keskiviikko 30. toukokuuta 2007

Uintia

Kävin töiden jälkeen uimassa koska keli oli ankea.

IFAA merkkejä ruskiksella

Kävin tiistai-iltana töiden jälkeen ampumassa merkkejä IFAA maastomatkoille.
noin 40y asti sain ammuttua melko hyvät metkit mutta sen jälkeen puuskainen tuuli alkoi vaivata.
Samoin minulla ei ollut mukana kuin 15y-30y taulu joka alkoi käydä hieman pieneksi 40y matkalla jonka johdosta tähtäämisestä tuli melko vaikeaa.
Kokeilin piruuttani jyvällistä tähtäintä mutta tuulenpuuskat voimistuivat niin paljon etten voinut mitenkään päätellä oliko jyvästä hyötyä vain haittaa.
Pitänee tässä kun säät sallivat vetäistä ensin muutama sarja 70m matkalta FITA tauluun ja sen jälkeen kokeilla IFAA taulua. Oikean kokoisin IFAA tauluja pitäisi kanssa hakea jotta saisi pidemmille matkoille oikeat taulut.

maanantai 28. toukokuuta 2007

Circuit

Käväsin töiden jälkeen circuitissa.
Teki jälleen hyvää. Selkä joka taas hieman varoitteli sunnuntaina tuntuisi olevan jälleen täydessä iskussa.
Huomenna olisi tarkoituksena hakea IFAA Field tauluja ja mennä ruskikselle ampumaan merkkejä kuntoon.

lauantai 26. toukokuuta 2007

Ranking - Kouvola

Ajomatka meni suht mukavasti ottamatta huomioon että edelleenkin on Kotkan moottoritie remontin alla ja suuri osa matkasta matelee kahdeksaakymppiä.
Jokatapauksessa mukava ajomatka. Kisabiisiksi nousi Viikatteen Ah, ahtaita aikoja. joka soi matkalla ja jäi pyörimään mieleen.

Lämmittelykierrokset jäivät kahteen jonka johdosta vauhtiinpääsy tulospuolella sijoittui vasta kolmanteen - neljänteen sarjaan. Yhden virheen tein tuossa kohdistaessani. Taulusta löytyi kaksi nippua ja säädin tähtäintä ensin väärän nipun mukaan joka johti melko pahaan osuman siirtymiseen taulussa. Onneksi tajusin korjata asian heti väärään paikkaan päätyneen nuolen jälkeen.
Ensimmäiseltä puoliskolta kasaan ihan ok 306.

Toinen puolisko lähti todella kankeasti liikkeelle. Oli erittäin hankalaa saada hyvää laukausta aikaiseksi. Jousesta lähti julmettu meteli laukaisuvirheiden takia. Tosin jouri pitää nykyään muutenkin tautista meteliä -vaikka laukaisu olisikin ok- jonka lähdettä en ole vielä löytänyt.
Ammunta lähti toisell apuoliskolla kulkemaan todella myöhään, eli neljännellä sarjalla jok apuolestaan jätti vain pari sarjaa aikaa korjata tulostilanne.
Loppujenlopuksi pisteitä kasaan toiselta puoliskolta vain 291 joka antoi yhteistulokseksi 597.

Hieman ongelmia aiheutti välillä päälle lyönyt rankkasade jonka aiheuttamiin osumapaikanmuutoksiin en välttämättä reagoinut tarpeeksi nopeasti/voimakkaasti. Jokatapauksessa hyvä vesitreeni.

Pudotuskierrokset sitten menivätkin täysin putkeen. Tietty pientä viilausta voisi pisteisiin saada ylöspäin mutta olosuhteisiin nähden ei voi valittaa.
Ammunta tuntui hankalalta mutta osumia tuli erittäin mukavasti, sinänsä outo yhtälö. Pistemäärät pudotuskierroksilta olivat 102, 108, 106 ja 107. Kaiken kruunasi kultaottelussa viimeisenä sarjana ammuttu X, 10, 10. Tuon sarjan jälkeen oli aivan mahtava fiilis. Voitto siis irtosi komeasti tästä kilpailusta. Kyllä kisaaminen on parhaimmilla hienoa :)

Kisan tulokset

Yhteenvetona:
- hyvä sadeharjoitus
- jousi pitää helvetillistä metakkaa
- osumia tulee vaikka laukaus tuntuukin pahalta

Korjattavaa:
- pitää selvittää miksi jousi räsähtää laukaistessa, mahdollinen laukauksen lähteminen sivulle?
- pitää punoa kunnon nokinpaikka
- pitää vieläkin treenata pokakädenpuolen selän toimintaa
- pitää treenata otetta jänteellä

perjantai 25. toukokuuta 2007

Uusi nokinpaikka ja jurputusta ruskiksen kohtalosta

Painuin töiden jälkeen ruskikselle. Laitoin ensimmäisenä alanokinpaikan paikalleen. Käytin hyväksen ylimääräistä messinkistä nokinpaikkaa jollainen ylämerkki myös on.
Niputus oli ihan ok, ja satunnaiset yläosumat hävisivät kun nokkia ei ollut tarve painaa ylöspäin.
Kummastusta sen sijaan herätti se miten paljon tähtäinmerkkiin vaikutti pienen messinkipalan laittaminen jänteeseen kiinni. Merkki muuttui 70m matkalla 5,5:stä 7,5:een joka on huomattavan paljon.

