Maunula

Syksy on tosiaan tulossa. Sen näkee siitä että ulkona on niin karmea keli ettei edes käväise mielessä mennä ulos ampumaan sekä siitä että kaikkien projektien pitäisi olla samaa aikaa valmiina joten päivät venyvät.

Tänään hallilla vasta seitsemän jälkeen. Hallilla odotti yllätys. Paikalla oli aloitteleva tähtäinampuja ja vielä samasta seurasta. Mimmi veteli ihan hyvän näköisellä tavalla nuolta tauluun. Korjattiin siinä parit perusasiat ja oli mukava nähdä että neuvot muutoksien suhteen näköjään pysyivät päässä. Pitää varmaan alkaa miettiä seuran tähtäinjousiammuntajaostolle pikkuhiljaa omia tiloja jos jaoston jäsenmäärä kasvaa näinkin nopeaan tahtiin.

Alku meni siis enemmänkin seuraten mimmin suorituksia. Ammuin vain muutaman nuolen samaa aikaa itse. Sen jälkeen sitten omaa harjoitusta. Alku oli kankeaa mutta jossain 50 nuolen kohdalla alkoi löytyä parempaa asentoa. Ammuin lopulta vain 104 nuolta ajan loputtua vaihteeksi kesken. Näillä nuolimäärillä ei kyllä kovin juhlita. Muutenkin näin pienillä laukausmäärillä jokainen harjoituksen aloitus on melkoinen jumitus.

Maunula

Viime viikko meni vähillä ampumisilla. Torstaina oli duunin urheilupäivä josta ostin vihdoin muotoillut Footbalance pohjalliset. Tuntuvat hyviltä jalkaan. Perjantaina onneton keli ja hallissa ei vuoroa. Viikonloppu meni syyspurjehduksella. Maanantaina ei taaskaan hallivuoroa.

Tänään pääsin hallille vasta kuuden jälkeen. Yritin hakea parempaa suoritusta vetopuolelle ja mielestäni siinä onnistuikin joskus sadan nuolen jälkeen. Tunne lavan alakärjen painamisesta alaspäin auttoi vetokäden kyynärpään saamisessa oikeaan suuntaan ja laukaukset olivat rauhallisempia.



Ammuin 155 nuolta ennenkuin piti lähteä hallilta pois.

Tänään tuli myös päätös Target-2012 ryhmän jäsenistä kaudelle 2008-2009. En ole mukana ryhmässä.

70m merkki, 50m matka, hallissa...

Taas vaihteeksi hallilla vasta kuuden jälkeen. Oli jo alkuun selvää että päivän nuolimäärä ei tule täyttymään. Ammuin ensin 18m matkalta muutaman lämmittelysarjan ja sen jälkeen alkoin roiskimaan pystyspotteihin. Tähtääminen oli huteran oloista isolla Beiterillä ja jyvällä joten vaihdoin pieneen jyvättömään beiteriin. Huteruus hävisi osittain mutta silti nuolet kampesivat ylävasemmalle. Laskin 90 nuolta pisteitä ja tulokset huitelivat 270-280 välillä kolmellakymmenellä nuolella, eli jotain vaivaista 550 päälle sarjaa.

Tuossa hieman kuvaa taulusta miten hienosti kampesi vasemalle yläviistoon:


Tällä kertaa ilmailijoita oli hieman vähemmän paikalla ja muutenkin porukalla oli vissiin jotain standardikepakoita joista ei lähtenyt aivan yhtä paha ääni kuin eilen. Silti muutama nuoli lähti kuin mummo liukkaalta peltikatolta päätyen kuitenkin tauluun jostain kumman syystä.

Ilmailijat häipyivät hallilta joten päätin ampua eri matkoja tarkastaakseni jousen säädöt joihin olin tehnyt pientä hienosäätöä 18m matkalta. Ensin 30m jolta nippu veti vasemmalle, niputusta ei tosin oikein tullut seurattua kun ammuin pakkaan. Sitten viidellekympille selkä seinää vasten ampumaan ja kuinka ollakaan ruuvasin tähtäimen väärään merkkiin ja lasautin sitten 70m merkillä nuolen matkaan. Alastulovaiheessa kuului omituisen kova tömähdys ja nuoli väpätti ruutiampujille tehdyssä toiseksiviimeisessä suojassa katossa.




Hieno homma. Tuota ei ole tullutkaan kokeiltua vielä aikaisemmin. Piristävä kokemus. Merkki kohdalleen ja nuolet niputtivat about yhtä paljon vasemmalle kuin kolmestakympistä. Jousi on siis hyvässä säädössä mutta jostain syystä nipun keskelle saaminen vaatii tähtäimen ruuvaamiseen vaihteeksi todella paljon vasemmalle eli ulos rungosta.

Eilisestä viisastuneena ja nuolta katossa tuijotellessa päätin lopettaa ammunna varttia vaille yhdeksän hieman yli 130:een nuoleen jotta aikaa jäisi nuolen irroitukseen. Vaksi lainasi tikkaita ja puukkoa ja sain nuolenkin pelastettua.

Yllättävän hyviä kuvia tulee uudella duunikännyllä jonka sain vanhan lahonneen tilalle.

Maunulan hallikauden avaus

Ulkona oli melkoisen penseä keli joten oli hienoa että Maunulan halli vihdoin aukesi. Olisi ollut muutamaan otteeseen mukavaa kesänkin aikana päästä sisälle ampumaan kun taivaalta tuli kissoja ja koiria mutta kaikkea ei voi saada.

Hallilla vasta myöhään kuuden jälkeen töiden ansiosta. Tavoitteena oli tarkastaa linjaus ja plungerin paine viimeisten säätöjen jälkeen. Hain linjausta vielä hieman keskemmälle, tosin aivan keskelle en sitä saanut vaan ylälapa näyttää hieman oikealle ja alalapa hieman vasemmalle. Beiterin palat auttoivat paljon linjauksessa varsinkin kun tuli ostettua niitä neljä joten saan lapojen juuriin ja päihin linjausmerkit.

Plungerin suhteen ei juurikaan muutosta, tosin niputus parani hieman kun päästin sulattoman yhden taulurenkaan verran vasemmalle mikä on muutenkin havaittu empiirisesti hyväksi säädöksi.

Ammuin 18m matkaa kymmenrenkaiseen ja yritin hakea vetopuolen olkapäätä alaspäin ja saada muutenkin pakettia toimimaan sulavammin. Parhaaksi mielikuvaksi vedon suhteen tuli se että mietin lapaluun kärjen liikettä. Sillä tavalla sain parhaiten lapaluun liikkumaan edes hieman sinne päin minne sen pitääkin liikkua. Vetokäden kyynärpää jää edelleen liian alas, taitaa olla hieman liikkuvuusongelmia koska jos korotan kyynärpään sille korkeudelle missä sen pitäisi olla niin saan todellakin runnoa sen sinne joka taasen alkaa nostamaan olkapäätä.

Voi olla että sain asentoa hieman paremmaksi koska hartialihakset tuntuivat rennommilta kuin aikaisemmin eikä pahempia jumituksia tapahtunut. Tosin kaulan lihakset vetopuolelta ovat aivan liian pinkeinä. Varmaan tuossakin on hieman liikkuvuuden kanssa ongelmia. Pitäisi venytellä hieman tehokkaammin.

Sitten yleistä fiilistä hallista. Oli mielenkiintoista vaihtaa linnunlaulu, kanienrapistelu ja Radio Rock ilmakiväärien paukkeeseen. Meinasi mennä alkuun hermo mutta sitten hallille onneksi saapui joku "pimp my gun" tyyppi jonka mörssäristä lähti niin kova ääni että melkein korviin sattui. Pari nuolta lähti täysin näpeistä kun ukko laukaisi tykkinsä. Huomionarvoista oli että ukko ampui toisessa päässä hallia. Pari kertaa kävi mielessä hallin vaihto aivan mihin tahansa muuhun koska tuntui ettei ammuntaan saanut keskityttyä ollenkaan. Loppuvaiheessa ilmakkoporukka häipyi hallilta ja sain jopa hyviäkin suorituksia aikaiseksi. Siihen asti kun vaksi tuli ilmoittamaan että yhdeksältä on ollut tapana lopettaa ja kello oli jo yli.

Osumat olivat keltaisella pääosin, muutama nuoli punaisella. Ei yhtään punaisen ulkopuolella. Nuolia kertyi 146. Enemmänkin olisi voinut ampua mutta kun vaksi kerran halusi päästä myös kotiin.

Tuulta ja asentoa

Parisen tuntia tänään päivällä ruskiksella. Nuolia kasaan 130.
Tuntui pahalta, huteralta ja epämukavalta ja sitten mukaan muutama aivan nappi sarja.

Tähtäin siirtyi vasemmalta keskelle johtuen lapojen linjauksen suoristamisesta.

Asennonhakua torstai-iltana

Kävin hakemassa Beiterin linjauspaloja Sherwoodista jonka johdosta myöhästyin iltakisan aloituksesta. Ensin en aikonut edes ampua vaan mennä kotiin säätämään jousta mutta päädyin kuitenkin ampumaan.

Jousen linjaus näytti melko hyvältä, tai niin hyvältä kuin mitä saa selvää kun jousta pitää kädessä. Ammuin muutaman harjoitussarjan sekä toisen puolikkaan olympic roundista plus muutaman nuolen hakien asentoa. Nuolia päälle sata.

Yritin hakea vetoa alakautta mutta aika alkuvedon loppupäässä kun vetopuolen lapa tekee viimeisen liikkeensä lavan sisällä rutisi. Tuolla tavalla kyllä sain olkapään pysymään alhaalla suorituksen aikana mutta rusahdusten takia suoritukset olivat huonoja.

Sen jälkeen kokeilin tuoda vedon korostetusti yläkautta ja painaa olkapään pakettia alaspäin mutta siinä ongelmaksi tuli se etten enään saanut vetokäden käsivarren loppuvetoa suuntautumaan ylös ja selälle. Rutinoita tosin ei ollut.

Veikkaisin että Seinäjoen kisat jäävät väliin ellei mitään ihmettä tapahdu. Tuo suoritus ei vain toimi niinkuin pitäisi. Sitä pitää hinkata melkoisesti ennenkuin löytyy oikea reitti vedolle jossa olkapää pysyy alhaalla, veto menee oikein ylös ja selälle eikä lavan sisältä kuulu mitään rutinoita.

Kotona pääsin tarkastelemaan jousen linjauksia hieman tarkemmin. Illalla näytti siltä että linja olisi periaatteessa ok mutta jätin jousen kuitenkin yöksi vireeseen.
Aamulla kun tarkastin linjauksen uudestaan niin näytti että alalavassa oli enemmän heittoa kuin ylälavassa sekä jänne näytti muutenkin kulkevan oikealla laidalla jousen keskilinjaa.
Jätin vielä jousen vireeseen päiväksi. Pitää illalla tarkastaa ovatko linjaukset muuttuneet lisää vai löytyykö kotiintullessa olohuoneesta läjä lapasilppua.

Coach Hat A Va Archery School

Johtuen siitä etten pysty rahallisesti sekä työnantajan velvotteiden johdosta hyökäämään porukan mukaan Korean valmennusleirille päätin ympäripuhua paikallisen coachin katsomaan suoritusta eilen illalla. Olen tullut siihen lopputulokseen nykyisen tekniikkani suhteen että sillä ei revitä yhtään lisää pisteitä miltään matkalta koska tekniikka on liian virhealtis ja aiheuttaa aivan karmeita roiskaisuja.

Viideltä siis Tellin hallille ja näyttämään Matille mistä kana kusee. Käytännössä se kusi pahiten vetokäden olkapäästä joka nousee melkein kaikilla suorituksilla ylös ja siten jumittaa koko oikean hartian eikä vetokäden lapa välttämättä toimi optimaalisesti.

Testailin sitten alkeisjousella liikeratoja vetoon lähinnä sen suhteen että saisin vedossa pidettyä olkapään samalla tasolla vetopuolella kuin jousipuolella ja sainkin jonkinlaista tuntumaa suoritukseen. Ongelmaksi minulle kuitenkin tuli että olen perinteisesti pitänyt alkuvedossa jousikättä melko ylhäällä ja nyt kuin vetoa tuotiin enemmän alaspäin vaakalinjaan niin ankkurointituki oli siinä vaiheessa kun ankkurointi olisi pitänyt tehdä karmean alhaalla ja jouduin erikseen nostamaan tuen leualle. Sain tuolla tavalla tosin melko hyviä/hyvän tuntuisia suorituksia kasaan mitä nyt nuoli lyheni noin sentillä. Vetäsin klikkeriä sentin verran sisäänpäin ja veto alkoi mennä loppuun asti. Tosin tuntui hieman oudolta painamalla painaa olkapäätä alaspäin samalla nostaen vetokäsivartta ylös/taaksepäin.

Parin tunnin ampumisen jälkeen veto oli jälleen liikkunut enemmän ylöspäin varmaan johtuen uuden asennon aiheuttamasta väsymisestä. Samalla alkoi lavan sisällä kuulumaan vanha rutina. Rutina tuntuu lähinnä siltä kun joku vetäisi rystysillä painaen lihassäikeiden yli poikittaissuunnassa. Tuo ei ole hyvä asia koska se pudottaa vedosta voiman ja kontrollin.

Ammuin lopulta yhdeksään asti. Unohdin napsutella laskuria mutta neljässä tunnissa nuolia tuli aivan varmasti vähintään 150.

Jatkon kannalta tuo oikeaoppisempi veto olisi varmasti paljon parempi kuin vanha väräoppinen. Pitää vain saada veto tehtyä ilman rutinoita. Muuten hommasta ei tule yhtään mitään. Pitää tällä viikolla yrittää hakea tuota asentoa ja sen jälkeen miettiä osallistunko Seinäjoen FITA kierrokselle. Vanhalla suorituksella en usko saavani parempaa tulosta kierrokselle ja uusi on erittäin erilainen kuin vanha joten riippuu siitä miten hyvin saan ajettua sisään uuden tekniikan.

Tänä aamuna sain myös puhelun Matilta. Oli ampunut aamutreeneissä kymmenen laukausta ja Inno Power ylälapa oli räsähtänyt siiviläksi. Alkaa hieman epäilyttämään W&W laatu noissa lavoissa koska niitä on tänä kesänä rävähdellyt palasiksi vaikka kuinka monta. "Innolla" odotan koska omat lavat sanovat sopimuksensa irti. Saa nähdä pitääkö siirtyä Hoytiin...

