Tuulista taljaa

Päivä oli melkoista juoksua paikasta toiseen. Ensin asentamaan veneen navigointikoneeseen käyttistä ja ajureita, sitten kauppaan ostamaan kummipojalle lahjaa jonka jälkeen jälleen konetta naputtelemaan. Hieman sapuskaa ja tenavakesteille. Niitä tenavia oli PALJON.

Tuon jälkeen sitten Sinisulkien kentälle Tarkiaisen Laren kanssa ottamaan mittaa paikallisista tuuliolosuhteista. Keravan kenttä on itseasiassa ihan hieno. Kentää on käytännössä pienikokoinen nurmipohjainen jalkapallokenttä ja mittaa on about sata metriä. Leveyttä niin että taustoja varmaan saisi parisenkymmentä riviin eli siellä voisi kyllä ampua isompiakin kisoja tarpeen vaatiessa. Ainoa joka hieman tulee tielle on viisto maantie kentän laidassa joka kauempana hieman kaartaa reunimmaisten taustojen taakse.

Jokatapauksessa alkuun hieman 30m ammuntaa jolta kokeilin Laren taljaa. Ensimmäisellä sarjalla tuli todella pahoja sätkyjä kun jousi tuli syliin kun liipasin alkoi painua syvemmälle. Sain homman kuitenkin haltuun ja sain kuin sainkin melko hyviä suorituksia aikaiseksi. Taulu oli linssin läpi hieman hämärä joten piippi oli varmaankin minun silmääni hieman väärän kokoinen, samoin piippi oli ehkä aavistuksen verran liian matalalla minun naamaani koska jouduin hieman tirkistelemään siitä läpi.

Tämän jälkeen ammuntaa 70:stä. Koko ajan tuuli melkoisesti. Loppuvaiheessa pöllin Laren taljan jälleen hetkeksi ja ammuin pari sarjaa 70:stä. Sain noin keltuaisen kokoisen nipun aikaiseksi kello viiteen 7-8:lle. Ei paha tältä pohjalta.

Käytännössä tuo taljahommakin voisi sujua jos voisi muutaman kerran vetää kunnon iltatreenin. Huipputuloksiin tosin ei tuolla vehkeellä ihan heittämällä päästä.

Asento joka taljalla muodostui tuppasi menemään hieman takakenoiseksi, eli siis vetokäden suuntaan. Tiedä johtuiko se mahdollisesti hieman liian pitkästä vetopituudesta vai vain siitä että talja on paljon painavampi pitää ylhäällä varsinkin tottumattomaan käteen kuin tähtäin.