Tänään oli sitten hieman tuulisempi päivä. Jotain 11m/s puuskissa joten saatiin ihan hyvää tuulitreeniä.
Ammuin ensin hieman 70m matkaa ja iltapäivän kokonaan 50m matkaa. Tuuleen sai ihan mukavasti kontrollia vaikka alku olikin melko omituista säheltämistä.
Ammunta tuli otettua hieman lemmposemmin koska eilisillan punttiksen maastavedot saivat kummia tuntemuksia ristiselkään.
Illan ohjelmassa oli sitten joogavideon läpikäynti. Tulipahan venyteltyä.
Huomenna on tarkoitus mennä Malagan kentälle ampumaan harkkafitakisa.
Tänään tuli ammuttua jälleen se 5,5h ja nuolia kasaan 200.
torstai 8. huhtikuuta 2010
keskiviikko 7. huhtikuuta 2010
Toinen reenipäivä takana
Toinen treenipäivä meni about 24 asteen helteessä pilvien loistaessa poissaolollaan.
Aamupäivä tuli ammuttua lähinnä 70m ja 90m matkaa. Aikaisempi vasemmalle vetäminen jatkui joten päätin tarkastaa lounaan jälkeen jousen virityksen kolmestakympistä.
Viritys oli hieman omituinen. Löysin oikean kohdan plungerille jotain nelisen kierrosta löysemmältä kuin mitä se oli aikaisemmin ollut. Myös 70m tuotti nippua tämän jälkeen.
Illalla sitten sali ja iltapalaa. Ammuntaa tänään about 5,5h johon mahtui säätöjen lomassa 171 nuolta. Salilla vierähti tunti.
Aamupäivä tuli ammuttua lähinnä 70m ja 90m matkaa. Aikaisempi vasemmalle vetäminen jatkui joten päätin tarkastaa lounaan jälkeen jousen virityksen kolmestakympistä.
Viritys oli hieman omituinen. Löysin oikean kohdan plungerille jotain nelisen kierrosta löysemmältä kuin mitä se oli aikaisemmin ollut. Myös 70m tuotti nippua tämän jälkeen.
Illalla sitten sali ja iltapalaa. Ammuntaa tänään about 5,5h johon mahtui säätöjen lomassa 171 nuolta. Salilla vierähti tunti.
Ensimmäinen oikea treenipäivä
Eilinen kun meni enemmän tai vähemmän logistiikkapuolella sekä kenttää rakennellessa niin tänään tuli vedettyä kunnon treenipäivä.
Tuli ammuttua lähinnä 70 ja 90 metrin matkoja 230 nuolen verran.
Ensimmäinen efekti mitä ammunnasta tuli, oli autuas olo koska jänne näkyi selkeänä sekä tähtäimen juvä syttyi palamaan. Pystyin siis oikeasti linjaamaan jänteen sekä viemään jyvän keskelle taulua.
Ammunta oli hieman vaihtelevaa. Alkuun pakkaan ampuminen oli todella rentoa ja sujuvaa samoin kuin tauluun ammunta. Jonkin ajan kuluttua homma alkoi hieman jähmenemään osittain varmaan nimettömän lipsumisen takia. Sain kuitenkin ihan ok suorituksia lähtemään sekä hieman korjattua sormitusta jänteellä joka auttoi nimettömän ongelmaan.
Päivällä ateria kämpillä ja takaisin kentälle. 90m matkalla ilmeni jälleen hutasuja vasemmalle alas enkä oikein vielä saanut kiinni mistä ne johtuvat. 70m matkalla oli havaittavissa samanlaisia hutaisuja vaikka suoritus oli mielestäni ok mutta etäisyys keskeltä oli paljon pienempi kuin 90m matkalta luonnollisesti.
Illalla sitten ruokatäydennystä marketista ja parin t-paidan ostaminen sekä ravitseva illallinen.
Huomiseksi on luvattu aurinkoista mutta tuleville päiville hieman kylmempää. Saa nähdä toteutuuko sääennuste tähän rannan tuntumaan vai ei. Huomenna olisi tarkoitus hieman hahmotella tuota vasemmalle heittoa sekä tehdä pientä säätöä jouselle. Tänään tuli pyöritettyä plungeria auki noin kierros siitä millä ammun Luulajassa. Nippu parani kummasti ja yleinen vasemmalle vetäminen hävisi. Taas kerran tuli siis todettua miten hieno idea on säätää jousta lyhyillä matkoilla. Jokatapauksessa eilen tuli treenattua jotain parisen tuntia ammuntaa sekä tunti salia. Tänään viitisen tuntia ammuntaa yhteensä.
Tuli ammuttua lähinnä 70 ja 90 metrin matkoja 230 nuolen verran.
Ensimmäinen efekti mitä ammunnasta tuli, oli autuas olo koska jänne näkyi selkeänä sekä tähtäimen juvä syttyi palamaan. Pystyin siis oikeasti linjaamaan jänteen sekä viemään jyvän keskelle taulua.
Ammunta oli hieman vaihtelevaa. Alkuun pakkaan ampuminen oli todella rentoa ja sujuvaa samoin kuin tauluun ammunta. Jonkin ajan kuluttua homma alkoi hieman jähmenemään osittain varmaan nimettömän lipsumisen takia. Sain kuitenkin ihan ok suorituksia lähtemään sekä hieman korjattua sormitusta jänteellä joka auttoi nimettömän ongelmaan.
Päivällä ateria kämpillä ja takaisin kentälle. 90m matkalla ilmeni jälleen hutasuja vasemmalle alas enkä oikein vielä saanut kiinni mistä ne johtuvat. 70m matkalla oli havaittavissa samanlaisia hutaisuja vaikka suoritus oli mielestäni ok mutta etäisyys keskeltä oli paljon pienempi kuin 90m matkalta luonnollisesti.
Illalla sitten ruokatäydennystä marketista ja parin t-paidan ostaminen sekä ravitseva illallinen.
Huomiseksi on luvattu aurinkoista mutta tuleville päiville hieman kylmempää. Saa nähdä toteutuuko sääennuste tähän rannan tuntumaan vai ei. Huomenna olisi tarkoitus hieman hahmotella tuota vasemmalle heittoa sekä tehdä pientä säätöä jouselle. Tänään tuli pyöritettyä plungeria auki noin kierros siitä millä ammun Luulajassa. Nippu parani kummasti ja yleinen vasemmalle vetäminen hävisi. Taas kerran tuli siis todettua miten hieno idea on säätää jousta lyhyillä matkoilla. Jokatapauksessa eilen tuli treenattua jotain parisen tuntia ammuntaa sekä tunti salia. Tänään viitisen tuntia ammuntaa yhteensä.
maanantai 5. huhtikuuta 2010
Matkustusta ja treeniä
Lennot menivät melko mukavasti. Lennettiin tosiaan ensin iltalennolla Luulajasta Tukholmaan jossa otettiin näppärä vaatekomeron kokoinen huone jossa oli kerrosparisänky. Sänkyjen lisäksi huoneeseen kun tunki neljän hengen jousilaukut, matkatavaran ja käsimatkatavaran, pystyi huoneessa jopa kääntymään.
Nukuttua tuli sitten joku viitisen tuntia jota väritti hieman öinen vessakäynti ilman avainkorttia takaisin huoneeseen.
Lento köpikseen oli ok ja tunnin vaihdon jälkeen suuntasimme kohti Malagan kenttää. Kentältä saimmme kyydin vanhemmalta Hatavalta ja päädyimme Fuengirolaan asettumaan aloillemme. Käytiin pikaisesti tarkastamassa kentän tila. Todettiin että kenttä oli tallella. Sen jälkeen pieni siestan tapainen univelan pienentämiseksi ja iltasalille.
Tässä seuraavaksi sitten pientä iltapalaa ja unille. Huomenna parin t-paidan metsästys ja ampumaan.