Revin huomista varten alamerkin pois jotta Kouvolan ranking menee vanhojen tottumusten mukaan. Pitää joskus myöhemmin tehdä kunnon molemminpuolinen nokinpaikka langasta.

Kentällä kuulin myös kumman huhun jonka mukaan liikuntavirasto haluaisi jyvittää Ruskeasuon kentän käyttöä maahockey sekä krikettikäyttöön!
Samaa aikaa ei kentälle ampujien kanssa mahdu urheilujoukkuetta eikä se olisi turvallistakaan. Itse en halua krikettipalloa takaraivooni kun olen ampumassa, enkä usko että kukaan joukkuepelaajakaan haluaa löytää harhanuolta nahastaa kun hän on juossut pallon perässä ampumalinjalle. Samoin mikäli kenttä laitetaan uusiksi, poistuvat todennäköisesti kentältä myös käytävät joita pitkin liikuntarajoitteiset ampujat ovat pääseet helposti viivalta taululle ja takaisin. Ratkaisuna olisi siis vuorottelu. Iltaisin valon määrä rajoittaa tehokkaasti ammuntaharjoittelua, liian hämärässä kun vain ei voi ampua.
Mikäli kenttä pyhitettäisiin kokonaan pallolajeille (joille löytyy jo vaikka kuinka monta kenttää Helsingistä, jousiammuntakenttiä ei kovinkaan monta) joutuisivat jousiampujat evakkoon. Kysymys kuuluukin minne? Mistä löytyisi Helsingistä kenttä jonka päädyssä on maavalli pysäyttämässä harjanuolet ja joka on tarpeeksi pitkä jotta sillä voidaan ampua 90m matkaa, sekä jolle mahtuu samaan aikaan alkeisammuntaa ja lähimatkojen harjoittelua tai sitten 40-50 kilpa-ampujan kilpailu.

Käytännössä mikäli kentällä aiotaan ampua mitään kilpailuja, on nykyinen kettäkin jo tisessään alimitoitettu pituutensa puolesta. FITA sääntöjen mukaan ampumalinjan takana pitää olla viiden metrin päässä viiva jonka takana ampujat odottavat vuoroaan. Ampujille on käytännössä varattava vähintään 5m tilaa säilyttää välineensä joten kentän pituus tulisi olla vähintään 100m jotta kentällä voidaan ampua FITA kierros. 90m kisoja ei ole kentällä viimeaikoina ammuttu, lähinnä 70m kisoja, joten tuo säännön pykälä ei ole muodostunut ongelmaksi.
Samoin jos ajatellaan kilapilijamääriä sekä kentän tarvittavaa leveyttä, niin nykyään kilpailuissa käy noin 40-50 henkeä ampumassa eri luokissa. Tämän pohjalta koska taustaa kohden suositellaan säännöissä sijoitettavan max kolme ampujaa, taustoja tulee olla 13 - 16 kappaletta. Taustan minimikoko johon taulun saa laittaa on 122cm kanttiinsa jonka lisäksi tulevat tottakai taustan tukirakennelmat ja jalat, joka kasvattaa taustan leveyden noin 130cm:iin. Tämän johdosta pelkästään tauluista tulee leveyttä kentälle 16,9m 20,8m. Taustojen väliin pitää kuitenkin jättää jonkinverran väliä, joten 80cm taustavälillä saadaan leveydeksi 27,3m - 33,6m.
Muuten tuo leveys kuulostaisi hyvältä mutta kun jokaiselle ampujalle tulee taata 80cm ampumapaikka ja mikäli pyörätuolej aon paikalla, niin vieläkin enemmän. Pelkästään ampujien vaatima tila ilman ylimääräistä tilaa pyörätuoleille saatika sitten katsojille on kentän leveydelle 32 m - 40m. Samoin mitään metsää ei voi kasvaa suoraan kentän laidassa jotta nuolet eivät osu esim. puun oksiin, joten noin 10m on hyvä lisätä pituuteen ja leveyteen.
Minimikoko sii sjousiammuntakentälle on näiden laskujen pohjalta 50m x 110m josta saadaan pinta-alaksi 5 500 neliömetriä.
Kentällä toimivat Helsingin Jousiammuntapiirin seurat myös säilyttävät välineistöään kentällä joka vaatii sekin tilaa. Tällä hetkellähän kentän laidalla ollut varastorakennus ei ole enään tuhopolton takia käytössä vaan tilalla on pari konttia joihin seurat ovat ahtaneet välineistönsä.

Kiinnostaisi tietää mistä liikuntavirasto aikoo vastaavankokoisen alueen keksiä Helsingin alueen jousiampujille ja millä resursseilla alue saataisiin nopealla aikataululla jousiampujien käyttöön.

torstai 24. toukokuuta 2007

70m harjoittelua Ruskeasuolla

Vietin vajaa pari tuntia ruskiksella ampuen 70m matkaa. Alku oli hieman kankeaa ja huonoja suorituksia tuli ikävästi. Lopulta sain asennon kuntoon ja pokakäden pidettyä siellä missä pitääkin. Samoin huomasin että ammuin alkuun hieman liian suljetulla asennolla, heti kun avasin asentia hieman alkoi ammunta sujua paljon paremmin.