Paluu arkeen

Kentällä vasta kuuden jälkeen. Melkoinen tuuli ja heti ampumaan 90m matkaa.
En osunut yhtään mihinkään. Jaksoin kiusata itseäni noin 40 nuolen verran jonka jälkeen 70m viivalle. Tuolta matkalta välillä osuin, välillä en. Aivan kauheita suorituksia.

Ammuin lopulta vain 104 nuolta. Lopetin kun tuli sen verran pimeä ettei nähnyt kunnolla taulua. Kyllä elämä välillä on...

SJAL: 2xFITA - Jyväskylä

Hyvissä ajoin kentällä lauantai-aamupäivänä ja vehkeet kasaan. Kenttä oli melkoisen märkä joten oli hienoa että vaelluskengät tulivat mukaan. Ne pitivät veden kenkien ulkopuolella koko viikonlopun ajan.

Ensimmäinen päivä meni hieman heikommin kuin toinen päivä. Molempina päivinä 90m oli erittäin hankala enkä saanut pahemmin tuntumaa tuohon matkaan. Roiskin nuolia mihin sattuu. 90m ensimmäisenä päivänä 271 ja toisena 279. Pientä parannusta toiseen päivään siis muttei kuitenkaan ennätystahtia. Toisena päivänä siis pisteen päähän omasta ennätyksestäni. Tavoitteena tälle kesälle oli pumpata 90m yli 290 vauhdille.

70m meni molempina päivinä about normaaliin tasoon. Ensimmäisenä päivänä jäin ennätyksestäni kymmenen pistettä pisteillä 303 ja toisena päivänä vetäsin kolme pistettä yli, eli 316. Toisen päivän tulos oli periaatteessa ok tulos tähän tasoon mutta enemmän olisi voinut tulla jos olisi saanut parit huolimattomuusvirheet pois.

50m oli samansuuntainen kuin 70m eli ensimmäisen päivän tulos 314 jäi ennätyksestäni pisteelä ja toisen päivän pisteet 320 menivät mukavasti kuudella pisteellä yli henkilökohtaisen parhaan.

30m tuntui periaatteessa perinteisen hyvältä ampua lukuunottamatta paria tilannetta jossa suoritus jämähti väkinäiseksi mutta jotka sain korjattua seuraaville sarjoille. Pisteet 337 sekä 336 jotka eivät riittäneet oman ennätyksen 345 rikkomiseen.

Päivien tulokset siis 1225 ja 1251 yhteistuloksella 2476. Toisena päivänä paransin FITA kierrokseni ennätystä yhdellätoista pisteella mikä oli tietysti positiivinen asia. Viime vuoden parhaasta FITA-kierroksen kokonaistulos siis nousi 15 pistettä. Pari-kolmekymmentä pistettä pitäisi olla helposti saatavissa tuon päälle kun saisi vain 90m matkan kulkemaan. Jokatapauksessa alkaa pahasti näyttämään siltä että 1300 pisteen rajan hätyytteleminen tältä kesältä on mennytta ja ulkoammunnan suhteen pitää kääntää katse kohti seuraavaa ulkokautta jolloin 1300 pisteen rajan on mentävä rikki.

Tekniikkapuolella tuli vaihteeksi huomattua kuinka tärkeää pokakäden stabiili toiminta on. Liian monta huonoa nuolta meni aivan suoraan pokakäden romahtamisen piikkiin.

Kokonaisuutena kisa oli kuitenkin onnistunut siinä mielessä että sain parannettua sekä kahden matkan että koko FITA-kierroksen ennätystäni. Pisteissä tosin jäätiin siitä mitä tavoitteeksi ole tälle kesälle asetettu. Nuolia viikonlopun aikana tuli about 360.

Päätin tosin jo alustavasti että lähden parin viikon päästä vielä Seinäjoelle ampumaan kesän viimeisen FITA:n ja siihen asti ammun pelkkää yhdeksääkymppiä.

Kisan yhteydessä Target-2012 ryhmän edustaja seurasi suorituksia osana ryhmän valintaprosessia. Yksi tavoitteistani on valmennusryhmään pääseminen kansalliselle tasolle joten täytyy toivoa että suoritukset näyttivän sen suuntaisilta miltä pitikin. Parin viikon päästä pitäisi selvitä onko minulla asiaa seuraavalla kaudella valmennusryhmään vai ei. Tosin vaikka en ryhmään pääsisikään niin aion viedä läpi saman harjoitusohjelman kuin mitä ryhmälle on asetettu. Saa nähdä missä vaiheessa työnantaja alkaa kapinoimaan vastaan.

Ruskis

Töiden jälkeen kentälle ampumaan matkat vielä kerran läpi. Merkit pitivät paikkansa melko hyvin mutta hajontaa oli tolkuttomasti. Muutaman sarjan sain per matka menemään ok. Ihme homma.

150 nuolta tauluun ja vain muutamalla tukeva tunen suorituksessa. Hieno meininki.

Piirin iltakisat

Torstaina tuli konfirmaatio sille että duunin parkkihallin kylmälle puolelle on mahdollista laittaa pakka sillä ehdolla että se ei päivisin estä autojen parkkeeraamista. Kylmä hallin on kuitenkin hieman lämmin eli pitäisi pysyä plussan puolella. Tämä nyt kuitenkin oli lähinnä päänavaus ammuntaan toimistolla ja jatkossa voisi olla mahdollista saada parempikin tila käyttöön jossa olisi ainakin yli 10 astetta talvella. Nyt vain pakka autotalliin ja aamutreenit rullaamaan.

Illalla sitten piirin iltakisa. Kerkesin ampumaan pari sarjaa ennen kisaa. Toisella sarjalla nokinpaikka prakasi joten jouduin tekemään pikakorjauksen pikaliimalla jota turahti jänteelle aivan liikaa. Seurauksena massiiviset pallot nokinpaikkana joka oli todella ahdas. Ensimmäisen puoliskon rapsuttelin nokinpaikkaa enemmän auki ja vasta toisen puoliskon parin ensimmäisen sarjan jälkeen nokinpaikka oli jälleen tarpeeksi väljä.

Tulos ei kovin mairitteleva, 615. Ammuin kisan jälkeen vielä 30m matkaa ja lopetin kun alkoi tulla liian kylmä ja kurkkua köhitytti liikaa. Jotain päälle 120 nuolta tänään.

Merkkejä

Aamulla kuntotesti pyörällä duunin salilla. Köhä on ikävästi päällä joka tuli esiin siinä että jalat alkoivat mennä hapoille liian nopeasti enkä saanut vedettyä aivan huippusykkeillä. Lopputulos oli kuitenkin olosuhteisiin nähden ok. Olen normaalipainoinen, verenpaine ja pulssi on ok rasituksen aikana. Tämän viikonlopun kisojen jälkeen on jälleen tarkoitus aloittaa aktiivisempi harjoittelu yleiskunnon ja voiman suhteen ja tarkoitus olisi seurata tasaisin aikavälein kunnon kehitystä testein.

Vasta kuuden jälkeen ruskiksella ja heti ampumaan ysikymppiä.
Ensimmäiset pari sarjaa haparoivat mutta sain lopulta asennon kuntoon ja nuolet alkoivat hakea keltaiselle. Aikaisempi merkki pitää hyvin vieläkin.

Sen jälkeen viidenkympin merkin varmistus, niputus suhteessa heikompaa kuin ysikympistä. Muutama sarja kuitenkin tauluun ja lopuksi pari sarjaa seitsemästä kympistä.

Nuolia tuli ammuttua vain 93 tänä iltana mutta olo oli sen verran kurja ettei ollut järkevää vetää kovemman tahdin treeniä. Nytkin hieman epäilyttää oliko järkeä lähteä kentälle sohimaan t-paitasillaan. Huomenna sen näkee sitten nouseeko äijä aamulla sängystä ylös. Huomiselle olisi vielä 2012 ryhmän vaadittu lihaskuntotesti ja illalla olisi tarkoitus ampua piirin iltakisa. Perjantaille jäisi sitten 30m ampuminen.

Halliharjoitus!

Kokeilin soitella Matille liittyen Jyväskylän reissuun mutta numeroon ei saatu yhteyttä eli äijä hallilla. Varmistin vielä Lauralta jonka jälkeen painuin moikkaamaan olympiasankaria Tellin hallille. Matti oli selkeästi jäänyt henkiin reissun jäljiltä joten jutusteltiin hieman ammunnan lomassa.

Ammuttiin 30m matkaa, itse ammuin 18m tauluun johon niputti ihan kivasti. Nippu tosin vaelsi hieman ympäri keltaista, pääosin oikealta ylhäältä vasemmalle alas ja takaisin.

Teknisesti sain suoritukset pysymään ihan hyvinä. Onnistuin pääosin laukaisussa vetelemään viivaa kaulaan ja jälkipitokin muistui tehdä muutaman kerran.

Ammuttua tuli yhdeksää nuolta jotain kolmisen tuntia joten nuolia varmaan tuli jotakuinkin tarvittava 150, mahdollisesti ylikin. Tarkkaa lukemaa ei ole tiedossa kun nuoliviini, rintasuoja ja naksutin jäivät peräkonttiin.

Huomenna aamulla olisi tarkoitus käydä tekemässä polkupyöräergometritesti josta pitäisi saada kunto hyvin selvitettyä. Huono puoli on että olen nyt istunut töissä kaksi päivää harvinaisen vihaisen ilmastointilaitteen vieressä ja kurkku on melko karheana. Saa nähdä laskeeko paljonkin tulosta. Torstaipäivälle on plännätty vaadittu lihaskuntotestin teko.

Tällä viikolla pitäisi vielä keretä ampumaan FITA kierroksen matkat läpi varmistaen merkkien pitävyys sekä keskittyä hieman enemmän 90m matkaan.

Sadeharjoitusta Ruskiksella

Kuuden kieppeillä ruskiksella. Tasaista tihkutusta ilmassa mutta silti kentällä oli yllättävää kyllä alkeisampujiakin.
Jonnekin 80 nuolen kieppeille yritin kartoittaa missä homma menee metsään. Kokeilin hieman muutosta jalka- ja lapalinjaan mitenkään ihmeemmin saamatta tolkkua siihen mikä mättää. Muutaman sarjan jälkeen taisin keksiä ainakin yhden syyn ongelmiin. Talvella treenattu laukaisu jossa etusormi "vetää viivan" kaulalle oli unohtunut. Sain useita sarjoja vedettyä huomattavasti paremmalla niputuksella kun vain sain laukauksen lähtemään kunnolla kaulaa viistäen taaksepäin. Samoin aikaisempi plungerin säädön palauttaminen alkuperäiseen varmaan auttoi.

Ammuin 153 laukausta joista noin puolet sateeseen johon kului aikaa hieman yli kaksi tuntia yhdeksää nuolta ampuessa. Aivan liian nopea tahti siis. Lopetettuani alkoi sataa aivan tolkuttomasti. Hyvä ajoitus sateen suhteen jälleen siis.

Ruskis

About kuudesta yhdeksään ruskiksella.
Ammuin viittäkymppiä ensin 122cm tauluun ja loppuajan 80cm tauluun. Yritin lähinnä hakea hyvää suoritusta mutta haparointia esiintyi aivan liian paljon.
Jotain on oudosti pielessä kun hyviltä tuntuvat suoritukset välillä vievät keltaiselle nippuun ja seuraavalla sarjalla homma leviää täysin käsiin.

Jokatapauksessa 156 nuolta tänä iltana.

Piirin iltakisa

Kentällä hieman viiden jälkeen joten kerkesin ampumaan kolme lämmittelysarjaa ennen kisaa.

Ammunta oli vaihteeksi huteraa. Sain välillä hyviä suorituksia aikaiseksi mutta penkin alle meni kuitenkin kokonaisuutena.
Ensimmäinen puolisko 299 ja toinen 301 jolla sain hikisesti kuudensadan säälirajan kiinni. Kentällä tuuli melkoisesti mutta se ei ole mikään tekosyy. Harhaantuneet nuolet johtuivat puhtaasti huonoista ja epävakaista suorituksista, ei mistään muusta.

Nuolia tuli ammuttua vain 93 mutta sateen suhteen ajoitus taas hyvä. Kotiin päästyäni alkoi tuulla ja sataa todella kovaa.

Ruskis, 70m + 90m

Ennen kuutta ruskiksella. Aloitin ammunnan 70m:stä. Porukkaa oli paikalla sen verran että kannettiin 70m kohdalle toinen tausta metsän reunasta jossa niitä oli neljä vierekkäin. Mahduttiin jopa ampumaan samalle viivalle rikkomatta toistemme nuolia.
Artemiksen alkeisissa oli kanssa mukavasti porukkaa eli koko kenttä utilisoituna.

70m meni alkuun hieman kankeasti mutta lähti hiljalleen kulkemaan paremmin. Testasin hieman plungeria ja tulin siihen tulokseen että se oli hieman jäykällä ja otin 3 naksua takapakkia eilisestä. En tiedä mihin se auttoi, päähän vissiin mutta niputus parani. Laukaisuvirheiden vaikutus nuolen lentoon oli myös paljon pienempi.

Jossain vaiheessa kun suurin osa porukasta poistui paikalta pääsin vetelemään 90m:stä. Ensimmäinen sarja meni alas mutta pienen tähtäimen korjauksen jälkeen nippu nasahti keskelle. Ammuin tasaiseen keltaiselle parin-kolmen nuolen ollessa punaisella seiskalla tai kasilla. Tuntui todella hyvältä ampua 90m matkaa. Lopettelin hieman yhdeksän jälkeen kun alkoi mennä taulu ja tähtäin niin hämäräksi ettei oikein tiennyt mihin olisi pitänyt tähdätä.

Ammuin vain kuutta nuolta kerrallaan ja vissiin unohdin välillä naksutellakin laskuria. Laskuri näytti 116 nuolta reenien päätteeksi. Sateen suhteen tuli täydellinen ajoitus. Kotimatkalla alkoi ripsiä.