Lämpötila on kahdenkymmenen asteen hujakoilla. Tänään tuuli melko kovaa mutta tuulen pitäisi saaltua huomiseksi samoin kuin lämpömittarin pitäisi näyttää paria astetta lämpimämpää.
Nukuttua tuli sitten joku viitisen tuntia jota väritti hieman öinen vessakäynti ilman avainkorttia takaisin huoneeseen.
Lento köpikseen oli ok ja tunnin vaihdon jälkeen suuntasimme kohti Malagan kenttää. Kentältä saimmme kyydin vanhemmalta Hatavalta ja päädyimme Fuengirolaan asettumaan aloillemme. Käytiin pikaisesti tarkastamassa kentän tila. Todettiin että kenttä oli tallella. Sen jälkeen pieni siestan tapainen univelan pienentämiseksi ja iltasalille.
Tässä seuraavaksi sitten pientä iltapalaa ja unille. Huomenna parin t-paidan metsästys ja ampumaan.
Lämpötila on kahdenkymmenen asteen hujakoilla. Tänään tuuli melko kovaa mutta tuulen pitäisi saaltua huomiseksi samoin kuin lämpömittarin pitäisi näyttää paria astetta lämpimämpää.
Karsinnoista
Torstai iltana Tampereelle jossa pikkutreeni Rolanilla kolmestakympistä.
Perjantaiaamuna sitten aikaisin juna-asemalta busin kyytiin ja kohti Luulajaa. Matka meni mukavasti parilla pysähdyksellä ja perillä Luulajassa oltiin siten että aikaa harjoituksille jäi parisen tuntia.
Ammuin pääasiassa 90m matkaa ja ihmettelin merkkiä kuntoon. Tein pienen tarkastuksen muille merkeille jotka pitivät aika hyvin paikkansa. Halli oli yhtä pimeä viivalla kuin aikaisemmin, tauluilla oli halogeenit.
Lauantaina sitten vuorossa FITA rundi. Tarkoituksena oli ampua 1300 pisteen hujakoille ja se vielä 90m jälken näyttikin olevan mahdollista mutta sitten homma levisi käsiin todella pahasti.
En oikeastaan nähnyt tähtäintä enkä jännettä kuin epämääräisen harmaina haamuina joka johti todella pahoihin linjausvirheisiin. Samoin jouduin välillä siirtämään tähtäyksessä tähtäimen pois keskeltä taulua jotta sain tarkastettua että tähtäin oli vielä olemassa eikä ollut tippunut pois.
Kolmenkymppin alkaessa olin mielestäni päässyt jotenkin sinuiksi ongelman kanssa ja alku sujuikin hyvin. Loppujenlopuksi ongelmia oli kuitenkin aivan liikaa jotta olisin saanut ammuttua ehjän 30m matkatuloksen.
Sunnuntaina sitten 70m kierros joka meni sekin aika pahasti penkin alle.
Puolivälissä kierrosta alkoi myös hahmottua toinenkin ongelma. Johtuen ilmeisesti siitä että en ole päässyt aktiivisesti ampumaan pitkiä matkoja, oli asennossa jotain sellaista mätää joka aiheutti laukaisussa vasemman lapaluun alaosan "löllähtämisen" joka taas johti nuolen päätymiseen erittäin kauas alavasemmalle. Pahimpaan sarjaan ammuin kait nelosen ja kutosen samaan suuntaan. Seitsemänkympin loppupuolisko meni lähinnä siihen että yritin löytää ratkaisua löllähtämisen korjaamiseen. Loppua kohden sain löllähtelyn hieman paremmin hallintaan mutta jouduin käyttämään melkoisesti poweria tuon tilanteen korjaamiseen sekä taiteilemiseen löllähtämisen ja ylijäykkyyden välillä suorituksen suhteen.
Ylimääräinen pudotuskisa joka ammuttiin udella settisysteemillä meni vihdoin hieman paremmin kunhan vain keskitin huomioni täysin jänteen linjaukseen. Ammuin melko ok otteluita pisteillä 109 ja pääsin lopulta ampumaan kolmannesta sijasta Rekoa vastaan. Viimeisellä nuolella sitten tapahtui kaksi virhettä yhtä aikaa. Nimettömän lipeäminen ja löllähtäminen joka seurauksena peli oli selvä Rekon hyväksi.
EM-Karsinnan suhteen pelini oi auttamattomasti menetetty. Ammuin niin onnettomat tuloset FITA ja 70m kierroksiltä että ei mitään rajaa joten olin karsintojen viides.
Tätä naputellessa istun lentokoneessa välillä Köpis Malaga jossain eteläranskan hujakoilla.
Seuraavan kahden viikon ohjelmana on tiukka treenileiri joka päättyy Gran Premio Madrid kisoihin jossa toivottavasti saan ammuttua kelvollisen tuloksen. EM tilanteeseen se ei vaikuta, lähinnä omaan itseluottamukseen.
Seuraavalle sisäkaudelle on pakko saada pitkänmatkan harjoitusmahdollisuus. Muuten amuntaura tyssää tähän. Aivan liikaa treeniaikaa menee talvisin hukkaan sählätessä 18m matkalla jolla ei ole mitään tekemistä ulkoammunnan kanssa. Tästä johtuen aikaisissa karsinnoissa minulla ei ole mahdollisuutta pärjätä ja toisaalta ulos siirtyminenkin kestää aivan liian kauan jos asentoa ulkokäyttöön pääsee hahmottelemaan vasta keväällä ulkona.
Perjantaiaamuna sitten aikaisin juna-asemalta busin kyytiin ja kohti Luulajaa. Matka meni mukavasti parilla pysähdyksellä ja perillä Luulajassa oltiin siten että aikaa harjoituksille jäi parisen tuntia.
Ammuin pääasiassa 90m matkaa ja ihmettelin merkkiä kuntoon. Tein pienen tarkastuksen muille merkeille jotka pitivät aika hyvin paikkansa. Halli oli yhtä pimeä viivalla kuin aikaisemmin, tauluilla oli halogeenit.
Lauantaina sitten vuorossa FITA rundi. Tarkoituksena oli ampua 1300 pisteen hujakoille ja se vielä 90m jälken näyttikin olevan mahdollista mutta sitten homma levisi käsiin todella pahasti.
En oikeastaan nähnyt tähtäintä enkä jännettä kuin epämääräisen harmaina haamuina joka johti todella pahoihin linjausvirheisiin. Samoin jouduin välillä siirtämään tähtäyksessä tähtäimen pois keskeltä taulua jotta sain tarkastettua että tähtäin oli vielä olemassa eikä ollut tippunut pois.
Kolmenkymppin alkaessa olin mielestäni päässyt jotenkin sinuiksi ongelman kanssa ja alku sujuikin hyvin. Loppujenlopuksi ongelmia oli kuitenkin aivan liikaa jotta olisin saanut ammuttua ehjän 30m matkatuloksen.
Sunnuntaina sitten 70m kierros joka meni sekin aika pahasti penkin alle.
Puolivälissä kierrosta alkoi myös hahmottua toinenkin ongelma. Johtuen ilmeisesti siitä että en ole päässyt aktiivisesti ampumaan pitkiä matkoja, oli asennossa jotain sellaista mätää joka aiheutti laukaisussa vasemman lapaluun alaosan "löllähtämisen" joka taas johti nuolen päätymiseen erittäin kauas alavasemmalle. Pahimpaan sarjaan ammuin kait nelosen ja kutosen samaan suuntaan. Seitsemänkympin loppupuolisko meni lähinnä siihen että yritin löytää ratkaisua löllähtämisen korjaamiseen. Loppua kohden sain löllähtelyn hieman paremmin hallintaan mutta jouduin käyttämään melkoisesti poweria tuon tilanteen korjaamiseen sekä taiteilemiseen löllähtämisen ja ylijäykkyyden välillä suorituksen suhteen.