Loppujenlopuksi olin erittäin tyytyväinen ammuntaan. Laukauksen rakentaminen tuntui luonnolliselta eikä tähtäyksen ja loppuvedon aikana tapahtunut mitään häiriöitä. Samoin paljonpuhuttu voimansiirto loppuvedossa alkaa tuntua kotoisalta.

Edelleenkin ammuin vanhalla nokinpaikalla mutta käytännössä huomenna voisi kokeilla vaikkapa teippiä nokinpaikan alapuolella tai sitten solmin siirrettävän nokinpaikan alaosan langasta jonka saa tarpeen vaatiessa pois. Tänään huomasin jälleen että huonoissa osumissa joko keskisormi painoi nokkia tai sitten nokki liikkui hieman alaspäin mikäli en puristanut nokkia. Eli käytännössä tuohon asiaan kuluu aivan liikaa huomiota mikäli nokki ei pysy paikallaan joten jotain on jossain vaiheessa asialle tehtävä.

Hyvää suoritusta on hankala saada mikäli joutuu keskittymään johonkin ylimääräiseen kuten tässä tapauksessa nokin paikkaan jänteellä.

Muutaman mukavan sarjan sain ammuttua kuten kuvasta näkee. Toki muitakin hyviä sarjoja mahtui mukaan mutta niissä tuppasi olemaan joku virhenuoli mukana joka kampesi seiskaan tai jopa siniselle.
Huomenna siis lisää harjoitusta, tosin vain kevyt harjoitus, ei mitään maratonia.

Tekniikkaharjoituksia 70m matkalta Ruskeasuolla

Kävin keskiviikkona pikapyrähdyksellä ruskiksella.
Ammuin 70m matkalta kuuden nuolen sarjoja lähinnä keskittyen formiin ja erityisesti pokakäteen, vetokäden voimansiirtoon sekä sormien otteeseen jänteellä.

Muutama sarja meni aivan uskomattoman hyvin. Ammuin kaikki nuolet keltaiselle kolmen tai neljän ollessa kympissä. Näillä sarjoilla veto ja laukaisu tuntui äärimmäisen helpolta. Pokäkäden olkapää/lapa asettui hyvin hienoiselle työnnölle ja vetokäden voimansiirto alkuvedon puolelta loppuvedon laukaisunvalmisteluun meni täydellisesti. Jousta oli äärimmäisen helppo pitää jännityksessä, tähdätä ja laukaista.

Vieläkin piti keskittyä aivan liikaa pokakäden olkapään asentoon, eli pokakäden olkapää/lapa tuppaa painumaan aivan liian usein huomaamatta vasten selkärankaa joka aiheittaa aivan liikaa jännitystä vasemmalle puolelle selkää.

En tehnyt vielä uutta kiinteää punottua nokinpaikka, ainoastaan pidin leveämmin kiinni sormilla jänteessä joka näyttäisi korjaavan nokin puristamisesta aiheutuvat nuolen ylöspäin painamisen.
Ratkaisu ei ole täydellinen koska nokki saattaa myös tämän takia liikkua jänteellä hieman alaspäin, eli pitäisi sorvata uusi nokinpaikka. Ammun todennäköisesti lauantain rankingin kuitenkin muuttamatta mitään jousessa koska kiinteän nokinpaikan laittaminen jänteeseen vaatisi kuitenkin kunnon testit teippisellä helpostiliikuteltavalla nokinpaikalla jotta kiinteä malli ei päädy väärään paikkaan. Langasta ja pikaliimasta tehty nokinpaikka on kuitenkin ikävä siirtää.

tiistai 22. toukokuuta 2007

70m Ruskeasuolla

Pääsin ajoissa töistä liikkeelle ja päädyin ampumaan parisen tuntia Ruskeasuolla.
Ammuin pelkästään 70m matkaa koska lauantaina on Kuopiossa Kouvolassa ranking kierros joka ammutaan tuolta matkalta.

Alkuun oli havaittavissa hienoista kankeutta mutta jahka paikat lämpenivät alkoivat nuolet niputtaa nätisti keltaiselle. Huomasin pari virhettä suorituksessa epäonnistuneilla nuolilla. Ensinnäkin, minulla on jostain syystä mennyt pokakäsi jäykäksi. Heti kun aloin keskittymään pokakädellä työntöön, alkoi nippu pienentyä taulussa. Eli tuossa on yksi merkittävä harjoituksen kohde saada takaisin oikeanlainen työntö suorituksen yhteyteen.
Toinen huomio tuli yhdestä tausta yli ammutusta nuolesta. Minulla on nokinpaikkana ainoastaan yksi kuparinen rengas nuolen yläpuolella. Koska nokki on hieman väljä jänteeseen kuluneessa painaumassa, painan keskisormella nokkia hieman. Joissain virhesuorituksissa, varsinkin väsyessä, alkaa tuo painaminen korostua liikaa josta johtuu nuolen hyppääminen ylöspäin klikkerin jälkeen. Kokeilin vettä nuolta rauhallisesti klikkerin läpi samanlaisella otteella kuin jolla nuoli meni yli taustan ja niinhän siinä kävi että nuoli otti muutaman asteen kärkeä ylöspäin nojaamatta enään ollenkaan hyllyyn.