Ruskis

Tänään meni aamupäivä seuratessa naisten joukkue semifinaaleja ja sen jälkeen sitten odottelua koska finaalit alkaisivat. Korea voitti, yllätys. Finaalien jälkeen kentälle ampumaan.

Ammuin 70:stä ja nippu oli iso. Hain vikaa suorituksesta ja huomasin että lapalinja oli jälleen pielessä. Kokeilin ampua muutaman nuolen suljetulla ja avoimella lapalinjalla ja suljetulla palasin talvinen tähtäimen sivuttaissiirtymä laukaisussa. Kun linja oli kunnossa nuolet niputtivat paljon paremmin eikä sivuttaisheitto ollut nin paha.

Kokeilin myös ankkurointiin pientä muutosta koska tuki on välillä irtoillut leuasta. Kokeilin painaa tukea hieman voimakkaammin leukaan kiinni mutta lopputulos oli väkinäisen tuntuinen. Sen sijaan jänteen vetäminen kunnolla kiinni leukaan paransi suorituksia ja teki niistä vakaampia.

Testien takia 72 nuolen tulos oli melkoisen alavireinen, ei siitä sen enempää. Lähinnä päätin vielä varmuuden vuoksi tarkasta plungerin paineen koska epäilystä on herättänyt se että aina kun ammun sateessa, nuolet niputtavat todella hyvin. Eli aivan kuin nuoli olisi hieman notkean puolella ja kun jousi kastuu ja heitto huononee, nuolet toimivat oikein. Ruuvasin plungeriin ensin kolme napsua lisää, sen jälkeen toiset kolme ja sulattomat siirtyivät noin 35cm oikealta samaan nippuun sulallisten kanssa. Tämän jälkeen niputus oli aivan toista luokkaan kuin viime aikoina. Vaikka paikat alkoivat olla hieman hellinä ja suoritusvirheitä tuli vähän väliä, nuolet pysyivät nätissä nipussa. Pitää ensi viikolla seurailla miten tuo nuoli käyttäytyy. Jos tämä oli väliaikainen virhe niin saahan ne kuusi napsua takaisin.

Ammuin lopulta 150 nuolta. 90m jäi ampumatta mutta sitä kerkiää jauhaa viikolla. Se on parasta saada kulkemaan vihdoin.

SJAL: 70m - Teuva

Matkaan kuudelta. Ei pahempaa ruuhkaa Tampereen suuntaan teillä ja yhytin Riston Näsinneulan parkkikselta jossa hyppäsin Riston kyytiin. Ajeltiin sitten Teuvalle kokoonpanolla Risto, Petri, Katri, Jonne ja minä. Oltiin hyvissä ajoin kisapaikalla ja eikun laittamaan välineitä kasaan. Täytyy myöntää että on hieman helpompaa ja nopeampaa kasata talja kuin tähtäinjousi kun ei tarvitse kuin ruuvata tähtäin ja stabit paikalleen.

Lämmittelyammunnat menivät ihan kivasti ei pahempia säpyjä.

Ensimmäisen kierroksen sarjat olivat 54, 51, 49, 53, 53 ja 53 antaen ensimmäiseltä puolikkaalta pisteitä 313. Oli siis aivan se vauhti päällä jota olin hakenutkin eli kuudensadan ylitys ja tulos joka menisi samoihin kuin tähtäimellä.


Toinen kierros oli olevinaan helpommin alkanut kierros mutta toisella sarjalla sitten taivaalta alkoi tulla vettä "Pekingin malliin". Sarja tältä puoliskolta 56, 45, 50, 51, 51 ja 54 antaen pisteet 307. Tuo sadeammunta oli jännä kokemus taljalla. Puoliskon toinen sarja jolla taivas oksensi meni lähinnä siinä että vetelin nuolta tauluun niin nopeasti kuin vain pystyin kun oli melkoinen kiire hakea sadetakkia. Nippu meni oikealle tuolla sarjalla. Sitten sadetakki päällä jänne osui takkiin ja jotain muutakin tapahtui kun nippu siirtyi about 30cm alavasemmalle keskeltä. Sain tehtyä pikakorjauksen sijoittamalla linssin pikkurenkaan keltaisen renkaan kylkeen yläoikealle. Sadetakin poiston jälkeen vain pientä korjausta ja nippu pysyi about keskellä mutta nippu oli kuitenkin kosteuden takia liian suuri hyviin pisteisiin.

Alkukierrokselta siis 620 pistettä kasaan joka meni täysin tavoitteiden mukaisesti, hyvä kierros siis.

Muiden pudotusten aikana pääsin hieman harjoittelemaan ennenkuin piti ampua Erjaa vastaan. Neljäsosafinaaleissa sitten vastaan Erja jolle hävisin kolmella pisteellä ampuessani 102. Hienoista pakottamista oli havaittavissa suorituksissa ja jouduin vetämään pari nuolta ilmaan laukaisemalla joka johti huonoon osumaan.

Pronssiottelussa vastaan sitten Jonne jonka kanssa ammuttiin melko tasaista ammuntaa. Ammuttiin ottelussa tasatulos 106 josta johtuen ammuttiin uusintanuolet. Jonne sai nuolensa melkein keskelle X:ää minun ampuessani ysin kello yhdeksään. Hieno ottelu kaikenkaikkiaan. Tasatuloksista ja uusintanuolista saa hyviä kisaviboja :)

Varsinaista mitalia en siis taljalla saanut jäädessäni neljänneksi mutta koska olin ainoa tähtäinampuja joka oli uskaltanut lähteä "apupyörillä" liikkeelle, sain komean kultamitalin nimikoituna tekstillä "Tähtäinampujain taljamestaruus 2008".

Hieno päivä jota melko kova sade toisella puoliskolla hieman häiritsi mutta tulipahan ammuttua oma henkilökohtainen ennätys taljalla. Kaiken lisäksi selvisin hengissä täydestä olympic roundista harjoituksineen ja otteluineen ryytymättä taljan alle. Tätä voisi kokeilla toisenkin kerran vaikkapa talvella jos vastaava kisa järjestetään sisätiloissa.

Piirin iltakisa

Alku oli hankalaa. yli puolet ensimmäisestä puolikkaasta meni rämpien enkä saanut nippua aikaiseksi. Viimeiset pari sarjaa ihan jees. Hieman auttoi kun laittoi sivuviikset suoraan. Tuon W&W Carbon V-Barin mukana on sellainen muoviprikka joka ei ankkuroi millään muotoa viiksiä/V-Baria paikalleen eli se pyörii melko herkästi paikallaan. Pisteitä kasaan 304.

Toinen puolisko lähti hieman paremmin muttei mitään suurta menestystä. Sarjat olivat liian eritasoisia eikä yhtenäisyyttä syntynyt. Loppupäässä tarkastin jopa jännevälinkin joka oli yli 3mm pielessä. Jännevälin korjauksen ja tähtäimen säädön jälkeen alkoi niputtamaan, tosin vain ne kaksi viimeistä sarjaa. Pisteitä 311.

Yhteensä siis 615 pistettä mikä ilmeisesti on tämän kesän tasoni. Kisaa oli ihan mukava ampua mutta pistepuolella jotenkin kaivelee etten saa suorituksiin sitä kaivattua tasaisuutta jota tänä kesänä oli tarkoitus saada aikaan.

Huomenna viimeinen iltatreeni taljalla ja lauantaina aamuyöstä kohti Teuvaa. Olen näköjään ainoa tähtäinampuja joka uskalsi tarttua taljaan. Noh, onneksi taljassa on sentään kolme muutakin minun lisäkseni ettei mene ihan yksikseen ammuskeluksi.

Säätöä ja taljaa

Saatiin töiden jälkeen Eskon kierretapilla ja muutamalla välikappaleella elvytettyä Innon kierre joten keskiosasta ei tullut roskiskamaa, 600€ säästö siis. Ulontajakin ruuvautui vielä jouseen kiinni ja pysyi tukevasti paikallaan. Seuraavaan jouseen kyllä ruuvaan heti ensitöikseni istukan väliin jossa on pitkä kierre ennenkuin laitan mitään ulontajia kiinni. Beiterin longrodin kierre kun oli pidempi kuin HMC:n ja ilmeisesti paljon kovempaa materiaalia kuin innon reikä, niin se sitten teki tuhojaan reiässä.

Jokatapauksessa rekurvi on jälleen elossa ja pääsen sillä ampumaan huomisen piirin iltakisan.

Kentällä olin tänään kolmisen tuntia. Ammuin rekurvissa käyttämiäni ACE:ita spin wingseillä taljalla ja ne toimivat erinomaisesti. Niputus oli aivan eri luokkaa kuin ACC:illä. Tähtäinmerkit muuttuivat pari milliä ACE:iden kanssa.

Ammuin alkuun kolmestakympistä pari sarjaa jonka jälkeen siirryin seitsemäänkymppiin. Liipasimen veto oli edelleen todella pitkä ja säpyjä tuli ajoittain. Pahin säpy tuli kun joku sanoi jotain hauskaa tähtäyksen aikana ja liipasin meni samantien pohjaan. Nuoli löytyi taustan takaa vallista ylä oikealta mukavasti poikkinaisena. Osui kiveen ilmeisesti.

Jatkoin viidellä nuolella ammuntaa ja välillä niputti ihan kivastikin. Jossain vaiheessa lainasin kaimalta hieman kuusiokoloavainta ja ruuvasin laukaisulaitetta puoli kierrosta herkemmälle. Suoritukset muuttuivat heti paljon luonnollisemmiksi ja säpyt hävisivät melkein kokonaan. Laitetta voisi ehkä vielä hieman herkistää mutta sitten voi olla jo vaarana että vehje laukeaa viereisen ampujan aivastuksestakin. Eli herkkyys on about sopiva mutta liipasimen liikerata on liian pitkä.

Piipperi on myös liian suuri minun silmälleni koska taulu näkyy suttuisena linssin läpi. Kokeilin katsella "sormen läpi" pienentäen reikää koko ajan ja jossain vaiheessa taulu muuttui täysin skarpiksi. Pitäisi siis laittaa piipperiin hieman pienemmät sisuskalut niin tähtäily olisi mukavampaa. Ei myöskään tarvisi käyttää putkea koska osumat voisi tarkastaa linssin läpi :)

Kolmisen tuntia siis kentällä ja tunne selässä oli about sama kuin jos olisi ampunut rekurvilla neljä tuntia. Sen verran erilainen kuormitus lihaksille tulee taljalla. Ei kuitenkaan mitään kipuja missään oudossa paikassa joten asento pitäisi olla about ok.

Huomenna siis piirin iltakisat rekurvilla jonka jälkeen pitää hakea Laurilta piipperiin sisuskalusatsi. En ole vielä oikein päättänyt ajelenko lauantaina aamuhämärissä Teuvalle vai jo perjantaina töiden jälkeen. Jälkimmäisen vaihtoehdon kohdalla varmaan pitäisi tiedustella hotellista huonetta mutta olen ollut liian saamaton kyselemään. Ehkä kun huomenna soittaa huoneesta niin silloin selviää koska ajelen kisapaikalle riippuen onko huoneita vai ei.

Talkoita ja Taljaa

Eilen illalla hieman talkoiltiin ruskiksella ja kentällä on nyt kunnioitettava määrä uusia taustoja. Nyt pitäisi riittää ampumapaikkoja kaikille ampujille.

Talkoiden jälkeen ammuin merkit taljalle. Matkat olivat 30m, 50m, 60m ja 70m. Ammuin kokoajan 120cm tauluun, ihan vaan sen takia että osun sentään tauluun :). Kolmestakympistä nuolet menivät kympille, osa X:ille. Viidestäkympistä ja kuudestakympistä pysyivät keltaisella ja seitsemästäkympistä sitten levisivät ympäri taulua. 70m matkalta laukaukset huononivat huomattavasti varmaankin johtuen pienestä väsymisestä minkä rekurviin verrattuna erilainen veto ja asento aiheutti. Laukaukset muuttuivat "hermostuneiksi" ja tuntui että liipasinta joutui vetämään taaksi julmetun pitkän matkaa. Samoin vissiin mielessä tuo liipasimen vetäminen assosioituu jotenkin loppuvedon aikaiseksi jänteen vetämiseksi koska välillä tuli ihme päästöjä jänteellä ennenkuin laukaus lähti, ihankuin mielessä klikkerin olisi pitänyt siinä vaiheesa naksahtaa ja laukauksen lähteä liikkeelle.

Tänään käyn ensin pähkäilemässä Innon kierteitä jonka jälkeen kentälle kokeilemaan toimivat omat ACE:t millään muotoa taljan kanssa. Veikkaisin että Spin Wingsit saavat ainakin melkoista kyytiä, saa nähdä pysyvätkö kahta laukausta kiinni nuolissa ja räpättävätkö miten pahasti lennossa :).

Talja lainaksi

Sain eilen lainaksi Laurin Hoyt Vectrixin. Hiemanhan se on lyhkänen mutta kaippa sillä johonkin osuu. Siinä on kiinni melko lyhyt Beiterin longrodi ja normaalipituinen sivurodi vasemmalla puolella. Laukaisulaitteena on TruBall liipasinhärpäke.

Kotona sitten ajattelin josko HMC:n saisi kiinni Hoytiin ja kokeilin Beiterin sidebaria Innoon. En tajua miksi kokeilin noin päin. Jokatapauksessa Beiterin pidempi ruuvi jumahti Innoon kiinni kuin tauti vaikken edes kovaa sitä kiertänyt kiinni. Sai oikein kunnolla ruuvata aukipäin että sen sai irti. Sen jälkeen kokeilin josko vielä HMC ulontaja istuu reikään ja sekin hirtti kiinni. Alkoi hieman ottaa päähän.

Tänään pitäisi mennä Ruskiksen talkoisiin ja talja on peräkontissa mukana jos sillä saisi muutaman laukauksen kokeiltua. Omat nuolet tosin jäi kotiin jousilaukun kanssa kun hieman jurpi tuo kierre mutta onneksi tuli lainattua Laurilta muutama ACC joilla ehkä pääsee kokeilemaan.

Huomenna mahdolisesti sitten Eskolle ihmettelemään kierreasioita jos tuosta Innosta vielä saisi kalua, jos ei saa niin joku istukka kiinni vaikka epoksilla niin kait se jotenkin pelaa.