Ylimääräinen pudotuskisa joka ammuttiin udella settisysteemillä meni vihdoin hieman paremmin kunhan vain keskitin huomioni täysin jänteen linjaukseen. Ammuin melko ok otteluita pisteillä 109 ja pääsin lopulta ampumaan kolmannesta sijasta Rekoa vastaan. Viimeisellä nuolella sitten tapahtui kaksi virhettä yhtä aikaa. Nimettömän lipeäminen ja löllähtäminen joka seurauksena peli oli selvä Rekon hyväksi.
EM-Karsinnan suhteen pelini oi auttamattomasti menetetty. Ammuin niin onnettomat tuloset FITA ja 70m kierroksiltä että ei mitään rajaa joten olin karsintojen viides.
Tätä naputellessa istun lentokoneessa välillä Köpis Malaga jossain eteläranskan hujakoilla.
Seuraavan kahden viikon ohjelmana on tiukka treenileiri joka päättyy Gran Premio Madrid kisoihin jossa toivottavasti saan ammuttua kelvollisen tuloksen. EM tilanteeseen se ei vaikuta, lähinnä omaan itseluottamukseen.
Seuraavalle sisäkaudelle on pakko saada pitkänmatkan harjoitusmahdollisuus. Muuten amuntaura tyssää tähän. Aivan liikaa treeniaikaa menee talvisin hukkaan sählätessä 18m matkalla jolla ei ole mitään tekemistä ulkoammunnan kanssa. Tästä johtuen aikaisissa karsinnoissa minulla ei ole mahdollisuutta pärjätä ja toisaalta ulos siirtyminenkin kestää aivan liian kauan jos asentoa ulkokäyttöön pääsee hahmottelemaan vasta keväällä ulkona.
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
Valmisteluja EM-karsintoja varten
Käväsin maanantaina jumpassa hieman herättelemässä paikkoja, teki hyvää.
Eilen sitten ammuntaa. Tajusin hieman paremmin hookingin ajaessani sisään varaläppää jossa oli oberonin sijaan nahkainen sisänahka. Sisänahka teki läpästä niin kitkaisen sormia vastaan että hooking meinasi hävitä kun jännettä pystyi pitämään kiinni perkillä sormityynyillä. Ei mikään ihme ettei varaläpällä meinannut osua.
Vaihdoin otetta jänteellä hieman jämäkämmäksi ja varaläpälläkin alkoi osua sekä pääläpällä niputuskin hieman pieneni.
Tänään tuli vedeltyä kuvitteellisella 90m merkillä nuolia tauluun ihan vaan että saisi asennosta hieman paremmin kiinni. Merkki on vielä hieman epämääräinen koska en ole ampunut 90m matkaa sitten Eerikkilän leirin jolloin merkit olivat muutenkin hieman eri. Merkit on nyt ammuttu molemmilla jousilla niin hyvin kuin ne voi ampua joten välineissä ei pitäisi olla pahemmin vikaa.
Huomenna olisi tarkoitus käydä hoitamassa aamupäivän edestä työvelvoitteita ja sen jälkeen kammeta jollain ilveellä Tampereelle loisimaan illaksi/yöksi jonka jälkeen sitten kimppabussikyyti kohti Luulajaa ja EM-karsintoja. Olemme toivottavasti hyvissä ajoin perjantaina perillä jotta jää aikaa tarkastaa 90m merkki ennen lauantain FITA-kierrosta.
Valmennusjohdolta kun tuli tiukka tavoite 2000 yhteispisteen ampumiseen FITA ja 70m kierrokselta.
Sunnuntain 70m kierroksen ja RoundRobinien jälkeen olisi tarkoitus lentää Luulajasta Tukholmaan ja sieltä Malagaan aloittelemaan treenileiriä.
Eilen sitten ammuntaa. Tajusin hieman paremmin hookingin ajaessani sisään varaläppää jossa oli oberonin sijaan nahkainen sisänahka. Sisänahka teki läpästä niin kitkaisen sormia vastaan että hooking meinasi hävitä kun jännettä pystyi pitämään kiinni perkillä sormityynyillä. Ei mikään ihme ettei varaläpällä meinannut osua.
Vaihdoin otetta jänteellä hieman jämäkämmäksi ja varaläpälläkin alkoi osua sekä pääläpällä niputuskin hieman pieneni.
Tänään tuli vedeltyä kuvitteellisella 90m merkillä nuolia tauluun ihan vaan että saisi asennosta hieman paremmin kiinni. Merkki on vielä hieman epämääräinen koska en ole ampunut 90m matkaa sitten Eerikkilän leirin jolloin merkit olivat muutenkin hieman eri. Merkit on nyt ammuttu molemmilla jousilla niin hyvin kuin ne voi ampua joten välineissä ei pitäisi olla pahemmin vikaa.
Huomenna olisi tarkoitus käydä hoitamassa aamupäivän edestä työvelvoitteita ja sen jälkeen kammeta jollain ilveellä Tampereelle loisimaan illaksi/yöksi jonka jälkeen sitten kimppabussikyyti kohti Luulajaa ja EM-karsintoja. Olemme toivottavasti hyvissä ajoin perjantaina perillä jotta jää aikaa tarkastaa 90m merkki ennen lauantain FITA-kierrosta.
Valmennusjohdolta kun tuli tiukka tavoite 2000 yhteispisteen ampumiseen FITA ja 70m kierrokselta.
Sunnuntain 70m kierroksen ja RoundRobinien jälkeen olisi tarkoitus lentää Luulajasta Tukholmaan ja sieltä Malagaan aloittelemaan treenileiriä.
sunnuntai 28. maaliskuuta 2010
Pitkiä matkoja
Matkustelin lauantai-illaksi Tampereelle ampumaan pitkiä matkoja.
Alkuun asento oli melkosen hukassa ja ankkurointikin tuntui väkinäiseltä. Sain ammuttua merkit molemmille jousille jotka olivat 4mm alhaalla edellisestä kerrasta. Oudon paljon.
Sunstaagina sitten hieman pidempi sessio ammunnan parissa. Pientä säätöä jousiin ja merkkien tarkastusta. Merkit pysyivät alavireisinä mutta suoritus parani iltapäivästä paljon. Sain ankkurinkin osumaan paremmin kohdalleen mutta oudon asennon kanssa sählääminen veti paikat hieman loppuun joten en ihan yömyöhään viipynyt luolassa. 90m merkki on hieman hukassa kun ei sitä oikein voi missään ampua ennen Luulajaa mutta se on toisaalta laskettavissa melko lähelle ja toisaalta jos perjantaina olemme ajoissaa paikan päällä, kerkiän tarkastaa merkin siellä.
Mitään hurjaa praktiikkaa ei pitkille matkoille kyllä ole koska tuli keskityttyä sisä-EM:iin. Tosin ei Helsingissä pitkiä matkoja olisi voinutkaan ampua. Täytyy toivoa että ensi viikonlopun EM-karsinnat menevät putkeen Luulajassa.
Alkuun asento oli melkosen hukassa ja ankkurointikin tuntui väkinäiseltä. Sain ammuttua merkit molemmille jousille jotka olivat 4mm alhaalla edellisestä kerrasta. Oudon paljon.
Sunstaagina sitten hieman pidempi sessio ammunnan parissa. Pientä säätöä jousiin ja merkkien tarkastusta. Merkit pysyivät alavireisinä mutta suoritus parani iltapäivästä paljon. Sain ankkurinkin osumaan paremmin kohdalleen mutta oudon asennon kanssa sählääminen veti paikat hieman loppuun joten en ihan yömyöhään viipynyt luolassa. 90m merkki on hieman hukassa kun ei sitä oikein voi missään ampua ennen Luulajaa mutta se on toisaalta laskettavissa melko lähelle ja toisaalta jos perjantaina olemme ajoissaa paikan päällä, kerkiän tarkastaa merkin siellä.