Tuohon jälkimmäiseen pitäisi oikeasti keksiä pikapikaa jokin ratkaisu. Yksi ratkaisu olisi paksumman välipalan käyttäminen sormiläpässä mutta uskon että silti vaistomaisesti sormenpäät vetävät yhteen. Pala avoisi ehkä hieman pidentää mutta luulisin että se tekee läpän käytösä ja ammunnasta hankalaa.
Yksi vaihtoehto joka varmasti toimisi parhaiten olisi punoa nokinpaikka langasta ihan perinteisesti nokin molemmille puolille. Tällöin ei pitäisi olla mitään syytä puristaa tai painaa nokkia.

Circuit

KÄväsin mannantaina töiden jälkeen circuitissa.
Teki hyvää irrotella viikonlopun ammunnassa jäykistyneitä paikkoja painoilla ja salivehkeillä. Kunnon loppuvenyttelykään ei tehnyt pahaa.

Circuit

Käväisin maanantaina töiden jälkeen circuitissa.
Teki hyvää irrotella viikonloppuna jumittuneita paikkoja sekä venytellä kunnoll paikat kuntoon.

sunnuntai 20. toukokuuta 2007

MM-Karsinta, Turku (Sunnuntai)

Päivä oli hieno ja harjoituksissa tuli ihan mukavaa nippua keltaiselle.
Otteluiden alkaessa muutama ottelu meni hyvin, tosin häviten, muutama aivan penkin alle ja yksi erinomainenkin tuli mukaan.

Lähinnä huonot suoritukset muutamassa ottelussa aiheuttivat vitosen ampumisia, joka käytännössä pilasivat kyseisen ottelun.
Pari kertaa myös tuli samanlaisia ylösampumisia kuin lauantaina. En voi ymmärtää mistä nuo johtuvat. Laukaus lähtee rauhallisesti ja erittäin hyvin tähtäimen ollessa keskellä mutta nuoli vain lentää jonnekin nelosen ja vitosen rajalle ylätauluun.

Noh, paras ottelu oli tulokseltaan 109 jossa tuli vielä tasatulos. Voitin uusinnan kympillä.

Eipä tässä ihmeempiä. Lisää harjoitusta ja ensi vuonna uusiksi.

P.S. Tänään pitäisi tulle urheiluruudussa pätkä karsinnoista.

Edit: Näin jälkikäteen ottelupäivän tuloksia vilkuilleena tajusin että voitin kaksi seitsemästä ottelusta. Ensimmäinen oli Esa Rantasta vastaan ammuttu ottelu ja toinen Juuso Huhtalaa vastaan ammuttu.


1. Lindroos vs. Virtanen - 111/103
2. Rantanen vs. Virtanen - 102/103
3. Huhtala vs. Virtanen - 109(9)/109(10)
4. Määttä vs. Virtanen - 103/92
5. Malinen vs. Virtanen - 107/94
6. Tekoniemi vs. Virtanen - 109/98
7. Kangas vs. Virtanen - 107/102

lauantai 19. toukokuuta 2007

MM-Karsinta, Turku (Lauantai)

Kilpailu alkoi noin 11m/s tuulessa melkoisen kylmässä ilmassa 90m etäisyydeltä.
Heti alusta alkaen en saanut mitään otetta osumiin vaan nuolet lentelivät tuulen mukana aivan mihin sattuu taulussa.
Ilmeisesti oli virhe vaihtaa kevyemmät kärjet nuoliin.

ENSI KERRALLA ENNEN KISOJA, ÄLÄ RÄPLÄÄ SÄÄTÖJÄ UUSIKSI VAIKKA MIKÄ OLISI!!!

Se siitä ohjeistuksesta sitten. Loppujenlopuksi 90m:iltä tuli pisteitä kasaan naurettavat 204. Pisteet olivat koko tähtäinporukan toiseksi huonoimmat.

Sapetti.

Tulokset muilta matkoilta. 70m 288, 50m 278 ja 30m 331.

Lopputulos 1101 joka laskettuna yhteen Riksun tuloksen kanssa antoi minulle lopputulokseksi karsinnoissa 2279 joka riitti yhdeksännelle sijalle kokonaiskarsinnassa. Kahdeksan parasta pääsivät sunnuntain round-robin kierrokselle joten olin ulkona karsinnoista. Loppujenlopuksi kuitenkin yksi ampuja kahdeksan joukosta ei halunnut ampua sunnuntaita joten minut nostettiin yhdeksänneltä sijalta mukaan ampumaan sunnuntain kierrosta.

Tällä hetkellä makaan hotellissa tuijottamassa Bondia telkkarista, maha täynnä pitsaa ja yksi tuopponen olutta pahimpaan ketutukseen.

Huomenna on päivä uusi ja turnaus ammutaan 70m matkalta jolla nuolen pitäisi käyttäytyä hyvin varsinkin jos tuulta on edes hieman vähemmän kuin tänään.

Palailen huomenna astialle.

torstai 17. toukokuuta 2007

Merkkejä ja FITA harjoituskierros

Aamu meni mukavasti kotona kärkiä vaihdellessa ja muuta pientä laitellessa joten pääsin ruskikselle vasta 11-12 kieppeillä.
Aloin ampumaan välittömästi merkkejä FITA matkoille johon kului loppujenlopuksi noin parisen tuntia. Merkit paikalleen saatuani ammuin vielä testin vuoksi muutaman sarjan FITA matkoilta ja nuoli tuntui toimivan hyvin. Sulaton meni joka matkalta nippuun sulallisten kanssa. Ainoa ongelma oli kovemmat tuulenpuuskat jotka tuntuivat hieman tempaavan nuolta mukaansa. Muuten nuoli tuntui toimivan hyvin ja ammunta kulki kohtalaisesti.
Käväisin jossain vaiheessa iltapäivää Haagassa kotipizzalla ja painuin jälleen ruskikselle.
Ammuin loppujenlopuksi täyden FITA kierroksen viimeisenä harjoituksena ennen viikonlopun kisoja. 90 metristä sain kasaan 278, 70:stä 305, 50:stä 301 ja 30:stä 331 jotka tekivät lopputulokseksi 1215. Tuo oli ihan kohtalainen tulos ottaen huomioon että vetelin 50m ja 30m matkat kuuden sarjoissa koska auringonlasku alkoi lähestymään ja alkoi hieman viluttamaan. Halusin saada kierroksen loppuun ennen auringonlaskua. 90m meni siis kahden pisteen päähän Tampereen tuloksesta, 70m meni yhdeksän pistettä yli, 50m taas 14 pistettä vajaaksi ja 30m 14 pistettä vajaaksi. Hieman liikaa heittoa edestakaisin noilla matkoilla mutta tällaisen harjoituskierroksen pohjalta ei oiken voi sanoa mitään tuloskunnosta. Jokatapauksessa lyhyet matkat voisivat mennä paljon paremmin eikä noilta matkoilta muutenkaan pitäisi mokailla. Jos vain saan lyhyet kulkemaan hyvin, saattaa tulos olla jatkossa ihan kohtalainen. Viikonloppuna näkee Turussa mihin rahkeet riittävät. Huomionarvoista kierroksesta oli muunmuassa se että väsy iski 9. - 10. sarjan kohdalla ampuessani 50m matkaa. Parin tunnin merkkien ampuminen oli ehkä hieman turhan kova lämmittelyrupeama ennen täyttä FITAa.
Toinenmerkillepantava asia oli pokakäden ote kahvasta. Välillä tuntuisi ote hieman lipeävän joten pitää muistaa ottaa kunnon ote kahvasta siten että kämmen nojaa kunnolla kahvaan eikä ala lipsumaan kämmenselän puolelta pois.
Myöskin huomioitavaa on että suurin osa epäonnistuneista suorituksista meni yläoikealle. Varsinaista syytä en tuolle keksi. Täytyy pitää mielessä ja ihmetellä sitten kun tuo taas toistuu mikä sen aiheuttaa.

En aio perjantaina ampua kovia treenejä, mahdollisesti jätän treenit kokonaan väliin. Joka tapauksessa jos kentälle eksyn, vedän vain kevyet treenit ongelmamatkoilta.

Uintia

Keskiviikkona tuuli niin rutosti etten mennytkään kentälle.
Nuolitestien tekeminen tai mikään muu harjoitteleminen ei ole kovinkaan palkitsevaa 10m/s tuulessa.
Niinpä kävinkin uimasssa. Teki hyvää.

Torstaina olisi tarkoitus puhtaasti lyödä 570:siin 90 grainin kärki kaikkin. Ampua merkit FITA matkoille noilla kärjillä ja sen jälkeen ampua kyseisiä matkoja seuraten miten nuoli käyttäytyy.
Jos nuoli lentää miten sattuu, palaan takaisin alkuperäiseen 100 grainin kärkeen joka tosin tekee nuolesta liian norkean.

tiistai 15. toukokuuta 2007

Nuolitestejä Ruskiksella

Kävin ampumassa pari tuntia ruskiksella töiden jälkeen vuorotellen A/C/E 570:stä kahdella eri kärkipainolla.
Toinen satsi sisälsi kolme sulitettua ja yhden sulattoman 100 grainin kärjellä olevaa nuolta ja toinen kolme sulitettua ja yhden sulattoman 90 grainin kärjellä olevaa nuolta.
Ammunta oli hieman huteraa mutta pääosin pystyi sanomaan että 100 grainin kärjellä sulaton vie oikealle 30m matkalta noin 15-20cm kun taas 90 grainin kärjellä sulaton menee nätisi nippuun. Tosin nipun saamiseksi jouduin hieman kiristämään plungeria joka taas mielestäni aiheutti nuolen lentoon hienoista levottomuutta, eli tuntui siltä että 90 grainin kärjellä nuoli toimi parhaiten hieman löysällä plungerilla sulatoman iskiessä löysän puolelle.
Pidemmiltä matkoilla 90 grainin kärkiset vaikuttivat hieman levottomammilta korkeussuunnassa.

Tein illemmalla kotiin päästyäni varmuuden vuoksi yhden satsin samoja nuolia 110 grainin kärjillä, eli kolme sulallista ja yhden sulattoman. Tarkoitus olisi huomenna mennä ruskikselle ampumaan kyseisiä sarjoja eri matkoilta jotta näkisi miten suuri ero noilla eri setupeilla on.
Käytännössä oikea nuoli kenttäammuntaan ja FITA matkoihin olisi 520 A/C/E oletettavasti 115-120 grainin kärjillä varustettuna mutta tuota spineä ei ikävä kyllä löydy kaapista joten sitä en pääse tähän hätään kokeilemaan, eli todennäköisesti lopputulos tulee olemaan 570 A/C/E 90 grainin kärjellä joka kuitenkaan ei ole optimaalinen kokoonpano FITA matkoille johtuen kärkipainon pienuudesta ja sitä kautta nuolen herkkyydestä laukaisuvirheille sekä ulkoisille vaikutteille kuten tuulelle.

Noh, huomenna sen näkee. Joka tapauksessa uskon että 570 tuolla 110 grainin kärjellä on aivan liian löysä koska jo 100 grainin kärki teki nuolesta liian löysän. Jos olisi oikein hurja voisi kokeilla vieläkin kevyempää kärkeä joka todennäköisesti vetäisi nuolen sopivasti jäykän puolelle mutta sillä nuolella minkäänlaatuisen tuloksen saaminen 90m ja 70m matkoilta on vähintäänkin epätodennäköistä.

Eli joka tapauksessa viikonlopun karsinnat menevä ei niin optimaalisella nuolella, huomenna vain pitää tehdä päätös vetäsenkö kisat läpi löysällä vaiko sopivan jäykkyksisella mutta liian keveällä nuolella.

maanantai 14. toukokuuta 2007

Tuulta ja sadetta Ruskeasuolla

Käväisin töiden jälkeen hakemassa Sherwood Shopista tauluja FITA matkoille.
Alunperin olin varautunut menemään duunin salille mikäli sää näyttäisi pahalta mutta koska ei vielä näyttänyt hurjalta niin ajelin ruskikselle.

Heti paikalle päästyäni alkoi sataa.
Odottelin hetken ja laitoin kamat kasaan ja eikun ampumaan.
Tuuli oli vähintäänkin mielenkiintoinen ja sadekuurot toivat oman säväyksensä ammuntaan. Missään vaiheessa ei tuntunut ammunta hyvältä.
Kokeilin sulatonta joka päätyi viidestäkympistä tasaiseen tahtiin noin 20cm oikealle nipusta. Pistää sylettämään mutta ei parane tehdä suuria säätöjä ennen ensi viikonloppua.

Sain viimeisellä sarjallla kolmestakympistä kaikki kahdeksan nuolta sullottua keltaiselle sulattoman hakeutuessa jälleen oikealle.

Pitkään aikaan ei ole jurpinut ammunta, tänään jurpi.

Pitäisi vissiin muistaa vetää hieman välipalaakin töiden jälkeen, voisi hieman auttaa...

Ok, tiedän että tämä ei ole fiksua mutta kärjitin uudestaan kolme sulallista ja yhden sulattoman 90 grainin kärjillä nykyisten 100 grainin kärkien sijaan. Sen verran häiritsi tuo nuolen löysyys. Saa nähdä huomenna mitä vaikuttaa. Nykyinen nuoli kun on A/C/E 570.

lauantai 12. toukokuuta 2007

MM-Karsinnat, Riihimäki (FITA kierros)


Lähdin reissuun noin tunnin etuajassa ja nappasin Perälän Lauran kyytiin itäkeskuksesta.
Matka oli mukava ajella auringon paistaessa eikä tiellä ollut ketään töpeksijöitä. Perillä olin ehkä turhankin aikaisin mutta ei siitä haittaakaan ollut.

Kilpailu alkoi varsin mukavasti, olin 90m jälkeen toisena ja matkan ampuminen tuntui mukavalta ja sujuvalta. Tulos yhdeksältäkympiltä 275 eli viisi pistettä huonommin kuin edellisenä viikonloppuna Tampereella. Tuuli hieman kiusasi, muuta syytä en keksi tuloksen hienoiseen laskemiseen.

70m tuntuikin sitten jo hankalammalta. Tällä kertaa ei häirinnyt klikkerin ruuvi vaan ihan puhtaasti tuuli. Vaikka Ruskiksella tulee tuulessa ammuttua, on tuuli täysin erilainen kuin riksussa tänään. Esim. vastatuulta ei ruskiksella juurikaan ole, mutta joka tänään painoi nuolia parhaimmillaan noin 30cm alaspäin taululla. Tulokseksi tältä matkalta 293, eli kolme pistettä alaspäin Tampereen tuloksiin verrattuna.

Viisikymppiä alkoi olla jo melko raskasta ammuttavaa. Seitsemääkymppiä ampuessa olivat tähtäykset venyneet aivan liian pitkiksi jonka johdosta alkoi lapojen välissä tuntumaan hieman turnausväsymystä. Tuulen jatkuminen samanlaisena ei juurikaan auttanut ja ammunta tältä matkalta oli erittäin rauhatonta. Tulos 291 joka on massiiviset 24 pistettä huonommin aikaisempaan verrattuna.

Kolmessakympissä oli pakko tehdä tähtäykselle jotain kriittistä ammuttuani yhden nuolen ohi taulusta. Tähtäykset olivat tuulen johdosta edelleen aivan liian pitkiä ja yksi nuoli pääsi käsistä. Missin jälkeen aloin tietoisesti tekemään nopeampia tähtäyksiä ja rivakampia suorituksia joka näkyi heti osumissa. Nippu oli jälleen keltaisella mutta korjaus tapahtui aivan liian myöhään korjatakseen matkan pisteitä kohdalleen, varsinkin se tuli myöhään korjatakseen viidenkympin hölmöilyt. Tulos kolmestakympistä 319, eli 26 pistettä vähemmän kuin Tampereella.

Lopputulos kierrokselta 1178.

Jos hakisin pääsyitä tuloksen lopsahtamiseen tänään voisin listata seuraavaa:
- Liian vähän tuuliharjoituksia, varsinkin vastatuuleen josta johtuivat pidentyneet tähtäykset
- Liian vähän harjoituksia 30m ja 50m matkalta. Olen harjoitellut käytännössä vain 70m ja 90m matkoja
- Reagoimattomuus tähtäysaikojen pitenemiseen

perjantai 11. toukokuuta 2007

FITA matkoja

Vietin mukavat kaksi tuntia Ruskeasuolla ampuen FITA matkoja.

Vaihdoin torstai iltana klikkerin ruuvin vihdoin W&W:n julmetun isosta muovilevystä tavalliseen ruuviin jonka johdosta 70m alkoi kummasti kulkemaan tänään.
Ammuin rentoa ammuntaa välillä niputtaen hyvin ja välillä hieman huonommin, fiilis oli hyvä kokoajan.

Ammuin muutaman sarjan kokeeksi 90m matkalta joka sekin meni aivan mukavasti.
Viimeiset sarjat ammuin kolmestakympistä ja niputus pysyi hyvänä.
En viitsinyt repiä aivan loppuun itseäni vaan ammuin niin kauan kuin ammunta tuntui hyvältä ja mukavalta.

Huomenna sitten Riihimäelle ampumaan ensimmäiset karsinnat, saa nähdä miten äijän käy. Pitääpä piruuttaan pistää tavoitteeksi ensi vuoden karsintaraja 1270.

Uintia

Käväisin torstaina Mäkelänrinteellä uimassa.
Teki hyvää

keskiviikko 9. toukokuuta 2007

FITA matkoja Ruskiksella

Kerkesin kentälle vasta lähempänä seitsemää ja aloitin ammunnan heti seitsemästäkympistä.
Pari sarjaa meni alkuun hieman hapuillen mutta sen jälkeen alkoi taas rytmi löytymään. En edes vaivautunut sähläämään uudestaan tähtäimen etäisyyden kanssa, ammuin puhtaasti oletusetäisyydellä. Homma meni ihan hyvin ottaen huomioon etten vieläkään vaihtanut klikkerin ruuvia.
Ammuin lopuksi muutaman sarjan yhdeksästäkympistä joka meni sekin melko ok. Joitain harhalaukauksia tuli joka johtui lähinnä asennon prakaamisesta, eli käytännössä asento 90m matkalle ei ole vielä aivan kohdallaan. Prakaamisia ei saisi tapahtua.
Lopuksi vielä pari sarjaa kolmestakympistä ihan vaan sivuttaisheiton tarkastuksen vuoksi. Ei ollut heittoa.
Lopettelin siinä kahdeksan maissa.

Huomenna täytyy pitää välipäivä ja käväistä vaikka uimassa jotta saa pikkasen selkää nollattua. Perjantaille saa jäädä kevyt viimeinen treeni ennen Riksua.

Tiistai-ilta Ruskeasuolla

Kerkesin ampumaan tiistaina hyvissä ajoin ja olin suunitellut noin 1,5-2h treenit.
Keli oli hieno, aurinko paistoi kaikilla muilla matkoilla paitsi 90m matkalla jonka ammuin ensimmäisenä.

Ammunta 90 metristä meni mukavasti ja osumiakin tuli. Parhaat niput olivat keltaisella kahden nuolen ollessa kasissa.

Seuraava matka oli 70m jonka kanssa oli ongelmia viikonlopun kisoissa. Kokeilin huvikseni siirtää tähtäintä lähemmäksi silmää saadakseni paremman tähtäyskuvan matkalle sekä välttääkseni klikkerin muoviruuvin.
Periaatteessa homma onnistui erittäin hyvin vetämällä tähtäintä kaksi pykälää sisäänpäin, eli kun normaalisti pidän tähtäintä toisessa pykälässä niin nyt tähtäin oli neljännessä.
Tähtäin asettui oikein mukavasti tauluun ja sain merkin matkalle kohdalleen. Kuitenkin jokin tuntui mättävän ammunnassa. osumia sateli välillä erittäin paljon oikealle eikä niputus ollut parempi kuin tähtäimen ollessa normaalietäisyydellä.
Päätinkin jättää säätämisen tähän ja ampua karsinnat ihan normaalilla tähtäimen paikalla. Klikkerin ruuvin päätin kuitenkin korvata järkevämmällä ennen Riihimäen karsintoja.

Vetelin vielä muutaman sarjan kolmestakympistä lähinnä sen takia että näkisin tuleeko 90m -> 30m siirtymästä paljonkin sivuheittoa joka jossain vaiheessa oli ongelmana. Hienoista heittoa 30m matkalla oli vasemmalle, mutta heitto on niin vähäistä että sen saa korjattua 2-3 napsulla tähtäimessä, eli asian suhteen en tällä hetkellä lähde tekemään yhtään mitään.

Loppujenlopuksi hyvät treenit. Keskiviikkona tarkoituksena olisi ampua 70m ja 90m matkoja painottaen hieman enemmän ongelmalliselle 70m matkalle.

sunnuntai 6. toukokuuta 2007

Nääs-FITA, Tampere

Lähdin ajelemaan lauantaina kohti Tamperetta hyvissä ajoin koska laskin jo etukäteen sen varaan että eksyksiinhän siellä perillä kuitenkin joudun.

Pysähdyin matkalla linnatuulessa vetäsemässä hieman aamiaista ja matka jatkui mukavassa kelissä.
Tampereen päässä sitten tulikin pyörittyä ties missä, käväsin muun muassa UKK-Instituutilla kääntymässä ja kun vihdoin löysin ammuntakentän, olin tietysti puomin väärällä puolella.
No loppujenlopuksi pääsin paikalle. Se GPS olisi mahtava kone...

Perillä huomasin että noin puolet asioista jotka olisi pitänyt ottaa mukaan oli jäänyt kotiin. Unohtuneisiin asioihin lukeutui muun muassa spotteriputki ja sen jalka kuten myös ampumahousut. Kiitokset lainahousuista lainaajalle, ilman niitä olisi kisan osallistuminen tyssännyt housujen puutteeseen.

90m matka meni ohan hyvin ottaen huomioon miten vähälle kyseisen matkan harjoittelu on jäänyt. Pisteitä jäi käteen siltä matkalta 280. Ammunta tuntui ihan hyvältä mikäli sai suljettua mielestä sen että nuoli osoittaa hylyllä vasemmalle ja stabi taas oikealle joka luo melkoisen mielenkiintoisen näkymän ammuttaessa pitkää matkaa. Tähtäin asettui ihan mukavasti tauluun tuolta matkalta.

70m olikin sitten yllättäen ongelmallisempi matka. Pari asiaa jotka nousevat päällimmäisenä mieleen ongelmien suhteen on etten vieläkään korvannut klikkerin ruuvin isoa muovista kantaa jollain kompaktimmalla ruuvilla joten vovipala oli aivan liian lähellä tähtäintä aiheuttaen sivuheittoa. Toinen ongelma seitsemälläkympillä on ettei tähtäin asetu oikein tauluun. Taulu on jotenkin liian iso tuolle matkalle. Saattaisi auttaa jot tuolla matkalla toisi tähtäimen yhden pykälän lähemmäksi naamaa ja säätäisi uuden merkin matkalle. Kuitenkin lopulta 296 tuolta matkalta.

50m tuntui mukavalta matkalta, tähtäin asettui hyvin tauluun ja ammunta oli hyvää. Jänne tosin otti muutaman kerran hupparin hihaan kiinni samoin kuin oli tapahtunut pidemmilläkin matkoilla joten ilman lämmetessä dumppasin hupparin ammunnan aikana ja turvauduin pelkkään craftiin ja seuran t-paitaan. Pisteitä ihan mukavasti eli 315.

30m matkan alussa otin tietoisesti itseäni niskasta kiinni tavoitteena 1200 rajan rikkominen. Ennen kolmeakymppiä rajan saavuttaminen oli vielä hieman epäselvää mutta viimeisen matkan alkaessa näkymä oli jopa realistinen. Ammuin viimeisen matkan mielestäni erittäin hyvin. Tähtääminen oli helppoa tähtäimen asettuessa hyvin tauluun, aivan kuin olisi ampunut sisällä spotteja, ainoastaan helpompaa ja mukavampaa. Lopulta sain kasaan viimeiseltä matkalta 345 pistettä.

Yhteispisteet siis kisasta mukavat 1236 joilla irtosi kilpailun kolmas sija. MM karsintarajan ollessa tänä vuonna vain 1200 tämä tarkoittaa sitä että pääsen nauttimaan karsintakilpailujen mukavasta tunnelmasta.

Perjantain märkäharjoitukset

Perjantaina oli pakko kammeta kentälle satoi taikka paistoi. Yhdeksääkymppiä oli pakko päästä ampumaan ennen Tampereen keikkaa.

Ammuin siis sateessa tunnin verran nipun livetessä kokoajan alemmas ja alemmas.
Nippu sentään pysyi kasassa.

perjantai 4. toukokuuta 2007

Uintia ammunnan sijaan

Torstaina oli tarkoituksena käydä Ruskeasuolla ampumassa 90 metriä ja hieman kalibroida tuota matkaa sekä tähtäinmerkin että mielen suhteen viikonlopun Tampereen FITA-kierrosta varten.
Kuitenkin töistä päästyäni keli näytti jälleen parastaan eli satoi ja oli kylmä. Sisälle en mennyt ampumaan koska halliammunta lähinnä masentaa näin ulkokaudella.
Päätinkin käväistä uimassa Mäkelänrinteellä. Lopputulos oli mainio sillä Kuopion kisan jälkeen jäi venyttelyt vähille ja viikolla oli tuntunut ylimääräistä jäykkyyttä niskassa ja hartioissa jonka uinti mukavasti laukaisi.
Perjantaina olisi tarkoitus uskaltautua rusalle ampumaan sitä 90m matkaa.