SM:ien jälkimaininkeja sekä taljajousi hakusessa täksi viikoksi

Eilen illalla jurpi melkoisesti SM:ien heikko suoritustaso joten en jaksanut pahemmin analysoida mikä meni vikaan ja mikä kohdalleen. Yön yli nukuneena voikin sitten jo suhtautua hieman etäisemmin viikonlopun kisoihin.

Lauantain ammunnat olivat lähinnä jäykistelyä. Muutaman sarjan lämmittelyammunta ei saa paikkoja lämpimäksi enkä heilunut tarpeeksi jumppakumin kanssa ennen kisaa. Suoritukset olivat ailahtelevia kisan aikana, välillä tuli hyvää nippua ja välillä homma levisi. Pari pääsyytä virheisiin tuli pohdittua jotka toistuivat läpi koko viikonlopun.

Ensimmäinen tekniikkavirhe oli lapalinjan kääntyminen liian suljetuksi josta seurasi pokakäden heilahtelu vasemmalle laukaisussa. Silloin kun niput olivat hyviä muistin keskittyä linjaan ja pokakäsi pysyi paikallaan.

Toinen tekniikkavirhe on vanha kunnon sormiläpän ankkurointituen irtoaminen leuasta jonka luulin saaneeni treenattua pois mutta joka aika-ajoin nosti päätään. Tuosta sitten seurasi korkeusheittoa eli nuolten kiipeämistä ylemmäs taululla.

Näihin kahteen virheeseen sitten myös liittyi se että kun nippu alkoi siirtymään joko muutin tähtäinmerkkiä tai sitten en joka johti melkoisiin hyppäyksiin nipussa tekniikan korjaantuessa samaan aikaan tai sitten vain nipun jämähtämistä jonnekin muualle kuin keskelle.

Lauantain pisteet 301+300(601) eivät tyydyttäneet missään muotoa, tarkoitus oli ampua ainakin yli 620 tulos jolla olisi ollut paljon parempi lähteä ampumaan sunnuntain pudotusotteluita. Tällä tuloksella pääsin kuitenkin vaivaisesti puolen välin yli ottelukaaviossa joka tarkoitti ensimmäistä "helppoa" ottelua ja toiselle ottelulle kärkipään vastusta.

Ennen sunnuntain ammuntoja lämmittelin mielestäni hyvin jumppakumilla ja harjoitusammunnoissa nuolet kampesivat mukavasti keltaiselle. Nollasin vielä ylimääräisen leijunnan ampumalla yhden nuolen tähdäten kolmoselle-neloselle kello puoli yhteentoista ja siltä se nuoli löytyikin taulussa.

Ensimmäinen ottelu meni hieman huterasti. Ensimmäset kaksi sarjaa ihan ok ammunta ja kaksi viimeistä pelkkää kasia keskustan vasemmalle puolelle. Voitin ottelun pisteillä 99. Olisi pitänyt mennä yli sadan pisteen.

Toinen ottelu oli Mansua vastaan. Homma sitten levisi käsiin ja ammuin nuolia keskustaa kiertäen milloin miltäkin puolelta. Hävisin toisen ottelun pisteillä 95 Antin ampuessa yli sata pistettä. Ainoa mikä ehkä hieman lohduttaa on että hävisin ottelun SM:ien voittajalle.

Ammunnassa ei siis tällä hetkellä ole mitään tasaista suoritustasoa ja tekniikassa pilkistää päätään hieno kaarti vanhoja suoritusvirheitä joista luulin jo päässeeni eroon. Hieman tuskastuttavaa vetää kolmas kisa putkeen epäonnistumista varsinkin kun viimeisin kilpailu oli kauden kotimainen pääkilpailu jossa piti saada onnistumisia.

Ilmoittauduin ensi viikonloppuna Teuvalla pidettäviin 70m kisoihin luokkaan Yleinen Talja. Taljaa tosin ei tällä hetkellä vielä ole lainassa keneltäkään. Ilmoitin lainaushaluista Stindelle liian myöhään ja hän oli jättänyt jousensa mökille. Toivottavasti joku pääkaupunkiseudulta pystyisi lainaamaan täksi viikoksi linssitaljaa 28" vedolla laukaisulaitteineen kaikkineen niin pääsisi pari kertaa kokeilemaan ennen kisoja ja jopa saisi jousen kisaan. Eastoning shaft selectorin mukaan omat 470:set ACE:t pitäisi olla ok nuolet 60# asti soft tai medium cameilla, noissa putkissa tosin on 120grain kärjet mutta eiköhän ne jotenkin lennä taljallakin. Koverot sulat tosin on kiinni. Jos ei lainajousta löydy mistään niin täytynee perua ilmoittautuminen.

SJAL: Kenttä-SM

Ei mennyt niinkuin piti. En saanut tasaisia suorituksia aikaiseksi ja tulos jäi matalaksi. Ei nyt jaksa enempiä jauhaa asiasta tällä hetkellä...

Ruskis

Keskiviikon pidin välipäivää ja tänään sitten jälleen pari tuntia töiden jälkeen ruskiksella.

Ammuin 132 nuolta parissa tunnissa ja paras taulu antoi pisteiksi 82.
Ensimmäinen sarja oli kankea mutta ammunta lähti sen jälkeen kunnolla liikkeelle. Vasta jossain sadannen nuolen kieppeillä aloin huomata herpaantumista suorituksissa.

Ihan jees reeni, hieman liikaa ailahtelua suorituksissa. Pokakäden olkapää liikahtelee hieman joka kostautuu taulussa.

Ruskis

Pari tuntia vaihteeksi ruskiksella tahkomassa. Alku oli hieman kankeaa mutta sitten alkoi niputtamaan keskelle. Paras sarja illalta 81(seiskalla ja kasilla).
Loppua kohden alkoi meno hieman hyytymään ja jossain 120 nuolen kohdalla alkoi tulla seinä vastaan.

Ammuin 135 joista suurin osa oli hyviä osumia. Kokeilin myös nappailla laseja pois välillä ja lasien poisoton jälkeen nuolet pamahtivat hieman yläoikealle muutaman nuolen ajan. Täytyy siis joko pitää lasit päässä tai sitten pois viikonloppuna.

Ruskis

About 2,5h tänään kentällä. Alkuun hieman kankeutta sekä ongelmia taustan kanssa josta nuolet suhahtelivat koko ajan läpi keskeltä.
Vaihdoin jossain vaiheessa ehjempään taustaan johon ammuin parhaat sarjani tältä illalta. Yhdeksän nuolen parhaat kaksi sarjaa antoivat pisteet 81 (yhdellä kutosella) sekä 83 (kasilla ja seiskalla). Ammuin yhteensä 117 nuolta illan aikana.

Ammunta tuntui suurimman osan ajasta hyvältä ja sain melko hyvää tuntumaa kahvaan ja sitä kautta suorituksen suuntaan. Poka ja vetokäsi toimivat oikein mukavasti yhteen ja lapalinjakin tuntui hyvältä. Repsahdukset tulivat lähinnä siitä kun yritin hakea erilaisia painepisteitä kahvaan siirtäen painetta joko korostetusti kahvan pohjaan tai varteen.

Jälkipito ja pää kun pysyvät paikallaan niin nuolet hakevat nätisti kymppiin seitsemästä kympistä, sitten kun jompikumpi tai molemmat prakaavat ovat nuolet sitten jossain ihan muualla.

Hyvä treeni kuitenkin josta jäi hyvä mieli poislukien pieni episodi jonka aikana luulin hukanneeni auton avaimet jonnekin ruskiksen heinikolle (sen voisi leikata...) mutta jotka kuitenkin löytyivät mystisesti jousilaukusta.

Huomenna lisää reeniä. Toivottavasti palaset loksahtavat lopullisesti paikalleen pian. Vielä on aikaa SM:iin pari päivää.

Ruskis

Kävin itäkeskuksessa pörräämässä kahdeltatoista ja tarkoituksena oli ostaa grippiä sekä yksikkömittari. Päädyin sitten ostamaan noiden lisäksi myös aurinkolasit. Vihdoin löytyi sellaiset lasit joilla voi ampua. Ainoa merkki jolta löytyi sopivia linssejä oli Police, onneksi olivat 50% halvennuksessa niin ei tarvinut maksaa itseään aivan kipeäksi.





Kentälle kolmelta ja ensimmäisenä virittämään Biltemasta perjantaina ostettua HiFi:ä paikalleen jotta jytä soisi reenien aikana.

Sen jälkeen sitten laittamaan grippiä kahvan ympärille. Tuli ihan hyvä grippi joka tuntui hyvältä käteen.


Ammunta kulki osan aikaa melko hyvinkin mutta notkahteli sitten osan ajasta. Lasit toimivat erittäin hyvin, mitään ylimääräistä ei tullut näkökenttään ja taulun ja tähtäimen värit näkyivät hyvin. Ammunassa pitää kiinnittää enemmän huomiota jälkipitoon ja pään paikallaan pitoon. Jälkipito yrittää jälleen jäädä pois ja leuka nousta ylöspäin laukaisussa, ilmeisesti varoen sormiläpän ankkurointitukea.


Hieno iltapäivä jokatapauksessa reenata. Ammuin kolmisen tuntia jonka aikana laskin -uudella hienolla yksikkömittarilla joka tekee minusta vielä mestariampujan- ampuneeni 141 nuolta. Ihan normaalimäärän mielestäni vetelin nuolia tauluun normaalitahtiin verrattuna standarditreeneihin.

SJAL: FITA-Kierros - Kouvola

Mahtava keli Kouvolassa. Lämmintä reippaasti yli kaksi kymmentä astetta ja aurinko paistoi. Se ei ikävä kyllä edesauttanut hyvän tuloksen saamista aikaiseksi.

90m ja 70m matkoilta ammunta oli jähmeää enkä saanut suoritukseen luonnollsien hyvää tuntua. Saldona 265 ja 292 pistettä joka ei kauheasti mieltä lämmittänyt varsinkaan kun avasin ysikymppisen pisteillä 31. Tulipahan nuo matkat ammuttua mutta jotenkin fiilis meni kisaamiseen varsinkin kun ammuin yhden missin nuolen lähtiessä Vesan klikkeristä liikkeelle.

Viidenkympin puolessa välissä sain jonkinlaista tuntumaa ammuntaan ja suoritukset muuttuivat hieman luonnollisemmiksi joka näkyi sarjojen pistemäärissä. Tuossa vaiheessa ammunnan parantuminen ei kuitenkaan enään voinut vaikuttaa lopputulokseen joten kuhan vain ammuin nuolia.

Kolmekymppiä meni ihan mukavasti vaikka ensimmäiseen sarjaan tuli parit kasit. Tuloksena kolmeltakympiltä 340 joka oli periaatteessa ihan omaa tasoani. Lopputuloksena kisasta 1205 jolla irtosi kisasta viides paikka. Tarkoitus oli ampua lähemmäksi 1300 pistettä mutta kun ei niin ei. Ilmeisesti loma-ajan ampumattomuus vieläkin kostautuu suorituksen hapertumisessa. Käytännössä tosin omat kisaennätykseni ynnäten noille matkoille saan yhteenlaskettuna vain hieman yli 1250 kasaan mutta tavoitteita pitää olla. Seuraava FITA-kierros pitää saada menemään yli 1250 ja mielellään lähemmäksi 1300 henkilökohtaista haamurajaa.

Muuten suoritukset olivat periaatteessa ok tämän kisan aikana, ainoastaan kahvatuntuma oli hukassa. Heti kun sain kahvaan jotain kunnon tuntumaa, nuolet nasahtelivat keskelle, sitten kun tuntuma hukkui, olivat nuolet missä sattuu. Samoin tuossa lämpötilassa kun känny alkaa hiota, niin W&W perusmuovikahva muuttu pirun liukkaaksi. Pari kertaa tuli sellainen tunne että jousi meinaa livetä kädestä kun käsi vaan liukuu kahvaa pitkin edes takas. Pitää laittaa kahvaan vihdoin grippiä.

Huomenna siis grippikauppaan ja ruskikselle säätämään. Mitä nopeammin saa kaikki häiriötekijät pois ammuntasta sitä parempi. SM:iin on enään vajaa viikko aikaa.

Ruskis

Hieman yli kaksi tuntia kentällä tänään. Ammuin pääasiassa seitsemääkymppia poislukien pari sarjaa yhdeksästäkympistä.
MAtti ja Laura olivat vielä kentällä ja Matti suostui vilkaisemaan muutaman sarjan läpi joiden aikana hieman analysoitiin vetopuolen olkapään käyttäytymistä. Tultiin siihen tulokseen että se on hyvä siinä missä se nyt on. Kipeytyminen varmaankin johtui siitä että nostin vetokättä liian ylös heti loman jälkeen ja myös vetelin liian kovia treenejä.

Olkapää toimi tänään paljon paremmin kuin aikaisemmin, hieman se vielä kivistää mutta selkeästi on menossa parempaan päin.

Ammunnallisesti sain hyviä sarjoja aikaiseksi, en laskenut pisteitä mutta paras nippu oli kahdeksan nuolta keltaisella ja yksi punaisella.

Huomenna pidän välipäivän ja lauantaina sitten vaihteeksi FITA-kierros, tällä kertaa Kouvolassa.

Ruskis ja 90m lisäpainoilla

Alkuilta meni pändireeneissä ja olin joskus seitsemään kieppeillä kentällä.
Alkuun hieman ammuntaa 70 metristä ensin lisättyäni longrodin päähän kaksi lisäpainoa. tällä hetkellä stabin ja doinkerin välissä on kaksi painoa ja doinkerin jälkeen stabin päässä kolme.

Ammunta tuntui hyvältä 70:stä joten siirryin ampumaan 90m matkaa kokeillakseni jos tähtäys rauhoittuisi sekä muutenkin olkapää toimisi paremmin. Ensin yhdeksän nuolen kohdistus joka tuntui hyvältä jonka jälkeen päätin ampua parit 36:nen nuolen sarjat lauantain FITA keirrosta silmällä pitäen. Nuo sarjat menivät muuten ihan mukavasti mutta havaittavissa on suorituksissa outoja tärähdyksiä juuri ennen laukaisua. Nuo pitäisi saada pois. Tähtäys ja suoritukset tosin olivat paljon vakaampia eikä vetokäden olkapäähänkään sattunut niin pahasti kuin aikaisemmin.

Ensimmäinen pätkä meni sarjoilla 46,46,44,44,52,46 ja toinen 54,49,40,49,43,48 eli käytännössä 272 ja 283. Parempaa sarjaa siis kuin viime viikonloppuna. Nuo neljänkymmenenviiden alle menevät sarjat kun saa kitkettyä pois niin homma alkaa näyttää paljon paremmalta.

Ammuin yhdeksään asti jolloin taulu oli jo mennyt puiden varjoon.

Huomenna pitäisi olla hyvä sää joten lisää ammuntaa illalla.

Pisteiden laskua Ruskiksella

Vasta joskus kuuden kieppeillä ruskiksella.
Ammuin alkuun yhdeksän nuolen lämmittelysarjan jolla rusauttelin olkapäät paikalleen. Tämän jälkeen päätin ampua olympic roundin.

Ensimmäinen sarja oli komeat 58 pistettä ja koko kierroksen ajan vain kahdella sarjalla ajatus harhaili jonnekin muulle ja pisteen notkahtivat pahasti alle viiden kymmenen. Sarjojen pisteet olivat: 58, 51, 53, 51, 50, 46, 50, 51, 53, 55 ja 47. Vasta tätä kirjoittaessani tajusin että tuo jäi kuusi nuolta vajaaksi täydestä olympic roundista mutta ihan ok tulos kuitenkin koska kuusi nuolta vajaana pisteitä tuli yhteensä 565 eli kuudensadan ylitys joka tapauksessa kyseessä jos kaikki nuolet olisin ampunut. Ihan hyvin siihen nähden että olkapää ei ole vielä ihan kunnossa.

Ammunnan aikana olisin kaivannut jouseen hieman lisää painoa. Sitä on ollut tässä viime aikoina ilmassa. Tähtäyksessä jousi on hieman levoton ja laukaisussa jousi on myöskin huteran oloinen.

Pitää ottaa huomenna hieman lisää painoa mukaan jos kerkiän kentälle ja kokeilla miltä lisäpaino tuntuisi.

Jokatapauksessa hyvä treeni josta jäi hyvä mieli. Se on pääasia.

Ruskis

Tänään oli hyvä ilta.

Ammuin alkuun 70m matkaa ja olkapää toimi paremmin ja sain muutamia onnistuneita sarjoja tauluun. Ammuin pitäen riittävästi taukoja jottei olkapää alkaisi vihoittelemaan. Kokeilin huvikseni Timpan taljaakin ja ainakin kolmestakympistä osui about sinne minne pitikin, yksi nuoli lähti vahingossa liikkeelle mutta jäi onneksi taustaan. Timpan taljassa on varmaan tuuman liian pitkä veto koska vetokäsi menee liian pitkälle taakse, samoin piippi on hieman väärällä korkeudella joten sen kanssa joutuu hieman tihrustamaan, piippi on kuitenkin oikean kokoinen joten näin taulun selvänä. Timpan laukaisulaite on myöskin minun kännyyni hieman liian kookas enkä saanut peukalolaukaisinta kunnolla peukalon juureen vaan sitä piti painaa sormella. Sakulla tosin on pienempi laite joka jämähti heti oikeaan paikkaa, sitä en tosin kokeillut ampua.

Kokeilin sen jälkeen tähtäimellä 90m matkaa ja olkapäässä alkoi heti tuntua pahalta. Jotain vikaa tuossa asennossa on mutten saa selville mitä jos se alkaa yhdeksästä kympistä aina rasittamaan vetopuolen olkapäätä. Ammuinkin lopun aikaa 70m matkaa saadakseni vain hyviä suorituksia aikaiseksi.

Kentällä about 2,5h ja oli itseasiassa oikein mukavan tuntuista ampua. Tältä pohjalta voisi ehkä ampua tulostakin viikonloppuna Kouvolassa. Tosin 90m matka FITA-kierroksella hieman epäilyttää. Tuo asentovirhe pitäisi saada jotenkin analysoitua.

Pohdintaa jousiammunnasta

Eilisen kisan jälkeen on pyörinyt mielessä erinäisiä asioita liittyen jousiammuntaan.

Käytännössä pitää oikeasti alkaa ajoittamaan lomiaan niin etteivät ne osu keskelle kisakautta, varsinkaan ennen arvokisoja. Tällä hetkellä näyttää että SM:iä varten itsensä kisakuntoon saamisessa tulee olemaan melkoinen haaste. Yli kolmen viikon ampumattomuus kostautui eilisissä kisoissa erittäin pahasti.

Samoin tuollaisen pitkän ampumattomuuden jälkeen pitäisi olla joku katsomassa suoritusta vieressä muutaman harjoituskerran ajan että asennon saa välittömästi oikeaksi ettei ilmene paikkojen hajoamisia mitä tällä kertaa tapahtui kun ammuin pari ensimmäistä treeniä virheellisessä asennossa. Vetokäden olkapää on pakko saada kuntoon mahdollisimman nopeasti koska se haittaa harjoittelua ja SM:iin valmistautumista ratkaisevasti.

Samoin harjoitusmäärä on saatava pysymään jollain ilveellä korkeampana kuin mitä se on tänä vuonna ollut. Treenit ovat olleet liian lyhyitä ja välillä on tullut muutaman päivän taukoja treenien väliin mikä ei sinänsä ole paha asia mutta ei välttämättä hyväkään. Saatan ehkä jopa alkaa laskemaan nuolimääriä vaikka se ei olekaan ollut periaatteena aikaisemmin. Samoin jahka kisakausi tältä kesää päättyy, täytyy tehdä kunnon lihaskunto-ohjelma ja alkaa orjallisesti noudattamaan sitä niin että lihaskuntopuolella päästäisiin eteenpäin. Hyvä lihaskunto on välttämättömyys tekniikkaharjoitusten lisäksi jotta tekniikkaharjoituksista saa parhaan mahdollisen hyödyn. Samoin parempi lihaskunto aivan varmasti tukee lomaltapaluun tuskaa kun paikat eivät mene välittömästi täysin tukkoon.

Eilinen kisa toimi kyllä erittäin hyvänä pudotuksena maanpinnalle niin kropan toimimisen, tekniikan ja tuloksien osalta. Tuo pudotus tosin olisi pitänyt saada hoidettua viikkoa aikaisemmin.

Valmennuspuolella on varmaankin pakko etsiä jostain henkilökohtainen valmentaja. Yksin asioita pähkiessään saa parhaimmillaan paljon tuhoa aikaiseksi kun ei vain näe mikä osa-alue on menossa päin mäntyä.

SJAL: FITA-Kierros - Porvoo

Hyvissä ajoin paikalla paitsi että kahvilan sämpylänpuutteen takia piti vielä kipaista abc:llä hakemassa hieman natusteltavaa.

Lämmittelyammunnoissa vetokäden olkapää vihoitteli ikävästi. Siellä on joku pieni lihas olkapään sisällä jumissa jota tekee ampumisesta melko ikävän tuntuista.

Keli oli kisassa ihan ok mutta ammunta ei. En onnistunut millään matkalla ja varsinkin todella pitkien taukojen aikana olkapää meni niin jumiin että 50% jokaisesta matkasta oli melko tuskaista.

Varmaan karmein FITA-kierros mitä olen koskaan ampunut. Toivottavasti olkapää hieman paranee, ei ole tosiaankaan kivan tuntuista ammunta.

Ruskis

Paukuttelin eilen parisen tuntia 90m matkalta. Alku oli jäykähköä ja huteraa mutta sain lopulta asennosta paremmin kiinni. Lapalinja kun oli vaihteeksi kääntymässä liikaa tauluun päin ja heti kun korjasin sitä tuli suorituksiin parempi tunne. Pari sarjaa meni melko hyvin mutta silti vielä tulee romahduksia lihasten kapinoidessa.

Ammuin jotakuinkin kahden tunnin aikana alle sata nuolta. Lopettelin siinä vaiheessa kun vetopuolella alkoivat mennä lihakset turhan tukkoon. Tarkoituksena on vielä pystyä sunnuntaina ampumaan Porvoossa täysi FITA.

Ruskis

Kävin eilen ruskiksella. Osa ajasta meni Pertun kanssa jutustellessa mutta sain ammuttuakin jonkin aikaa.

Alkuun kolmeakymppiä mutta viivalla tuuli niin tolkuttomasti että siirryin 70m matkalle. Alkuun hieman haparointia ja huteraa asentoa lihasten kapinoidessa vastaan mutta sain jossain vaiheessa ihan ok sarjoja aikaiseksi.

Siirryin 90m matkalle ja alku oli jälleen huteraa. Asento ei oikin loksahtanut paikalleen ja taulun ja tähtäinrenkaan väliin jäi liikaa tyhjää joka hapersi tähtäyksiä. Loppuun kuitenkin muutama hyvä sarja.

Kentällä jotain 2-3 tuntia.

Ruskis

Säätiedotus näytti päivälle puolipilvistä joten hoitelin aamupäivän venepyykkien pesuja sekä laskujen maksamista sun muuta mitä sattui tulemaan Mieleen.

Iltapäivällä sitten ruskikselle ihmettelemään vieläkö sitä osaisi jousen pistää kasaan. Onnistuihan se lopulta ja kokeilin varovaisesti kolmestakympistä osuisiko sitä mihinkään. Lopetin tuon matkan ampumisen yhteen sarjaan kun nuolet räsähtelivät niin pahasti yhteen. Lihakset tosin olivat aivan ihmeissään ammunasta ja ammunta oli sen takia erittäin raskasta, tekniikka sen sijaan on melkein paremmassa kunnossa kuin ennen lomaa. Hassu homma.

Siirryin ampumaan 70m matkaa joka meni ihan mukavasti, pääosa nuolista keltaisella mutta välillä vain lihakset sanoivat stopin ja joutui hieman puhaltamaan että sai varmuutta suorituksiin.

Loppuajan pienessä sateessa ammuin sitten 90m matkaa. Asento menee pieleen tuolta matkalta ja ammunta on huteraa ja raskasta. Lopulta sasin kuitenkin jotain tuntumaa tuohon matkaan ja nippu siirtyi keltaiselle. Asento tosin oli lopussakin huono ja epästabiili. Pitänee ampua tämä viikko pelkästään yhdenksääkymppia koska se on mennyt vähimmällä treenillä tänä kesänä ja tulostaso on ollut sen mukainen. Viikonlopun Porvoon FITA kierroksen kannalta olisi hyvä saada 90m kulkemaan edes auttavasti. Sillä paikkaisi kummasti yleistä huteruutta jonka kolmen viikon ampumattomuus on saanut aikaan.

Purjehdusta juhannuksesta viime viikonloppuun

Tuli purjehdittua hieman. Matkan varrella tuli vierailtua Hiidenmaalla Lehtmassa jonka jälkeen kunnon Saaristomeren kansallispuiston tournee muistellen mieleen kaikkia vanhoja luonnonsatamia missä on joskus tullut käytyä. Erittäin mukavaa hommaa, suosittelen.

Tuulista taljaa

Päivä oli melkoista juoksua paikasta toiseen. Ensin asentamaan veneen navigointikoneeseen käyttistä ja ajureita, sitten kauppaan ostamaan kummipojalle lahjaa jonka jälkeen jälleen konetta naputtelemaan. Hieman sapuskaa ja tenavakesteille. Niitä tenavia oli PALJON.

Tuon jälkeen sitten Sinisulkien kentälle Tarkiaisen Laren kanssa ottamaan mittaa paikallisista tuuliolosuhteista. Keravan kenttä on itseasiassa ihan hieno. Kentää on käytännössä pienikokoinen nurmipohjainen jalkapallokenttä ja mittaa on about sata metriä. Leveyttä niin että taustoja varmaan saisi parisenkymmentä riviin eli siellä voisi kyllä ampua isompiakin kisoja tarpeen vaatiessa. Ainoa joka hieman tulee tielle on viisto maantie kentän laidassa joka kauempana hieman kaartaa reunimmaisten taustojen taakse.

Jokatapauksessa alkuun hieman 30m ammuntaa jolta kokeilin Laren taljaa. Ensimmäisellä sarjalla tuli todella pahoja sätkyjä kun jousi tuli syliin kun liipasin alkoi painua syvemmälle. Sain homman kuitenkin haltuun ja sain kuin sainkin melko hyviä suorituksia aikaiseksi. Taulu oli linssin läpi hieman hämärä joten piippi oli varmaankin minun silmääni hieman väärän kokoinen, samoin piippi oli ehkä aavistuksen verran liian matalalla minun naamaani koska jouduin hieman tirkistelemään siitä läpi.

Tämän jälkeen ammuntaa 70:stä. Koko ajan tuuli melkoisesti. Loppuvaiheessa pöllin Laren taljan jälleen hetkeksi ja ammuin pari sarjaa 70:stä. Sain noin keltuaisen kokoisen nipun aikaiseksi kello viiteen 7-8:lle. Ei paha tältä pohjalta.

Käytännössä tuo taljahommakin voisi sujua jos voisi muutaman kerran vetää kunnon iltatreenin. Huipputuloksiin tosin ei tuolla vehkeellä ihan heittämällä päästä.

Asento joka taljalla muodostui tuppasi menemään hieman takakenoiseksi, eli siis vetokäden suuntaan. Tiedä johtuiko se mahdollisesti hieman liian pitkästä vetopituudesta vai vain siitä että talja on paljon painavampi pitää ylhäällä varsinkin tottumattomaan käteen kuin tähtäin.

SJAL: FITA - Tampere

Kasilta Pakilan Teboililta Suski mukaan ja kohti Tamperetta. Matkalla yksi pysähdys Pirkanhovissa ja paikan päällä sama sählinki kentälle ajon kanssa kuin edellisellä kerralla eli hieman kiertoajelua. Sen verran meni tiukalle aikataulu että ensimmäinen harjoitussarja jäi väliin.

Merkki oli lyhyt 90m matkalle joten korjasin sitä hieman. Kisan alkaessa ammuin jälleen sarjan kello kahteentoista sinisen ja musta kieppeille. Korjasin merkkiä seuraavalle sarjalle mutta nippu ei laskenut tarpeeksi. Seuraavalla sarjalla liian suuri korjaus ja nippu alhaalla. Kolme sarjaa siis täysin hukkaan eikä siten mitenkään mieltä ylentävä aloitus kierrokselle. Räpiköin loppukierroksen jotenkuten läpi mutta tulos oli lähinnä naurettava eli 269 joka on 11 pistettä alle aikaisemman ennätykseni.

70m lähti hieman paremmin liikkeelle, tosin suorituksissa tuntui 90m räpiköinnin paino. Tulos 70m:ltä 313 joka oli jo sitä luokkaa mitä pitikin verrattuna viime vuoden ennätykseen. Paransin siis tuota matkaa 17 pistettä.

Viidessäkympissä sitten olikin heilahtelua. Osa sarjoista oli aivan nappeja ja keltainen huusi leipää kun taas osa sarjoista roiskahteli aivan mihin sattuu. Suoritukset tuppasivat venymään liikaa ja sain vasta viimeisillä sarjoilla kiinni oikeasta rytmistä . Pisteitä viideltä kympiltä 315 joka meni tasoihin aikaisemman ennätykseni kanssa. Ei siis mitään jousiammunnan juhlaa.

30m matkalla sitten homma nasahti paikalleen. Ammuin tuolta matkalta yhden kasin, loput kymppejä tai ysejä. Hieman enemmän olisi kymppejä tosin voinut olla mutta fiilis ampua oli hyvä ja suoritusten rytmitys ja kesto meni kodalleen. Tulos 343 oli pari pistettä alle ennätykseni mutta verrattuna muihin matkoihin tuo oli onnistunut matka.

Kisan lopputulos oli 1240 joka oli vaivaiset neljä pistettä parempi kuin viime vuoden parhaani. Lähdin hakemaan hieman parempaa tulosta eli 1250:n paremmalle puolelle menevää ja mahdollisesti 1300 hätistelyä mutta kun ei niin ei.

Yhdeksääkymppiä on tullut ammuttua tänä kesänä todella vähän koska pääpaino on ollut keväällä ja alkukesästä seitsemälläkympillä. Nyt pitää vain panostaa 90m sekä 50m matkaan.

Viikon ammuntoja

En itseasiassa muista ammuinko keskiviikkona, vissiin ammuin. Todennäköisesti 70m matkaa.

Torstaina oli piirin iltakisa joka meni hieman alavireisesti, tuloksena 612.

Perjantaina meni töissä pitkään ja olin vasta myöhään ruskiksella. Ammuin jotakuinkin 80 nuolta ja lopettelin yhdeksän kieppeillä. Ammuin FITA matkat läpi ja 90m matkan merkissä tuli pientä muutosta, merkki pieneni. Osuin oikein mukavasti kaikilta matkoilta, yhdeksästä kympistäkin nuolet pysyivät punaisella.

Ruskis

Maanantaina ei ammuntaa mutta tiistaina ruskikselle.
Oli melkoinen tuuli ja tarkoituksena oli ampua FITA kierroksen merkit.

50m meni ihan ok ja vanhat merkit pitivät paikkansa. 30m matkalla oli havaittavissa karmeaa haparointia ammuttaessa spottiin. Siirryin ampumaan 70m matkaa joka oli paljon rauhallisempi ampua jo siitäkin syystä että tuuli ei paahtanut niin suoraan viivalle kuin lyhyemmillä matkoilla.

Ammuin yhden kohdistussarjan 90m matkalta ja merkki oli kutakuinkin oikea. Hienoista vetoa ylöspäin oli havaittavissa mutta muuten ok.

Ammuin lopuksi vielä 30m matkalta muutaman sarjan mutta tuuli osui viivalle niin pahasti että oli todella vaikeaa pitää tähtäintä taulussa joten lopetin harjoituksen lyhyeen.

Piirin iltakisa

Puolisen tuntia ennen kisan alkua kentällä. Eilen alkanut selän vihoittelu oli hieman parempi sen jälkeen kun annoin töissä istuskellessani sille hieman kylmää.

Ensimmäinen puolisko meni hieman haparoiden mutta sain toiselle puoliskolle hieman apremmin ammunnasta kiinni ja ammuin tuloksen 628. Periaatteessa ok tulos mutta lisää pitäisi saada pisteitä.

Oli hauska kisa.

World Cup - Antalya - Individual Finals

Lauantai aamupäivä meni rennosti altaalla ja iltapäivällä suuntana ranta.
Ranta oli muuten ihan ok mutta koska sandaalit olivat jossain muualla, ottivat pienet pyöreät kivet hieman jalkapohjiin, samoin auringossa olleet kivet olivat melkoisen kuumia joten ei ollut ongelmia veteen menemisessä. Ostin edellisenä päivänä Mareksen perusmaskin niin sain hieman vilkuiltua mitä pinnan alta löytyy. Löytyi tyhjiä puloja, merisilli sekä yksi cornetfish.

Finaaleja oli hienoa katsoa ja porukka ampui hyvin.

Illemmalla sitten rannalle hillumaan muiden maiden porukoiden kanssa. Meni hieman myöhään ja jalkaan tuli rakko.

World Cup - Antalya - Joukkue finaalit

Aamulla aikainen herätys ja aamupalan jälkeen epäviralliselle kentälle reenaamaan.
Tässä paikallisessa lämpötilassa saa paljon nopeammin lihaksen toimiman niinkuin pitääkin ja sain ihan mukavia sarjoja aikaseksi. Olo oli huomattavasti parempi joten ampuminen oli jopa mukavan tuntuista.

Ammuttiin jonkun aikaa jonka jälkeen hotellin altaalle lotraamaan sekä sen jälkeen lounastamaan. Hieman shoppailua ja uintia jonka jälkeen rantaan seuraamaan joukkuefinaaleja. Finaalipaikka oli erittäin hieno ja "ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua". Kisoja oli helppo seurata ja huippujoukkueet ampuivat hyvin kovan paineen alla.

Finaalien jälkeen vaihteeksi altaalle jonka jälkeen loikoilua.

Huomenna olisi tarkoitus ottaa rennosti. Altaalle jonka jälkeen rannalle jossa sitten lopuksi henkilökohtaisten finaalien seuraaminen.

World Cup - Antalya - Elimination Round

Normaalit aamutoimet ja kentälle katsomaan pudotuksia. Helle oli vieläkin pahempi kuin aikaisempina päivinä ja suurin osa tarmosta meni siihen että piti itsensä keskellä varjoa ja että vettä oli tarpeeksi ympäristössä.

Nico veti hienon voiton jenkistä ensimmäisessä ottelussaan ja toisen ottelun voitto kuuluisaakin kuuluisampaa "Horhe Herreeraa" vastaan kiinni vain sentin erosta herrojen ammuttua tasaisesti kymppejä lisänuolillaan. Nicon otteluiden jälkeen painuttiin lounastamaan ja käväistiin altaalla pulahtamassa joka myöhemmin osoittautui virheliikkeeksi.

Takaisin kentälle seuraamaan Annen otteluita. Anne veteli hienon aloitusottelun jonka jälkeen britti vain veti kovemman sarjan.

Näinollen finaaleihin ei siis Suomalaisedustusta.

Lentsu on mukamas helpottamaan päin, ainakin oudon aineksen määrä on vähentynyt eivätkä keuhkot halua enään tulla ulos. Sovittiin että mennään koko Suomiporukalla epäviralliselle harjoituskentälle vetämään aamutreenit kun on vielä sen lämpöistä että pystyy jollain tapaa ampumaan eli aamiaista naamaan ja linkoamaan tikkuja tauluun. Sen jälkeen olisi vuorossa joukkuekisojen seuraamista ynnä muuta vinkeää jousiammuntatapahtumaa. Päivästä on ilmeisesti jälleen tulossa kuumempi kuin aikaisemmista. Ihme ettei kukaan ole vielä kuukahtanut kentälle.

World Cup - Antalya - Qualification Round

Puoli kasilta jälleen ylös ja pienen aivastuksen saattelemana aivojen keltainen aines nenäliinaan. Mahtavaa.

Päivästä oli jälleen tulossa kolmen kympin kieppeillä huiteleva ja pitäisi ampua 70m olympic round. Kurkku kipeä, pätä särki ja nokasta tuli outoa tavaraa ulos.

Aamiaisen jälkeen kentälle katselemaan taljoja jonka jälkeen lounaalle ja pieni lepo huoneessa ennen omia kinkereitä.

Ketällä oli todella kuuma. Hiki lensi koko ajan ja vettä kului. Kenttälääkäriltä aikaisemmin saadut flunssatropit kait hieman helpottivat oloa mutta suurta eroa en aamuiseen huomannut. Ammuin erittäin epätasaisesti. Välillä aivan mahtavia sarjoja joilla kaikki vain loksahti kohdalleen ja sitten väliin täydellisiä romahduksia.

Puolessa välissä oli 20min tauko joka tuli tarpeeseen. Olo oli erittäin vetämätön. Tauon jälkeen sitten loput kisasta lopputuloksella 611 joka antoi sijoituksen 97. Finaalirajana oli oma ennätykseni Kurikasta edeliseltä viikonlopulta joten toiveet terveenäkin pudotuskierrokselle pääsystä olisivat olleet melko heppoiset ellei olisi tuossa helteessä saanut puristettua itsestään parhaita mahdollisia suorituksia ulos.

Lopputuloksena voisi sanoa että jos näissä kisoissa haluaisi pärjätä, pitäisi pystyä treenaamaan paljon enemmän. Parin vuoden treenillä voisi päästä jo paljon korkeammalle sijoitukselle.

World Cup - Antalya - Viralliset harjoitukset

Puhelin soi 03:16. Hetken aikaa päässä pyörii mikä maa, mikä valuutta. Luuriin sönköttää joku ulkomaalainen huonoa englantia. Meinasin sanoa että väärä numero ja morjens kunnes tajusin että vastasin lankapuhelimeen hotellihuoneessa ja puhelu todennäköisesti tulee respasta jonne matkatavarat ovat saapuneet. Seiniä pitkin horjuen respaan kuittaamaan nyssäkät ja "onellisena" takaisin huoneeseen jatkamaan unia.

Seuraavan kerran sitten piriseekin puoli kahdeksalta, tällä kertaa kännykän herätyksen toimesta. Ylös sängystä ja aamupalalle jonka jälkeen vihdoin edustusvaatteet päälle, kamat kasaan ja kentälle Nicon kanssa. Mentiin sitten molemmat kentälle jousten kanssa koska edellisenä iltana oli epäselvää kuka harjoittelee ja milloin. Lopputulos oli että taljamiehet ja tähtäinnaiset harjoittelevat aamupäivän ja tähtäinmiehet ja taljanaiset iltapäivän.

Palloilin kentällä lounaaseen asti. Palasimme siis hotellille syömään ja pienen tauon jälkeen takaisin kentälle. Aamupäivällä kentällä tuuli todella kovaa mutta iltapäiväksi tuuli hieman hellitti. Täysin tyyntä tosin ei tullut. Suoritukset olivat jopa häiritsevän hyvän tuntuisia mukaanlukematta paria räpsähdystä jotka menivän minne sattui. Niputti pääosin keltaiselle ja suurin osa huonoista osumista johtui liian suuresta tuuliennakosta. Tuntuu että ennakkoa ei tarvitse nykyisellä setupilla kovinkaan paljoa ottaa. Tämä täytyy pitää mielessä huomenna kun oikeasti kisataan.

Keltällä sis kolmisen tuntia hieman yli 30 asteen lämmössä. Vettä kului melkoisesti mutta olo pysyi hyvänä. Nokka tosin on jostain syystä tukkoinen. Varmaan johtuu helteestä mutten jaksa antaa sen häiritä. Harjoitusten jälkeen kuitenkin vielä porukalla käväisy ostoskeskuksessa josta hieman valmista urheilujuomaa mukaan. Kaupoista kun ei löytynyt mitään urheilujuomapulvereita tai tiivisteitä. Samoin Compeed tuntui olevat täysin tuntematon käsite paikallisessa apteekissa. Ensin tarjosivat jalkojen rakkoihin nikotiinipurkka, sitten normaaleja laastareita. Siinä vaiheessa päätin vaihteeksi jättää kaupankäynnin sikseen ja keskityin seuraavaan haasteeseen eli muutaman hyvän sukkaparin ostamiseen.

Illemmalla sitten takaisin hotellille jossa päivällistä. Tämän jälkeen huoneeseen ja pikkuhiljaa unta palloon.

Huomenna aloittavat miesten taljat sekä naisten tähtäimet joten seurattavaa riittää. Iltapäivällä lounaan jälkeen on misten tähtäimen ja naisten taljan vuoro. Aamupäivä siis Nicon näyttämönä ja iltapäivällä Anne ja allekirjoittanut aloittavat taistonsa kohti kärkeä.

Huomenna lisää ensimmäisen kisapäivän jälkeen. Silloin selviää millaisilla sijoituksilla mennään.

World Cup - Antalya - Epäviralliset harjoitukset

Herätys puoli kasilta ja aamupalalle. Matktavaroista ei hajuakaan.
Aamupalan jälkeen Sheratoniin acreditoitumaan jonka jälkeen vilkaisemaan missä epävirallinen range oli. Tämän jälkeen sitten jouset hotellilta kantoon ja kentälle. Yritin kysellä kentän reunalla organisaattoreilta voinko mennä harjoituskentälle ylös rullatuissa farkuissa ja kisapaita päällä. Ensin ohjasivatten minut suihkuun ja kun en sitten jalunnut kostutella itseäni niin ohjasivat vessaan. Kun ei sitten pissattanutkaan ohjasivat takaisin kentän laitaan. Tämän opastuksen jälkeen en jäänyt odottelemaan mitään lisäohjeistuksia vaan näytin kansainvälisillä käsimerkeillä että antaa olla ja painuin kentälle ampumaan. Kukaan ei sanonut asusteesta yhtään mitään.

Kentällä oli tuulista ja hieman yli 30 astetta lämmintä auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta. Kentän laidalla oli hieman varjoa jotta ei koko aikaa tarvinut kärvistellä grillissä. Jonkin ajan päästä alkoi päänahka kysellä barbequekastiketta koska hattu oli jäänyt kontiin joten pidin hieman enemmän taukoja varjossa.

Ensin yritin ampua 20 säikeisellä varajänteelläni jolla ei osunut mihinkään. Syyksi paljastui se että siitä tuli tehtyä melkein sentin liian pitkä. Vaihdoin tilalle 20 säikeisen "pääjänteen" ja homma alkoi kulkemaan ihan mukavasti. Välillä tuli huonoja suorituksia joissa nuoli lensi melko huonosti ja nuoli ajautui punaisen punaiselle/siniselle.

Jossain vaiheessa päätettiin Nicon kanssa että grillaus saa riittää ja heitimme kamat hotellille selä lounastimme hieman. Majoitukseen sisältyy täysihoito ja ainakin tähän asti ruoka on ollut maittavaa.

Sapuskan jälkeen pini lepo ja shoppailemaan. Tähän asti oltiin siis liikkeellä pitkät housut jalassa ja samat vaatteet kuin kotoa lähtiessä poislukien t-paidan vaihto kisapaitaan joka saatiin acreditoinnista.

Ostoskeskus oli varsin kattava, vissiin Turkin suurin ja sieltä löytyi melko huokeaan hintaan elämisen perusedellytyksiä kuten pesuaineita ja hieman kevyempää vaatetusta päälle. Shoppailessa meni jonninverran aikaa ja kun olimme takaisin hotellilla oli enään tunti aikaa päivälliselle joten loikoilimehuoneessa vajaan tunnin ja huolsimme kamojamme ennenkuin tankkasimem lisää apetta.

Sapuskan jälkeen päätimme lähteä vetämään iltatreenit epäviralisele kentälle. Saimme ammuttua jotakuinkin puoli tuntia - tunnin ennenkuin pimeni niin ettei taulua meinannut nähdä. Oli melko mukavaa ampua hämärään lepakoiden lennellessä ympärillä.

Olime yhdeksältä takaisin hotellin lobbyssä jossa juttelimme jonkin aikaa eteläafrikkalaisten kanssa matkustamisesta ja matkatavaranhallinnan haasteista kansainvälisillä lennoilla jousimatkaillessa ja totesimme että haasteita riittää.

Joskus ennen kymmentä sain vihdoin kadonneen tavaran numerosta tarpeeksi hyvin englantia puhuvan mimmin kiinni jolta sai selvitettyä että laukujen pitäisi olla meillä hotellilla puolenyön aikaan eli tätä kirjoitettaessa puolen tunnin päästä.

Toivottavaa olisi että tavarat saapuvat koska huomenna on viralliset harjoitukset ja päällä pitäisi olla jotain hieman virallisempaa kuin räkäinen t-paita ja reisitaskushortsit. Toivossa on hyvä elää mutta meille luvattiin matkatavarat ensin täksi aamuksi, sitten täksi illaksi ja nyt lupaus on puoliltaöin, joten mikäli trendi jatku, on oletettavaa että matkatavarat ovat päätyneet jonnekin maatakiertävälle radalle ja huomenna mennään virallisiin harjoituksiin missä vaatteissa nyt satutaan menemään sekä rikastutetaan paikallista ostosketjua lisää hakemalla sieltä puhdasta vaatetusta päälle.

Järjestelevän organisaation toiminta on muuten hyvää mutta juuri kukaan ei tunnu puhuvan Englantia joka tuo pieniä haastetita informaation kulkuun. Samoin hotellilta ei löydy mitään ilmoitustaulua mistä kävisi ilmi bussiaikataulut tai seuraavan päivän ohjelma. Mikäli tuo tieto on Sheratonissa tien toisella puolella niin sitten se on siellä. Tien ylittäminen vaatii nimittän tuoranaista kuoleman halveksuntaa eikä siellä mielellään ramppaisi alvariinsa.

Huomenna sitten lisää virallisten harjoitusten jälkeen.

World Cup - Antalya - Matkapäivä

Yhdeltätoista kentälle. Checkinistä läpi ja hieman apetta ja yhden hujakoilla taivaalle.
Lento Muncheniin meni ihan hyvin, perillä sitten hieman odotusta eli noin kolmisen tuntia. Kone oli vielä hieman myöhässä joten arvioitu saapumisaika Antalyaa oli myöskin aikaisempaa myöhäisempi. Ennen koneeseen nousua jousilaukut pilkistivät koneen vierestä kentältä joten olo oli hyvä että laukut selvisivät koneenvaihdosta.

Perillä Antalyassa sitten beltiltä tulivatkin jousilaukut mutta muu matkatavara oli jäänyt Muncheniin. Matkatavaran mukana tietty kaikki puhtaat vaatteet mukaanlukien edustusasut.

Oletuksena tavaroiden piti olla tulossa maanantaina kahdeksan aikaan illalla joka olisi auttamattoman myöhään mutta sain puhuttua aikaisemman kuljetuksen eli kahdeksaksi aamulla.

Saa nyt sitten nähdä koska tavarat oikeasti tulevat, toivottavasti aamusta. Muuten voi tulla ongelmia harjoituskentälle pääsyn kanssa jos ovat tiukkoja asujen suhteen. Muutenkin ei juuri kiinnosta farkuissa ampuminen helteessä. Huomenna lisää.

SJAL: Kurikka - 70m + Roundrobin - Ranskan World Cup karsinta

Ajelimme porukalla Matti, Laura, Ansku ja minä erinäisten mutkien kautta Kurikkaan perjantai-iltana. Majoituksena oli aivan kentän vieressä oleva leirintäalue josta olimme varanneet hirsimökin. Mökki oli hieno ja uni maistui.

Lauantaiaamuna puoli kymmenen maissa kentälle, vehkeet kasaan ja ampumaan lämmittelyjä.
Lämmittelyjen aikana uudesta 20-säikeisestä jänteestä prakasi keskipunos joten jouduin vaihtamaan 18 säikeiseen varajänteeseen jossa oli kaiken lisäksi nokinpaikka hieman korkealla. Tuo punoksen prakaaminen johtunee siitä että käyttämäni punoslanka on erittäin ohutta ja koska jänne tuppaa hakkaamaan käsivarsisuojaan melkoisesti, ei se vain kestä kulutusta.

Osumat varajänteellä vetivät alavasemmalle jonnekin nelosen hujakoille mutta sain tähtäinmerkkiä muuttamalla homman toimimaan. Jousesta vain kuuluu melkoinen metakka tuolla ohuella jänteellä.

Ensimmäinen puolisko erittäin hyvin tuloksella 325. Toinen puolisko sitten hieman eri tahtiin.

Toisella puoliskolla jostain syystä tuuli haittasi vaikka mielestäni ei tuullut yhtään sen enempää kuin ensimmäisellä pätkällä. Olettaisin että aloin vain tekemään aivan turhia tuulikorjauksia joidenka takia nuolet menivät liikaa vastaiseen joka hieman häiritsi ammuntaa. Toiselta puoliskolta kasaan 313.

Yhteistulos siis Olympic Roundilta 638 joka oli melkoinen parannus Riksun tulokseen ja aikaisempaan ennätykseen 602. Mielestäni tuo 638 alkaa olla sillä tasolla jota on tähän alkukesään haettu. Tosin siitäkin pitäisi vielä parantaa, se ei onnistu kuin kovalla harjoittelulla joka on töiden ja muiden kiireiden takia ollut haasteellista viime aikoina.

Ottelut menivät sitten penkin alle. Aloitin Antti T:tä vastaa ampumalla 96 pistettä. Tein sen virheen että ennen ottelua kiristin tähtäinkiskoa istukassa. Tämän seurauksena nippu pamahti vasemmalle nelosen kieppeille. Dual Click alkaa olla vihdoin tiensä päässä, tuollaista klappia ei tähtäimessä saa olla. Se pitää olla kiinni ruuvatessa joka kerta täysin samassa asennossa. Onhan tuo tosin muutamat vuodet jo hyvin palvellut joten ei voi valittaa. Tuo vaan pitää Turkissa pitää mielessä ettei räplää ruuvia jos ei ole aivan pakko. Ottelut menivät hieman yli satasen tuloksilla parhaimman ollessa 107 Teroa vastaan. En voittanut yhtään ottelua joka sapetti. Samoin pakka meni sekaisin alusta asti koska jostain syystä 18-säikeisen pamahtelu ja särinä kävi hermoille. Sporttipatukat joita vetelin kisan aikana aiheuttivat myös melkoisen mellakan mahassa. Ensimmäisen patukan jälkeen tuli vain muutama murahdus mutta otteluissa toinen patukka aiheutti melkoisen reaktion joten jouduin juoksemaan kesken ottelun Tuomasta vastaan huussissakin. Kotimatkallakin kupli melkoisesti. Tällä hetkellä alkaa tilanne jo hieman rauhoittumaan. Ei enään ikinä kisaan mukaan Gainomaxin sporttipatukoita!

Pummin Matilta kisan jälkeen lainaan hieman paksumpaa punoslankaa josta on tarkoitus vielä tehdä uusi keskipunos jahka tämä teksti on kirjoitettu loppuun.

Kisassa siis seitsemäs sija joka ratkesi kolikonheitolla koska ammuimme Teron kanssa tasatuloksen 1356. Kolikonheitolla sen takia että minä olin ainakin kerennyt jo pakkaamaan kamani eikä tuon 7. ja 8. sijan välinen tappelu olisi merkinnyt yhtään mitään. Ranskan World Cup paikkaa ei siis siunaantunut kisasta joka automaattisesti sulkee pois mahdollisuuden tavoitella viimeistä olympiapaikka Pekingiin.

Nyt siis ohjelmassa loppujen tavaroiden sullominen laukkuun, parin keskipunoksen ja nokinpaikan teko ja nukkumaan. Huomenna yhdeksitoista kentälle ja sieltä Saksan kautta kohti Antalyaa ampumaan World Cupia.

Yritän raportoida blogiin kisan statusta minkä kiireiltäni kerkiän sekä mikäli hotellista löytyy netti.

Päätän raporttini täältä Suomesta tältä erää tähän.

SJAL: 70m + finaali - Riihimäki

Nappasin kyytiin Suskin ja Petrin kehän varresta ja ajeltiin Riksuun hienossa säässä. Paikalla hyvissä ajoin ja vehkeiden kasaanlaittamisessa ei tullut enempiä kiireitä.

Alkuun lämmittelysarjoja 45min verran. Ammunta meni ihan mukavasti ja nuoli lensi hyvin.

Sitten alkoi kisa ja osumat olivat hieman vaihtelevampia. Ammuin ensimmäiselle puoliskolle 301 tulokseksi joka ei nyt kovin mairitteleva tulos ollut. Mukaan mahtui muutama kutonenkin. Hieman enemmän olisi pitänyt saada kasaan mutta oli jotenkin hankalaa hahmottaa tuulta ja suoritukset menivät hieman pitkiksi.

Toiselle puoliskolle sain tuulen paremmin haltuun ja välillä sain rytmitettyä suorituksiakin hieman paremmiksi. Ongelmia oli silti. Laukaisukäsi ei lähtenyt oikeaan suuntaan mutta sain siihen loppuvauheessa hieman tolkkua. Toiselta pätkältä sama 301 eli yhteensä 602 pistettä. Paransin kuitenkin viimekesäistä 597 ennätystäni viidellä pisteellä joka sinänsä oli hyvä asia, sitä olisi vain pitänyt parantaa huomattavasti enemmän.

Bonuksena oli kilpailussa ottelukierros joka ei varsinaisesti kuulunut kisaan. Otteluissa tulin toiseksi ammuttuani Teroa vastaan viimeisessä sarjassa yhden nuolen kutoselle. Otteluita on kiva ampua, näitä saisi olla lisää.

Kilpailussa siis kolmas sija ja otteluissa toinen sija.

Paluumatkalle otettiin Malisen Petri mukaan, napattiin hieman välipalaa ja ajeltiin Helsinkiin. Ihan jees reissu vaikka huipputulosta ei tullutkaan ammuttua.

Varasin Eskolta myös samaan syssyyn tusinan 470:stä A/C/E:tä jotka olisi tarkoitus tehdä valmiiksi ja testiampua ensi viikon alkupuolella jotta Turkkiin on kunnon satsi nuolia mukana.

Tulokset

Ruskis

Ei satanutkaan torstai-iltana joten eksyin kuitenkin ruskikselle.
Ammuin jotakuinkin pari tuntia pääosin keltaiselle. Nuoli lentää erittäin hyvin, asennossa vain on jotain pientä häikkää. Asento ei ole niin jämäkän rento mitä sen pitäisi olla, kroppaan tulee liikaa erilaisia jännityksiä joka aiheuttaa laukaisussa virheliikkeitä. Lihakset eivät siis ole täysin linjassa suorituksen suunnan kanssa, muuten tuollaista ei pitäisi havaita.

Lopettelin ammunnan kahdeksan kieppeillä kun alkoi mennä näpit kohmeeseen.

Sataa sataa ropisee...

Eli välipäivä. En jaksa lähteä laiskuuttani vetämään tänään sadekelin harjoituksia.

Perjantaina ehkä kentälle vetämään pieni treeni.

Lauantaiksi on luvassa Riihimäelle ainakin tämänhetkisten sääennusteiden pohjalta hieman yli kymmentä astetta lämmintä sekä sadetta. Pitänee hakea muutama kertakäyttösadetakki taskun pohjalle ja muistaa sateenvarjo sekä muutenkin lämmintä päälle vaihtovaatteet toki mukana. Mielenkiintoinen kisa siis tiedossa jossa ei välttämättä huipputuloksia kyllä ammuta mutta haasteita tulee riittämään.

Ruskis

Pari tuntia ruskiksella. Ammuin villapaita päällä.
Ruuvasin harituksen kokonaisen nuolenleveyden mittaiseksi ja plungerin paineella ~6 sulallinen lentää kuin unelma. Sulaton tekee alkulennosta jotain outoa mutta en jaksa keskittyä siihen, pääasia on että sulallinen lentää mahtavasti. Pientä korjausta nokinpaikan korkeudessa voisi vielä tehdä mutta tuskin säädän mitään ennen Riihimäen 70m kierrosta.

Oli loppujenlopuksi aivan mahtavaa ampua pitkästä aikaa, eli noin kuukauden tauon jälkeen jousella jolla osui. Ampuminen alkoi jälleen tuntua nuolten asettelulta tauluun johon pitäisi päästä. Asennossa on tosin vielä jotain mätää, se ei ole niin stabiili kuin pitäisi hyviin tuloksiin tähdätessä.

Jousi sinänsä toimii melko siedettävällä äänellä, ainostaan laukaisunjälkeinen jänteen käsivarsisuojaan päriseminen ärsyttää. Pitää tunkea ärsytys jonnekin muualle.

Ruskis

Eilen en ampunut. Oli sen verran duunia tämän päivän asiakasdemon valmistelemisessa.
Tänään kutakuinkin kaksi ja puoli tuntia ruskiksella hytisemässä. Ei ole enään kesä.

Ammuin lähinnä 5-30m matkaa välill äkäyden 70:ssä. Hain parasta haritusta ja plungerin painetta. Toin haritusta hieman sisäänpäin ja sain nuolen toimimaan mielestäni hyvin sivusuunnassa plungerin ollessa noin 4.8 kohdassa. Haritus tosin on ehkä hieman liian pieni tällä hetkellä sekä nokinpaikassa olisi varmaan hieman tarkastamista koska korkeusheittoa tulee nyt enemmän kuin sivuheittoa.

Huomenna kokeilen pienenpieniä säätöjä harituksessa seuraten samalla optimaalista plungerin painetta ja niputusta. Nokinpaikan hakemiseen oikeaksi pitäisi hakea kapeaa maalarinteippiä. Aikaisemmin kun tein testiä normaalilevyisellä maalarinteipillä nokinpaikkana molemmilla puolilla nokkia nuoli käyttäytyi eri tavalla kuin sen jälkeen kun punoin kiinteän nokinpaikan paikalleen. Nokinpaikan paino jänteellä pitäisi saada hyvin lähelle punottua ja siihen kapea maalarinteippi on paras vaihtoehto. Ehkä voisi myös toimia paksummasta langasta solmittu pelkkä ylänokinpaikka joka olisi siirrettävissä.

Ruskis

Pari tuntia ruskiksella. Yritin saada sulattomaan joka lensi koko ajan oikealle jotain tolkkua. Mitä tahansa tein plungerille, välimatka sulallisen ja sulattoma välillä pysyi samana, nuolet vain siirtyivät taulussa joko oikealle tai vasemmalle.

Siirsin haritusta hieman pienemmälle siinä toivossa että nuoli jäykistyisi ja lentäisi enemmän vasemmalle mutta sulaton lensi vieläkin enemmän oikealle. Sulallinne lensi tosin melko mukavasti ja sain niputettua välillä keltaiselle. Pientä fishtailingia tosin on lennossa.

Huomenna pitää selvittää koko tuo hässäkkä ampumalla lyhyestä pitkään matkaa hakien oikeaa säätöä. Tätä sähläystä on kestänyt jo aivan tarpeeksi kauan ja viikonloppuna on ensimmäinen 70m kisa. Nuoletkin alkava käydä pikkuhiljaa vähiin testien ansiosta.

Ruskis

En tiedä auttoiko eilisillan megalomaanin jurputus vain mikä oli mutta tänään homma sujui jo hieman paremmin. Alku tosin oli hankalaa.

Yritin visualisoida sitä hyvää suoritusta jossa kaikki on paikallaan ja laukaisu on tasapainoinen ja mihinkään suuntaan rävähtämätön sekä tunnustella mikä suorituksessa on ajanut pois tuosta täydellisestä tilasta.

Sain suoritusta melko hyvän tuntuiseksi, hieman on vielä hakemista kahvan otteessa, se ei ole niin varma kuin sen pitäisi olla. Samoin pokakäden olkapäässä on jotain outoa asentoa joka ei ole vakaa vaan välillä pyrkii repsahtamaan johonkin suuntaan.

Jousen ääni oli tänään aivan eri planeetalta kuin eilen. Ammuin 20 säikeisellä jänteella. Sain jännevälin asettumaan melko hyvään kohtaan, samoin jänevälin säädöllä tuntui vihdoin olevan vaikutusta jousen ääneen. Lapoja tosin kun vääntelee niin niistä kuuluu melkoinen narina. Ilmeisesti lapojen hahlot alkavat pikkuhiljaa kulua sen verran että mikään ei kanita. Toivottavasti kun ne tuosta vielä hiemna kuluvat, jousi alkaa vihdoin pelaamaan täydellisesti.

Pamautin myös viidestäkympistä jälleen yhden nuolen säleiksi kun ammuin sulallisen yhden sulattoman perästä sisään. Nuoli tosin poistui noin puolen välin jälkeen putkesta joten perinteistä pitkää nuolta en saanut aikaiseksi. Se sitten noiden Beiterin in-out nokkien nuoltenpelastamismaineesta.

470:n ACE saisi olla hieman pidempi, eli todennäköisesti juuri sen verran mikä tuli aikaisemmin hätäpäissään pätkittyä pois. Hieman pidemmällä nuolella saisi plungerin paineen hieman kovemmaksi nykyisen melko lepsun sijaan.

Huomenna jokatapauksessa jälleen kentälle iltapäivällä. Toivottavasti homma kulkee myös huomenna, olen saanut jurpimisesta tämän lajin osalta tarpeekseni tältä erää.

Det börjar så småningom att vituttaa...

Puoli kasiin jostain viidestä kentällä.
Sain samanlaisia suorituksia aikaiseksi kuin eilen jolloin jousen ääni oli melko ok mutta tänään homma kääntyi vaihteeksi päälaelleen. En osunut mihinkään.

Kokeilin ampua Matin jousella ja sillä oli mukava ampua, kiva ääni ja osui kuin pieni eläin.

Ei voi homma toimia jos jousi ja äijä ovat epävireessä. Jos tähän hässäkkään ei kohta löydy jotain ratkaisua alkaa takaraivossa kyteä kovempaa ajatus siirtymisestä takaisin golfiin, siinä ei sentään vituttanut näin pitkiä aikoja putkeen.

Ajattelin vielä huomenna käydä kysymässä Eskolta josko vanha NX:äni olisi jossain kaapin perukoilla, kokeilisin vielä sillä. Tuskin siitä tosin sanottavaa hyötyä on.

Alkaa hieman epäilyttämään kannattiko Antalyan world cup:iin edes ilmoittautua. Puuh...

Miehessä vikaa

Parisen tuntia tänään ruskiksella. Alkuun testiä uudella jänteellä ja epätoivoista harituksen ja plungerin säätöä. Aivan surkeaa ammuntaa ja jousi piti pahaa ääntä.

Lopuksi pöllin Matin lavat ja niistä kuului aivan sama ääni. Matti ampui pari laukausta tuolla kokoonpanolla ja ääni oli hyvä. Miehessä siis jotain pahasti vialla.

Matti katseli muutaman nuolen läpi ja huomio kiinnittyi hartialinjaan. Linja näytti jotakuinkin 15 metriä taulusta oikealle, eli jossain vaiheessa olen onnistunu kääntämään pokakäden olkapään täysin eteen josta johtuu että jänne lyö koko ajan käsivarteen. Oikaisin asennon ja jousen ääni muuttui täysin.

Tuo asentovirhe on niin paha että sillä ei voi käytännössä osua yhtään mihinkään ja se on korjattava. Jousen säätäminen saa seuraavalla kerralla rajoittua lähinnä oikean jännevälin ja harituksen metsästämiseen. Paunat saavat pysyä 45:ssä ja tilleri noin kolmessa millissä. Tämän siitä saa kun vain ampuu itsekseen ilman että kukaan on välillä katsomassa.

Napsin parista nuolesta myös sulat pois jotta sain useamman sulattoman ja sulattomien joukosta löytyi yksi nuoli joka ampuu oikealta ohi taulusta. Pitäisi ampua nuolilla osumakuviot mielellään sulattomina jotta saisi kartoitettua kilpailunuolet. Jokatapauksessa uuden nuolisatsin hommaaminen ei varmaan olisi paha idea, sen verran noita nykyisiä on jo kuritettu. Lisämenoerä siis jälleen tiedossa.

Ihmettelyä

Kävin töiden jälkeen hakemassa Eskolta Beiterin in-out nokkeja, pitkää mallia.

Ruskiksella nokitin nuolet uusiksi beitereiden kanssa. Ja ammuin ensimmäisen laukauksen ilman mitään vermeitä. Sormilla joutui tosin vetämään kun ei tullut vaistoläppää mukaan. Hieman otti sormiin. Sen jälkeen löin kaiken tauhkan jouseen kiinni ja aloin ampumaan. Ääni oli melko hyvä!

Siirryin ampumaan 30m matkalta ja ääni pysyi melko hyvänä. Ainoa ero mikä oli aikaisempaan että päässä ei ollut lakkia, nokit olivat Beiterin ja tuli ammuttua yksi ainoa laukaus pelkällä rungolla. Ihme hommaa tämä jousiammunta.

Jonkin ajan kuluttua sain pari kertaa aikaiseksi pahan rämähdyksen jousesta. Todella huonoja suorituksia olivat nuo.

Jokataupauksessa jostain mystisestä syystä johtuen jousen ääni on hieman rauhoittunut. Huomenna haen Eskolta sitten rullan jänneainetta ja punoslankaa ja tehdään Matin kanssa parit jänteet jos herralla on aikaa. Haluan kokeilla 20 säikeistä jännettä tuohon jos se toimisi paremmin kuin 18 säikeinen.

Alalapaa katsellessa ovat hahlon reunat tosin hieman kuluneet. Koska hahlo on lavassa hieman vinossa, niin kulumat ovat toisella puolella ylhäällä ja toisella alhaalla. Tuo saattaa tietty myös vaikuttaa ääneen.

Lapatestiä

Tunti ruskiskella.
Testasin Kimmon lapoja joista lähti vieläkin pahempi ääni kuin omista lavoistani. Kimmon jousessa lavat pitivät myös meteliä.

Kentällä tuuli julmetusti. Tasaista tuulta noin 10m/s ja puuskissa aina 14m/s asti. Sarja jolla oikeasti mietin tuuliennakkoa meni mukavaan nippuun hieman keltaisesta oikealle. Ennakon otin jonnekin kakkosen hujakoille 70m matkalta.

Ei voi ymmärtää jousen säätöjä. Keinot loppuivat nyt...

Ruskis

Noin kolme tuntia ruskiskella tänään roiskimassa nuolia tauluun.

Keli oli aivan mahtava mutta ammunt aoli aivan ala-arvoista. En joten kin luota jouseen kun joka laukauksella siitä kuuluu hieman erilainen paha ääni.

Jätän maanantaina ammunna varmaankin väliin ja käväsen Circuitissa tai sitten haen Eskolta Beiterin in-out nokkeja. Saa nähdä kumpaa teen. Huvittamiskerroin on hieman matalalla tällä hetkellä jousiammunnan suhteen. Odotan lähinnä sitä että pääsen testaamaan Kimmon lavat ja jos omat lavat osoittautuvat viallisiksi, niiden vaihtoa.

FITA - 900 kierros. Kouvola

Hyvissä ajoin kohti Kouvolaa kyydissä Suski ja Laura.
Pienen navigaatiovirheen ja maisemakierroksen jälkeenkin oltiin perillä aurinkoisessa Kouvolassa puolisen tuntia ennen lämmittelyiden alkua.

Vehkeet kasaan ja ampumaan lämmittelyä ja kuinka ollakaan nuolen lento muistutti lähinnä lepakon lentoa. Lämmittelyjä oli vain muutama sarja jonka jälkeen alkoi kilpailu. Ensimmäinen matka eli 60m meni siinä kun ruuvasin tilleriä takaisinpäin jotta sain nuolen lentämään edes auttavasti. 50m matkallakin piti tehdä vielä pientä korjausta mutta paremmaksi en lentoa saanut. 40m sitten meni miten meni. Välillä sain pari nuolta keskelle ja sitten taas nuolet olivat aivan missä sattuu.

Oli melkoisen tiukilla pitää pää kasassa kun ampui kisaa täysin epävireessä olevalla jousella.

Kisasta hopeaa yhden kympin erolla voittajaan mutta tulos melkoisen ala-arvoinen siihen mitä oli tarkoitus ampua.

Keli oli kuitenkin erittäin hieno. Kouvolassa oli reippaasti yli 20 astetta lämmintä ja taisin päivän aikana polttaa käsivarteni. Paluumatka meni mukavassa kelissä.

Huomenna ruskikselle ihmettelemään jos jousen toimintaan löytyisi jokin järkevä syy. Sovin Hujasen Kimmon kanssa että saan tiistaina testata hänen 44 paunaisia Innojaan omaan jouseeni jonka jälkeen selviää onko omissa lavoissa merkittävästi jotain pielessä.

Ruskis

Kentällä viiden jälkeen. Poistuminen puoli yhdeksän aikaan.

Jousen ääni ärsytti mielettömästi. Jopa toisessa päässä kenttää ampunut Hande kiinnitti huomion ääneen joka jousesta lähti. Aloin säätämään tilleriä isommaksi kuin mitä missään jousessani koskaan on ollut ja ääni jousessa muuttui jossain sentin kieppeillä. Säätelin tilleriä edestakaisin sentin kieppeillä mutten saanut jousesta hyvää ääntä ulos millään. Nyt tilleri on jossain päin sentin kieppeillä ja jousesta lähtee ei niin mukava ääni mutta sillä osuu edes jonnekin.

Huomenna Kouvolaan 900-kierrokselle. Toivottavasti osun. Lähtökohdat eivät kyllä ole parhaat mahdolliset. Suoraan sanottuna jurpii.

Ruskis

Tänään ruskiksella puolen päivän aikaan vappubuffetilla.
Ammunta kulki osan ajasta ihan hyvin sitten päätin yrittää säätää jousta toimimaan äänettömänä ja ammunta meni sekaisin.

Vaikka ruuvaisin jouseen millaisen tillerin tahansa, käyttäisin mitä jänneväliä tahansa, jousesta kuuluu todella paha ääni laukaisussa.

Lyötiin mun lavat kiinni Matin jouseen ja ääni siirtyi lapojen mukana Matin jouseen.

Olisikohan lavoissa sittenkin jotain mätää. Alkaa pikkuhiljaa sapettamaan jousen säätö ja kauhea ääni joka jousesta lähtee.

Ammuin jonnekin viiteen asti.

Ruskis

Kävin keskiviikkona ruskiksella ampumassa. Sain osan ajasta hyvää nippua aikaseksi, osan aikaa en.
Keli oli ihan hyvä joten ammuin about kahdeksaan asri.
Jousi piti edelleen karmeaa meteliä.