keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

Jousiammunta on sittenkin hieno ja hauska laji


Töistä lähtiessä huomasin että peräkontista puuttui kaikki jousiammuntaan liittyvä, niimpä ajelin kotiin hakemaan varustuksen autotallista jossa ne olivat odottelemassa eilisen purjehdusreissun jäljiltä kun en niitä viitsinyt satamaan viedä kontissa.

Rusalla vasta myöhään mutta sain kuitenkin ammuttua 109 nuolta. Ensialkuun vaihdoin kokeeksi Innon jänteen Apecsiin vaikka siinä onkin nokinpaikka paljon korkeammalla kuin nykyisessä jänteessä ja kaikki indikaattorit viittasivat siihen että nokinpaikka on jo valmiiksi liian ylhäällä.

Pari sarjaa ja pari naksua plungerissa ja sulaton niputti samaan paikkaan sulallisen kanssa 70m matkalta. Jousikin kuulosti jostain syystä hiljaisemmalta ja jännevälin mitattuani se oli kasvanut kolmisen milliä. Ammunta oli todella mukavaa ja osuin. Tunne suorituksista oli poikkeuksellisen rennon jämäkkä.

Kokeilin myös Juutilaisen Mikon taljaa jossain välissä. Sain jollain ihmeen sattumalla aikaseksi kympin rinkiä pienemmän nipun kello yhdeksään seiskan ja kasin rajalle. Hassua tuo talja-ammunta. Mukava jousi oli kyllä ampua tuo Mikon talja. Samoin peukalolaite sopi käteeni kuin nakutettu.

Ammuin jonkin verran ysikymppiäkin. Ihan ok osumia, tosin välillä hieman levähti.
Pahin ongelma tällä hetkellä on että oberon on läpässä ilmeisesti niin vanhaa että se on muuttumassa liukkaaksi. Sormet meinaavat livetä läpältä. Pitää askarrella uusi oberon läppään josko se taas siitä.

Kuitenkin kahteen viikkoon ei ole ollut näin hyviä fiiliksiä treenin päätteeksi.

Ei kommentteja: