat, kenttä hieno ja paikalliset todella ystävällisiä.

Tällä hetkellä ihmetellään hotellilla mitähän sitä sitten tekisi kun tuhkapilvi estää lentämisen. Tämä siis kirjoitettu sunnuntai-iltana.

Gran Premio de Villa Madrid - Alkukilpailu

Lähdettiin ajoissa köröttelemään hotellilta kohti kisapaikkaa mutta johtuen gps:n ohjeistuksesta sekä Callo ja Ave sanojen sekotuksesta päädyttiin jonnekin ihan muualle. Ajeltiin sitten viime tinkaan asti ympäri Madridin keskustaa jonka aikana alkoi v-käyrä nousta melkoisenkin korkealle.
Saimme kuitenkin jonkinlaisen kontaktin ympäristöön ja päädyimme kisapaikan viereiselle parkkipaikalle viimetingassa muiden ampujien jo ampuessa nuolia tauluun. Akreditoinnissa ihmeteltiin että tultiin paikalle vaikka ilmatila oli tyhjennetty mutta paikalliset ohjeistivat ystävällisesti ampumapaikoille ja saimme kasattua välineet ja vielä ammuttua kolmisen harkkasarjaa.
Sää oli melko tyyni sekä pilvinen ja välillä ripsi hieman sadetta. Ensimmäinen puolisko meni ilman pahempia mokia, pari kutosta tulo roistakstua tauluun mutta lopputuloksena oli silti 325. Siinä vaiheessa Suomalaisilla oli komeasti neloisjohto kisassa.
Toinen puolisko alkoi hieman heppoisemmalla sarjalla kun ensimmäinen nuoli pamahti pahasti oikealle seiskan hivakoille mutta sain parempaa rotia suoritukseen ja nuolet hakeutuivat takaisin keltaiselle. Pari pommisarjaa tuli vedettyä kuten vaikka viimeiseen sarjaa johon vetäsin parisen kasia ja seiska jostain ihmeen syystä ylävasemmalle. Pisteitä kuitenkin kasaan 325 joka antoi lopputulokseksi 650 joka oli oikein hyvä tulos olosuhteisiin ja ajankohtaan nähden. Tottakai lähdin hakemaan 660 tulosta mutta se jäi vielä odottamaan myöhemmälle tällä kaudella.
Ensimmäinen pudotusottelu ammuttiin heti alkukisan jälkeen jonka voitin hieman alavireisellä tuloksella 109.
Kisan jälkeen hyvillä mielin hotellille jossa oikein maukasta illallista.

Fuengirolan leirin viimeistely ja matka Madridiin

Torstaina oli sadetta aamusta joten käytiin Gibraltarilla kääntymässä. Kivennokareen huipulla ei tarvinut käydä koska köntsän yläosa oli pilven peitossa. Iltapäivästä sitten takaisin kentälle ja iltatreeninä about 150 kutia.

Perjantai oli lähtöpäivä joten aamutreenit jäivät vain vajaaseen 60:een nuoleen jonka jälkeen lunssia mahtavassa wokkibuffetissa josta sitten hakemaan kamat padre Hatavan kämpiltä ja lentokentälle. Lento lähti lopulta vain viitisentoista minuuttia myöhässä ja olime Madridissa kymmenen kieppeillä illalla.

Kentällä sitten rupesimme etsimään vuokra-autoa jonka varaaminen oli ikäänkuin unohtunut aikaisemmin. Johtuen pikkupörähdyksestä jossain konkurssikympsässä pohjoisessa saarivaltiossa olikin sitten vuokra-autoilla melkoinen menekki. Vuokraamon tiskillä oli muun muassa Madridiin jumiutunut Ranskalaispariskunta lapsineen tavoitteena ampaista Pariisiin.

Isoa autoa emme siis saaneet alle joten päädyimme köröttelemään parilla riiseli 207:lla ympäri Madridia. Nimenomaan ympäri... Molemmissa autoissa oli gepsi mutta eksytimme tehokkaasti toisemme jo ensimmäisessä liittymässä. Minun autoni kanssa ajeltiin sitten mitä ihmeellisimpiä reittejä kuten 10 minuutin läpiajon tunneli. Tunneleita oli matkalla aivan tolkuttomasti ja gepsi meni tietty hulluksi niissä. Päästiin kuitenkin perille hotellilla puoliltaöin jonne kamat ja osa porukasta painui vielä lähimpään hampparilaan yöpalalle.