Mitään hurjaa praktiikkaa ei pitkille matkoille kyllä ole koska tuli keskityttyä sisä-EM:iin. Tosin ei Helsingissä pitkiä matkoja olisi voinutkaan ampua. Täytyy toivoa että ensi viikonlopun EM-karsinnat menevät putkeen Luulajassa.
keskiviikko 24. maaliskuuta 2010
Kotiutuminen ja Ruskiksen korkkaaminen
Sunnuntai meni lähinnä pyykkäillessä ja ihmetellessä.
Maanantaina kävin heittämässä jousikamat hallille ja ammuin muutaman sarjan. Oli jähmeän tuntuista.
Tänään varustauduin töiden jälkeen ulkovaatteilla ja painuin jousen kanssa ruskikselle. Ikävä kyllä pääsin paikalle vasta niin myöhään että ammuntalinja 50m matkalta oli jo varjossa. Kävelykin kentällä oli hieman työlästä koska välillä upposi haaroja pyöten lumeen.
Ammuin ensin softcell päällä mutta siitä ei tullut mitään. Jänne napsi kokoajan hihaan. Takki veke ja päällä vain UA:n ColdGear sekä välikerraston paita. Ammunta parani paljon kun ei jänne ottanut hihaan kiinni. Sain viidestäkympistä aika mukavia suorituksia aikaseksi ja nippuakin ilmeni välillä.
Ammuttaessa tuo vaatetus oli hyvä noin yhden asteen kelissä. Ainoastaan lapojen kohdalla huomasi pientä viilenemistä ilmeisesti sen takia että lavat kuitenkin ammunnassa venyttävät paitaa melko paljon. Samoin pienet tuulenpuuskat puhalsivat turhan hyvin läpi joten jotain tuulenpitävää kun saisi tuohon pintaan niin voisi olla ammuttava varustus.
Päädyin vielä hallille ampumaan 18m matkaa koska varpaita alkoi rusalla palella liikaa. Olisi pitänyt laittaa huopapohjalliset kummareihin. Pelkät villasukat eivät olleet tarpeeksi.
Maanantaina kävin heittämässä jousikamat hallille ja ammuin muutaman sarjan. Oli jähmeän tuntuista.
Tänään varustauduin töiden jälkeen ulkovaatteilla ja painuin jousen kanssa ruskikselle. Ikävä kyllä pääsin paikalle vasta niin myöhään että ammuntalinja 50m matkalta oli jo varjossa. Kävelykin kentällä oli hieman työlästä koska välillä upposi haaroja pyöten lumeen.
Ammuin ensin softcell päällä mutta siitä ei tullut mitään. Jänne napsi kokoajan hihaan. Takki veke ja päällä vain UA:n ColdGear sekä välikerraston paita. Ammunta parani paljon kun ei jänne ottanut hihaan kiinni. Sain viidestäkympistä aika mukavia suorituksia aikaseksi ja nippuakin ilmeni välillä.
Ammuttaessa tuo vaatetus oli hyvä noin yhden asteen kelissä. Ainoastaan lapojen kohdalla huomasi pientä viilenemistä ilmeisesti sen takia että lavat kuitenkin ammunnassa venyttävät paitaa melko paljon. Samoin pienet tuulenpuuskat puhalsivat turhan hyvin läpi joten jotain tuulenpitävää kun saisi tuohon pintaan niin voisi olla ammuttava varustus.
Päädyin vielä hallille ampumaan 18m matkaa koska varpaita alkoi rusalla palella liikaa. Olisi pitänyt laittaa huopapohjalliset kummareihin. Pelkät villasukat eivät olleet tarpeeksi.
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Halli-EM - Perjantain junnukisat ja turismia
Perjantaiaamuna oli oikein mahtava fiilis. Ensimmäinen aamu pitkiin aikoihin ilman edellisen yön painajais-vessakierros yhdistelmää. Aamupalakin maistui oikein hyvältä.
Käytiin hallilla katselemassa hieman junnujen kisailua ja painuttiin tutustumaan Porecin kaupunkia. Yritin toimia jonkinlaisena matkaoppaana kaupunkiin koska se oli jo entuudestaan tuttu. Käytiin siis läpi ne pari nähtävyyttä mitä niemellä on. Suurin pettymys oli että kaupungin ainoa kunnon kahveja keittelevä sivukadun pikkukahvila oli rempassa. Ei siis kunnon kahvia, kele. Päivä meni sitten kävellessä välillä hallille, välillä kaupungille ihmettelemään maailman menoa.
Illassa koko porukka kokoontui jälleen illalliselle joka ainakin allekirjoittaneelle maistui oikein hyvin. Luvassa toinen hyvinnukuttu yö putkeen ilman heräilyjä kuhan vain Georgialaiset pysyvät huoneissaan, ovet kiinni ja hiljaa.
Käytiin hallilla katselemassa hieman junnujen kisailua ja painuttiin tutustumaan Porecin kaupunkia. Yritin toimia jonkinlaisena matkaoppaana kaupunkiin koska se oli jo entuudestaan tuttu. Käytiin siis läpi ne pari nähtävyyttä mitä niemellä on. Suurin pettymys oli että kaupungin ainoa kunnon kahveja keittelevä sivukadun pikkukahvila oli rempassa. Ei siis kunnon kahvia, kele. Päivä meni sitten kävellessä välillä hallille, välillä kaupungille ihmettelemään maailman menoa.
Illassa koko porukka kokoontui jälleen illalliselle joka ainakin allekirjoittaneelle maistui oikein hyvin. Luvassa toinen hyvinnukuttu yö putkeen ilman heräilyjä kuhan vain Georgialaiset pysyvät huoneissaan, ovet kiinni ja hiljaa.
Halli-EM - Torstai ja joukkuekisat
Aamulla olo oli hieman parempi vaikka yö oli jälleen mennyt melko kiireellisissä merkeissä. Sain vihdoin aamupalalla syötyä jotain hieman kiinteämpää joten olo oli hieman parempi aamusta.
Kisapaikalla sitten valmistautuminen joukkuekisaan. Vaikka maha oli sekaisin ja pari pikavisiittiä tulikin suoritettua, saatiin hyvä fiilin aikaseksi harjoitusammunnoissa kisaa varten.
Joukkuekisa lähti rullaamaan oikein mukavasti. Jokainen joukkueen jäsen ampu ripeästi eikä mitään ongelmia ajan suhteen ollut. Meille jäi kisassa noin se 20-25 sekuntia aikaa yli kuin mitä harjoituksissa oli jäänyt. Fiilis ammunnan aikana oli hyvä. Toinen tai kolmas sarja oli ainoa jolla selvästi joukkueena hieman jähmetyimme jolla hävisimme muutaman pisteen mutta saimme kasattua itsemme loistavaan loppukiriin psyykaten toisiamme oikein olan takaa. Ikävä kyllä Ranska oli (taas) parempi ja vei voiton ottelusta muutamalla pisteellä. Fiilis oli kuitenkin hyvä.
Joukkuekisan jälkeen olikin sitten vuorossa henkilökohtaiset pudotukset.
Hieman tyhjentelyä väliin ja ampumaan pudotuksia. Pidin saman idean mielessä kuin alkukisan aikana suorituksen suhteen eli täydellisen nollauksen ja sain kisassa hyvä sarjoja lähtemään tauluun poislukien kolmas sarja. Ensimmäisten sarjojen kolmansilla nuolilla oli jo havaittavissa voimien loppumista mutta kolmannella sarjalla iski vain stoppi päälle. Ei vain puhti enää riittänyt. Ammuttuani kolmanteen sarjaan kaksi ysiä ja kasin alkoi kuitenkin ottaa pannuun niin paljon että sain rutistettua vielä hyvän viimeisen sarjan. Ottelun jälkeen oli kyllä takki tyhjänä. Se että nelisen vuorokautta vain poistaa nestettä kropasta samalla saamatta ruokaa sisään oli vain liian kova isku tuohon väliin. Jossain vaiheessa vain puhti loppui, ikävä kyllä se tapahtui ensimmäsessä ottelussa jonka johdosta putosin alkukilpailun seitsemänneltä sijalta ensimmäisen pudotuskierroksen pohjamutiin varsinkin kun ottelusta sain kasaan vain 113 pistettä.
Fiilikset henkilökohtaisesta kisasta alkukisan suhteen olivat briljantit, sanoin kuin joukkuekisankin suhteen vaikka hävisimme ottelun. Henkilökohtaisen pudotuksen johdosta jäi jotain hampaankoloon. Minulla oli mahdollisuuden korkeammalle kisassa mutten vain pystynyt siihen typerän mahataudin takia.
Lounas hotellilla meni alas jo paljon paremmin ja illallisella meni jo about normaaliin tahtiin ruokaa alas.
Kisapaikalla sitten valmistautuminen joukkuekisaan. Vaikka maha oli sekaisin ja pari pikavisiittiä tulikin suoritettua, saatiin hyvä fiilin aikaseksi harjoitusammunnoissa kisaa varten.
Joukkuekisa lähti rullaamaan oikein mukavasti. Jokainen joukkueen jäsen ampu ripeästi eikä mitään ongelmia ajan suhteen ollut. Meille jäi kisassa noin se 20-25 sekuntia aikaa yli kuin mitä harjoituksissa oli jäänyt. Fiilis ammunnan aikana oli hyvä. Toinen tai kolmas sarja oli ainoa jolla selvästi joukkueena hieman jähmetyimme jolla hävisimme muutaman pisteen mutta saimme kasattua itsemme loistavaan loppukiriin psyykaten toisiamme oikein olan takaa. Ikävä kyllä Ranska oli (taas) parempi ja vei voiton ottelusta muutamalla pisteellä. Fiilis oli kuitenkin hyvä.
Joukkuekisan jälkeen olikin sitten vuorossa henkilökohtaiset pudotukset.
Hieman tyhjentelyä väliin ja ampumaan pudotuksia. Pidin saman idean mielessä kuin alkukisan aikana suorituksen suhteen eli täydellisen nollauksen ja sain kisassa hyvä sarjoja lähtemään tauluun poislukien kolmas sarja. Ensimmäisten sarjojen kolmansilla nuolilla oli jo havaittavissa voimien loppumista mutta kolmannella sarjalla iski vain stoppi päälle. Ei vain puhti enää riittänyt. Ammuttuani kolmanteen sarjaan kaksi ysiä ja kasin alkoi kuitenkin ottaa pannuun niin paljon että sain rutistettua vielä hyvän viimeisen sarjan. Ottelun jälkeen oli kyllä takki tyhjänä. Se että nelisen vuorokautta vain poistaa nestettä kropasta samalla saamatta ruokaa sisään oli vain liian kova isku tuohon väliin. Jossain vaiheessa vain puhti loppui, ikävä kyllä se tapahtui ensimmäsessä ottelussa jonka johdosta putosin alkukilpailun seitsemänneltä sijalta ensimmäisen pudotuskierroksen pohjamutiin varsinkin kun ottelusta sain kasaan vain 113 pistettä.
Fiilikset henkilökohtaisesta kisasta alkukisan suhteen olivat briljantit, sanoin kuin joukkuekisankin suhteen vaikka hävisimme ottelun. Henkilökohtaisen pudotuksen johdosta jäi jotain hampaankoloon. Minulla oli mahdollisuuden korkeammalle kisassa mutten vain pystynyt siihen typerän mahataudin takia.
Lounas hotellilla meni alas jo paljon paremmin ja illallisella meni jo about normaaliin tahtiin ruokaa alas.
Halli-EM - Keskiviikko ja henkilökohtainen kisa
Aamulla jälleen vähintäänkin p-mäinen olo. Mikään neste ei pysynyt sisällä vaan tuntui että kurkusta alas ja ulos oli suora putki. Aamupalalla sain jälleen hieman teetä ja leipää alas.
Henkilökohtaisiin kisoihin sitten kaikki mahdollinen troppi päällä eli sakemannin tipat ja Suomen käsikauppalääkkeet. Sain jollain ilveellä ammuttua lämmittelyt kunnialla ennenkuin pitäi taas mennä. Kerkesin takaisin ampumaan kisaa ja jostrain kumman systä sain nuolia tungettua keskelle kymppiä aivan tolkuttomaan tahtiin. Ensimmäisen puoliskon jälkeen olin vissiin kakkosena tai jotai, en kerennyt oikein tarkastelemaan kun piti vaihteeksi mennä. Toinen kierros alkoi hieman alavireisemmin johtuen siitä että alkoi jostain syystä miettimään suoritusta läpi ampuessa. Sain kuitenkin ensimmäisen puoliskon meiningistä kiinni pyyhkimällä pään tyhjäksi ja vaan ampuen jolla sain pelastettua itselleni melko uskomattoman sijoituksen olotilan huomioonottaen. Tarkastin taululta että olin vissiin seitsemäntenä tai kahdeksantena juostessani kohti hotelli helpotusta.
Kisan jälkeen pikku torkuille huoneeseen jonka jälkeen illalliselle joka koostui tällä kertaa muutamasta lusikallisesta soppaa. Illallisen jälkeen unta sekä valmistautuminen jälleen yhteen painajaismaisen hektiseen yöhön.
Henkilökohtaisiin kisoihin sitten kaikki mahdollinen troppi päällä eli sakemannin tipat ja Suomen käsikauppalääkkeet. Sain jollain ilveellä ammuttua lämmittelyt kunnialla ennenkuin pitäi taas mennä. Kerkesin takaisin ampumaan kisaa ja jostrain kumman systä sain nuolia tungettua keskelle kymppiä aivan tolkuttomaan tahtiin. Ensimmäisen puoliskon jälkeen olin vissiin kakkosena tai jotai, en kerennyt oikein tarkastelemaan kun piti vaihteeksi mennä. Toinen kierros alkoi hieman alavireisemmin johtuen siitä että alkoi jostain syystä miettimään suoritusta läpi ampuessa. Sain kuitenkin ensimmäisen puoliskon meiningistä kiinni pyyhkimällä pään tyhjäksi ja vaan ampuen jolla sain pelastettua itselleni melko uskomattoman sijoituksen olotilan huomioonottaen. Tarkastin taululta että olin vissiin seitsemäntenä tai kahdeksantena juostessani kohti hotelli helpotusta.
Kisan jälkeen pikku torkuille huoneeseen jonka jälkeen illalliselle joka koostui tällä kertaa muutamasta lusikallisesta soppaa. Illallisen jälkeen unta sekä valmistautuminen jälleen yhteen painajaismaisen hektiseen yöhön.
Halli-EM - Tiistai ja viralliset harjoitukset
Olo aamulla oli tuskaisen heikko mutta kampesin kuitenkin aamupalalle.
Aamupalalla ei pahemin muuta tullut vedettyä kuin kuyppi vihreää teetä runsaalla sokerilla ja pala leipää.
Pahempia muistikuvia ei ollut siitä vaihtuiko tuhjentäminen tässä vaihteessa alapainotteiseksi. Ilmeisesti vaihtui koska en muista tyhjentäneeni hallilla yläpään kautta.
Ilmeisesti Saksalaisen lääkärin määräämät pahoinvointitipat auttoivat ja tyhjentäminen oli muuttunut yksipuoliseksi.
Sain ammuttua muutaman nuolen sekä saimme hieman treenattua joukkuetta. Mitään hirveän jatkuvaa treeniä ei saanut aikaan koska sanitettitilat kutsuivat melko montakertaa. treenin aikana.
Illalla sain syötyä hieman keittoa ja yö meni jälleen puolisen tunnin pätkissä. Taisin hieman oksennellakin huvikseni kun unohdin otaa tippoja väärävälein. Olo oli erittäin kurja.
Aamupalalla ei pahemin muuta tullut vedettyä kuin kuyppi vihreää teetä runsaalla sokerilla ja pala leipää.
Pahempia muistikuvia ei ollut siitä vaihtuiko tuhjentäminen tässä vaihteessa alapainotteiseksi. Ilmeisesti vaihtui koska en muista tyhjentäneeni hallilla yläpään kautta.
Ilmeisesti Saksalaisen lääkärin määräämät pahoinvointitipat auttoivat ja tyhjentäminen oli muuttunut yksipuoliseksi.
Sain ammuttua muutaman nuolen sekä saimme hieman treenattua joukkuetta. Mitään hirveän jatkuvaa treeniä ei saanut aikaan koska sanitettitilat kutsuivat melko montakertaa. treenin aikana.
Illalla sain syötyä hieman keittoa ja yö meni jälleen puolisen tunnin pätkissä. Taisin hieman oksennellakin huvikseni kun unohdin otaa tippoja väärävälein. Olo oli erittäin kurja.
Halli-EM:t - Matkapäivä
Sunnuntaina viimeiset treenit. Hieman joukkuetta hallilla ja pizzaa hallin lähibaarissa.
Lopulta kotiin pakkailemaan viimeisiä roippeita kasseihin. Noin kahdeksan aikaan illalla alkoi mahassa sitten murista. Lopputuloksena olikin sitten melkoinen myräkkä joka johti täydelliseen tyhjennysharjoitukseen molemmista päistä. Hienoa, ajattelin.
Sain sullottua putkikassiin välttämättömimmät sekä selkäreppuun hieman käsimatkatavaraa, sitten petiin. Yö meni mukavasti heräillen puolisen tunnin välein vessakäynnille välillä heräten vessan lattialta. Sain nukuttua muutaman hajanaisen tunnin ennenkuin oli jo maanantaiaamu ja Vesa soitteli melkein pihalta että pitäisi olla menossa kentälle päin. Sain juuri ja juuri käytyä tyhjennysharjoitusten välissä pikasuihkussa ja miettimään siinä välissä pitäisikö suosiolla jäädä kotiin potemaan, sen verran kurja olo oli.
Lähdin kuitenkin matkaan. Vesan kyydistä on hajanaisia muistikuvia lähikaupan muovikassin pohjalta. Lentokentällä sitten muistikuvat keskittyivät erinäisiin lentokenttien vessoihin. Lentokoneessa teki hieman tiukkaa istua penkissä nousun ajan varsinkin kun lähtö viivästyi parisenkymmentä minuuttia. Kiroilin siinä vaiheessa hiljaa mielessäni muutamaan otteeseen hallin lähibaarinpitäjän alimpaan helvettiin.
Lennon ajalta muistikuvat ovatkin sitten lähinnä asennonvaihtamisia lentokoneen saniteettitiloissa kohti Frankfurtia sekä lentoemojen huolestuneita kyselyitä siitä olenko oikeasti tarpeeksi tajuissani lentämään. Emot olivat ystävällisiä ja lykkäsivät välillä jotain juotavaa käteen kun pääni vahingossa pilkisti vessasta ulos.
Frankfurtia lähetyessämme sitten yksi emo ehdotteli josko minun pitäisi nähdä joku lääkäri olotilani suhteen johon suostuin, olo oli niin kurja etten uskonut rehellisesti selviäväni neljää tuntia Frankfurtissa, seuraavaa yli tunnin jatkolentoa saatika sitten viimeisintä kolmen, neljän tunnin bussimatkaa Kroatian vuoriston läpi Poreciin.
Seuraavaksi minua sitten kuskattiinkin koneesta laskeutumisen jälkeen rullatuolilla kohti lääkärin vastaanottoa. Lekuri lähinnä kyseli miten kauan olotilaa oli jatkunut, onko neste pysynyt sisällä ja mittasi kuumeen. Koska homma oli jatkunut jo 18h ja minulla oli ilmeisesti kuumetta eikä neste pysynyt sisällä kummankaan pään pidättelemänä, päätti lekuri iskeä minuun sitten tipan kiinni ja laski tunnissa puolisentoista litraa suoraan suoneen. Mukaan vissiin livahti jotain troppia joka autti hieman keskivartalon kouristeluihin. Parisen nappiakin tuli issiin otettua.
Jatkolennollekin kerkesin viime tipassa Lufthansan priorityservicen kyyditsemänä, tällä kertaa tosin sähköautolla hurjastellen. Lufthansalle siis täydet propsit homman hoitamisesta.
Jatkolento meni hieman paremmin mutta pala kurkussa ei vain laskeutunut jonka johdosta vietin aikani lähinnä taas vessassa pykien mitään aikaansaamatta tosin. Laskeutumisen aikana onneksi sain vihdoin aikaseksi jotain Lufthansan siniseen pussiin lentoemojen iloksi.
Bussikyyti lähti suhteellisen ripeästi liikkeelle lennon jälkeen mutta matkan ajalta ei pahemmin muistikuvia ole. Vietin matkan lähinnä horroksessa yrittäen pitää vatsani kontrollissa. Perille päästyämme painuin suoraan huoneeseen ja sänkyyn. Yö meni tasaisin väliajoin herätessä ja vieraillessa vessassa. Itseasiassa mmelko mielenkiintoista että vatsataudissa heräämiseen liittyy selkeästi se että herääminen tapahtuu jonkin painajaismaisen tilanteen kautta. Ilmeisesti alitajunta yrittää saada tarpeeksi kovan herätyksen aikaseksi että kerkiää vessaan suhteellisen tajuissaan. Tosin siitä syystä yö oli melkoisen hektinen.
Lopulta kotiin pakkailemaan viimeisiä roippeita kasseihin. Noin kahdeksan aikaan illalla alkoi mahassa sitten murista. Lopputuloksena olikin sitten melkoinen myräkkä joka johti täydelliseen tyhjennysharjoitukseen molemmista päistä. Hienoa, ajattelin.
Sain sullottua putkikassiin välttämättömimmät sekä selkäreppuun hieman käsimatkatavaraa, sitten petiin. Yö meni mukavasti heräillen puolisen tunnin välein vessakäynnille välillä heräten vessan lattialta. Sain nukuttua muutaman hajanaisen tunnin ennenkuin oli jo maanantaiaamu ja Vesa soitteli melkein pihalta että pitäisi olla menossa kentälle päin. Sain juuri ja juuri käytyä tyhjennysharjoitusten välissä pikasuihkussa ja miettimään siinä välissä pitäisikö suosiolla jäädä kotiin potemaan, sen verran kurja olo oli.
Lähdin kuitenkin matkaan. Vesan kyydistä on hajanaisia muistikuvia lähikaupan muovikassin pohjalta. Lentokentällä sitten muistikuvat keskittyivät erinäisiin lentokenttien vessoihin. Lentokoneessa teki hieman tiukkaa istua penkissä nousun ajan varsinkin kun lähtö viivästyi parisenkymmentä minuuttia. Kiroilin siinä vaiheessa hiljaa mielessäni muutamaan otteeseen hallin lähibaarinpitäjän alimpaan helvettiin.
Lennon ajalta muistikuvat ovatkin sitten lähinnä asennonvaihtamisia lentokoneen saniteettitiloissa kohti Frankfurtia sekä lentoemojen huolestuneita kyselyitä siitä olenko oikeasti tarpeeksi tajuissani lentämään. Emot olivat ystävällisiä ja lykkäsivät välillä jotain juotavaa käteen kun pääni vahingossa pilkisti vessasta ulos.
Frankfurtia lähetyessämme sitten yksi emo ehdotteli josko minun pitäisi nähdä joku lääkäri olotilani suhteen johon suostuin, olo oli niin kurja etten uskonut rehellisesti selviäväni neljää tuntia Frankfurtissa, seuraavaa yli tunnin jatkolentoa saatika sitten viimeisintä kolmen, neljän tunnin bussimatkaa Kroatian vuoriston läpi Poreciin.
Seuraavaksi minua sitten kuskattiinkin koneesta laskeutumisen jälkeen rullatuolilla kohti lääkärin vastaanottoa. Lekuri lähinnä kyseli miten kauan olotilaa oli jatkunut, onko neste pysynyt sisällä ja mittasi kuumeen. Koska homma oli jatkunut jo 18h ja minulla oli ilmeisesti kuumetta eikä neste pysynyt sisällä kummankaan pään pidättelemänä, päätti lekuri iskeä minuun sitten tipan kiinni ja laski tunnissa puolisentoista litraa suoraan suoneen. Mukaan vissiin livahti jotain troppia joka autti hieman keskivartalon kouristeluihin. Parisen nappiakin tuli issiin otettua.
Jatkolennollekin kerkesin viime tipassa Lufthansan priorityservicen kyyditsemänä, tällä kertaa tosin sähköautolla hurjastellen. Lufthansalle siis täydet propsit homman hoitamisesta.
Jatkolento meni hieman paremmin mutta pala kurkussa ei vain laskeutunut jonka johdosta vietin aikani lähinnä taas vessassa pykien mitään aikaansaamatta tosin. Laskeutumisen aikana onneksi sain vihdoin aikaseksi jotain Lufthansan siniseen pussiin lentoemojen iloksi.
Bussikyyti lähti suhteellisen ripeästi liikkeelle lennon jälkeen mutta matkan ajalta ei pahemmin muistikuvia ole. Vietin matkan lähinnä horroksessa yrittäen pitää vatsani kontrollissa. Perille päästyämme painuin suoraan huoneeseen ja sänkyyn. Yö meni tasaisin väliajoin herätessä ja vieraillessa vessassa. Itseasiassa mmelko mielenkiintoista että vatsataudissa heräämiseen liittyy selkeästi se että herääminen tapahtuu jonkin painajaismaisen tilanteen kautta. Ilmeisesti alitajunta yrittää saada tarpeeksi kovan herätyksen aikaseksi että kerkiää vessaan suhteellisen tajuissaan. Tosin siitä syystä yö oli melkoisen hektinen.
keskiviikko 10. maaliskuuta 2010
Mukava reeni
Ensialkuun testailin millaiseksi sinisen jousen kahva oli muodostunut kovetuttuaan eilisen paklaamisen seurauksena. Tuli itseassa melko identtinen heittämällä harmaan jousen kahvan kanssa. Kahvasta tuli hieman lyhyempi muttei kuitenkaan liian lyhyt joten kahvaote ei muuttunut lainkaan. Gripit ympärille ja ampumaan.
Ammuin vuorotellen sinistä ja harmaata jousta ja molemmat tuntuivat hyviltä ampua. Osumat olivat mukavasti 58 kieppeillä pystyspottiin. Lopetin treenit sitten kun tuntui siltä että piti lopettaa.
Ammuin vuorotellen sinistä ja harmaata jousta ja molemmat tuntuivat hyviltä ampua. Osumat olivat mukavasti 58 kieppeillä pystyspottiin. Lopetin treenit sitten kun tuntui siltä että piti lopettaa.
Läppää ja muuta
Torstaina piti käydä circuitissa mutta olivat mokomat muuttaneet aikataulua joten jouduin hyppäämään Power Training tunnille. Ihan mukavaa vaihtelua tuo. Ideana oli tehdä välillä sykettä nostavia steppejä ja väliin sitten levypainoilla/tangolla enemmän lihasvoimaa. Tunti oli muuten ok mutta ohjaaja hieman sääti taustamusan kanssa josta tuli pieniä ylimääräisiä pausseja toimintaan.
Perjantaina normitreeni. Viikonloppuna sitten kokeilin vaihteeksi silmälapulla ampumista. Näin tähtäimen ja jänteen hyvin ja osumatkin tuntuivat hakevan mukavasti keskelle. Maanantaina sitten kun kokeilin jälleen läppää, ei osumista ollut tietoakaan. Voipi johtua valon määrästä. Viikonloppuna oli hallillakin melko valoisaa ja maanantaina hämärää. Maanantaina kun tuntui että silmät eivät osaa pättää mihin tarkentavat. Vasen silmä siis yritti välillä tarkentaa läppään josta aiheutui näkökentän sumeneminen.
Eilen ammuin ilman läppää ja sain välillä oikein hyviäkin pätkiä tauluun. Täytyy olla ensi viikolla melko tarkkana linjauksen suhteen sekä yrittää seurata missä tähtäin menee ettei se pääse lipsahtamaan pois taulusta, hämärä kun on.
Perjantaina normitreeni. Viikonloppuna sitten kokeilin vaihteeksi silmälapulla ampumista. Näin tähtäimen ja jänteen hyvin ja osumatkin tuntuivat hakevan mukavasti keskelle. Maanantaina sitten kun kokeilin jälleen läppää, ei osumista ollut tietoakaan. Voipi johtua valon määrästä. Viikonloppuna oli hallillakin melko valoisaa ja maanantaina hämärää. Maanantaina kun tuntui että silmät eivät osaa pättää mihin tarkentavat. Vasen silmä siis yritti välillä tarkentaa läppään josta aiheutui näkökentän sumeneminen.
Eilen ammuin ilman läppää ja sain välillä oikein hyviäkin pätkiä tauluun. Täytyy olla ensi viikolla melko tarkkana linjauksen suhteen sekä yrittää seurata missä tähtäin menee ettei se pääse lipsahtamaan pois taulusta, hämärä kun on.
torstai 4. maaliskuuta 2010
Suorituksen hahmottelua
Eilisen illan vetelin rauhalliseen tahtiin nuolia pakkaan. Pari nuolta ammuin tauluun mutta suorituksessa ilmeni pientä yliyrittämistä joten palasin ampumaan pakkaan. Hartiaseutu toimi mukavan rentona. Ankkuroinnissa pientä haparointia leuan sivuun.
Lopuksi tuli ammuttua pari ottelua taljalla.
Lopuksi tuli ammuttua pari ottelua taljalla.
keskiviikko 3. maaliskuuta 2010
Harjoittelua
Peruin ensinnäkin Tuulimäkikisan osallistumisen. En lähde hakkaamaan päätä seinään yhteenkään kisaan ennen EM:iä tällä suorituksella vaan yritän keskittyä suorituksen korjaamiseen.
Maanantaina kävin jumpassa. Olkapää hieman muistutteli itsestään mutta yritin ottaa rauhallisesti sen suhteen ja mielestäni onnistuinkin siinä. Pahempaa lisäkipeytymistä ei ilmennyt. Jumpan jälkeen kävin heittämässä jousilaukun hallille ja ammuin vahingossa taljalla muutaman sarjan.
Tuli myöskin googlailtua hieman hakusanoilla "pressure point" ja "pain point" ja ihan hyvää matskua löytyihin. Tässä on tullut sitten paineltua määrättyjä pisteitä hartiassa ja itseasiassa kivunlievitys on tehokkaampaa kuin turhanpäiväisillä tulehduskipulääkkeillä joiden napsimisen lopetin viikonloppuun. Tuohon paineluun on jopa olemassa Suomalainen värkki. Sinänsä toimivan näköinen vehje mutten kuollaksenikaan ymmärrä mikä kahdessa vanerinpalassa, yhdessä ruuvissa ja mutterissa voi maksaa 48e. Tulee mieleen että vaarin vanha kävelykeppi ajaisi aivan saman asian.
Eilen tuli vedettyä perustreeniä melko pienillä nuolimäärillä pitäen riittävästi taukoja. Olkapää tuntui kestävän tuon melko hyvin. Yritin lähinnä keskittyä pään kääntämiseen oikeaan asentoon pitäen hartiat ja niskan rentoina sekä oikean tapaiseen ojentamiseen.
Tekisi mieli tehdä pieni säädön tarkastus välineisiin mutta sitä ei voi omalla hallilla oikein suorittaa. Pitänee mennä viikonloppuna vaikka Maunulaan ampumaan 50m matkaa. Sillä matkalla alkaa jo ilmetä erinäiset mahdolliset viritysongelmat.
Maanantaina kävin jumpassa. Olkapää hieman muistutteli itsestään mutta yritin ottaa rauhallisesti sen suhteen ja mielestäni onnistuinkin siinä. Pahempaa lisäkipeytymistä ei ilmennyt. Jumpan jälkeen kävin heittämässä jousilaukun hallille ja ammuin vahingossa taljalla muutaman sarjan.
Tuli myöskin googlailtua hieman hakusanoilla "pressure point" ja "pain point" ja ihan hyvää matskua löytyihin. Tässä on tullut sitten paineltua määrättyjä pisteitä hartiassa ja itseasiassa kivunlievitys on tehokkaampaa kuin turhanpäiväisillä tulehduskipulääkkeillä joiden napsimisen lopetin viikonloppuun. Tuohon paineluun on jopa olemassa Suomalainen värkki. Sinänsä toimivan näköinen vehje mutten kuollaksenikaan ymmärrä mikä kahdessa vanerinpalassa, yhdessä ruuvissa ja mutterissa voi maksaa 48e. Tulee mieleen että vaarin vanha kävelykeppi ajaisi aivan saman asian.
Eilen tuli vedettyä perustreeniä melko pienillä nuolimäärillä pitäen riittävästi taukoja. Olkapää tuntui kestävän tuon melko hyvin. Yritin lähinnä keskittyä pään kääntämiseen oikeaan asentoon pitäen hartiat ja niskan rentoina sekä oikean tapaiseen ojentamiseen.
Tekisi mieli tehdä pieni säädön tarkastus välineisiin mutta sitä ei voi omalla hallilla oikein suorittaa. Pitänee mennä viikonloppuna vaikka Maunulaan ampumaan 50m matkaa. Sillä matkalla alkaa jo ilmetä erinäiset mahdolliset viritysongelmat.
maanantai 1. maaliskuuta 2010
Hieman blogitaukoa
Jonkin aikaa on vierähtänyt edellisestä postauksesta. Se ei kuitenkaan tarkoita että olisin kaivautunut ammunnan suhteen maan alle vaan tänä aikana on tapahtunut paljonkin.
Vuoden kolmantena viikonloppuna tuli käytyä ampumassa Turussa 18m kisa pudotuksineen. Alkukilpailun tahmean alun jälkeen sain kiinni oikeasta vauhdista ja sain melkoisen hyvää ammuntaa aikaseksi. Tulos jäi tosin hieman alas alun tahmailun jälkeen. Finaalit menivät sitten melkoisesti penkin alle.
Seuraavan viikon ohjelmassa oli Target2012 leiri Eerikkilässä Coach Kim:in vetämänä. Leiriohjelma oli melko hyvä ammunta-ajan suhteen. Ikävä kyllä Kimin kone oli hieman myöhässä. Suurimmat muutokset jota leirin aikana tuli eteen olivat oikeastaan samoja kuin edellisen leirin jälkeen. Olin näppärästi palannut vanhaan suoritukseen edellisen leirin jälkeen, tosin laukaisu oli parantunut melkoisesti. Palaaminen siis enemmänkin ankkuroinnin suhteen. Leirin päätteeksi kuitenkin otin vakaan tavoitteen pysyä Kimin viitoittamilla linjoilla eli ankkuroinnissa jänne enemmän leuan sivuun. Tuo ankkuroinnin muutos antoi leirin aikana FITA kierroksella jo melkoista parannusta sivuosumien suhteen ja pisteet kampesivat tuonne 1320-1330 välille aikaisemman 1270-1280 sektosin sijaan.
Leiriviikon loppu meni myös Eerikkilässä valmentajaseminaarissa. Leirin sisältö sinänsä oli melko sama tavaraa kuin edellisessä seminaarissa. Muutamia näppäriä asioita tuli uusina esiin liittyen virhesuoritusten huomaamiseen ja korjaamiseen.
Leiristä seuraavalla viikolla ammuin lähinnä pitäen kiinni muutetusta tekniikasta ja torstaina kävin hakemassa possupiikin. Käväsin torstaina ampmassakin eikä suurempia ongelmia ilmennyt kuin vasta illalla jolloin kylmähoito tosin auttoi piikin kohdan kuumotukseen. Seuraavana aamuna olikin hieman ikävämpi olo mutta käivn kuitenkin illalla ampumassa.
Viikonlopuksi oli suuniteltuna minileiri omatoimisesti Tampereella koska 18m ammunta oli leirin jälkeen melkoista pakkopullaa. Tampereen keikka meni muuten hyvin mutta possupiikin kohta jomotteli ikävästi. Sunnuntaina tuli käytyä vielä salilla Tampereella ennen kotiinlähtöä. Taisi hieman piikin kohta saada damagea leuanvedoissa koska maanantaina sitten olikin hakalaa saada vasenta käsivartta nousemaan yli hartialinjan.
Seuraava viikko tuli ammuttua lyhyttä matkaa olkapään juiliessa. Kävin viikolla myös työpaikan viisvuotishuollossa. Kaikki tuntui olevan kunnossa poislukien optikon havaitsemaan piilokarsastusta ja hajataittoa oikeassa silmässä. Todettiin että kokeillaan karsastusta korjavaa piilaria oikeaan silmään ja pantiin sellaiset tilaukseen.
Lauantaina olikin sitten 18m kisa Iitissä. Olisi pitänyt muistaa etten ole koskaan osunut siellä yhtään mihinkään koska sama kuvio toistui jälleen. Kisa oli todella tuskainen ampua läpi. En nähnyt jännettä enkä tähtäintä. Jollain ilveellä kuitenkin kampesin itseni palkintopallille. Tuossa vaiheessa päätin että tuolle näölle on pakko tehdä jotain. En pysty ampumaan hämärässä hallissa koska en näe tähtäintä. Ulkona on aivan eri asia koska pilviselläkin kelillä valoa on paljon enemmän.
Seuraava viikko meni valmistautuessa Ilves Cup Indoor kutsufinaaliin. Kävin viikolla hakemassa ensinnäkin optikolta testipiilareita joita kokeilin. Toinen korjaus toi tähtäimen hieman paremmin näkyviin, toinen ei. Kävin myös vihdoin näyttämässä olkapäätä lääkärille joka totesi että Supraspinatus on tulehtunut vasemmassa olkapäässä kunnolla ja oikeassa hieman. Kävin siis hakemassa apteekista lekurin määräämän paketin tulehduskipulääkkeitä joita napsin about tähän saakka mitään ihmeempää olotilan muutosta huomaamatta.
Ilves Cup Indoor meni iham mukavasti. Alkukisa tulos oli hieman alavireinen virheiden kasautuessa vasemmalle. Sain kuitenkin round-robin kierroksilla ammunnasta paremmin kiinni ja vein voiton kaikista otteluista. Lohkovoittajana pääsin sitten finaaliin josta vetäsin nappiammunnalla (118) voiton. Hyvä pohjustus siis sisä SM:iä varten joku voisi kuvitella.
Sain viikolla sitten wrapit uusiin nuoliin ja pääsin koeampumaan uutta tusinaa. Sain nuolet mielestäni lentämään ihan hyvin joten päätin ampua SM:t uusilla nuolilla. SM:issä totuus olikin sitten toinen. Ei niinkään nuolien tai välineiden suhteen mutta tekniikka romahti täysin. Nyt kun katselin paria kuvaa mitä kisoista on näpätty, oli formi täysin romahtamispisteessä varmaan koko kisan ajan. Lauantain alkukisasta todella heikko esitys. Kokeilin ampua myös vanhoilla putkilla ja toisella jousella mutta koska vika oli äijässä, ei välinetempuilla ollut mitään vaikutusta osumiseen. Otteluissa sain muutaman hyvän sarjan oikeisiin paikkoihin koska voitin pari ensimmäistä ottelua. Kolmas meni niukaksi häviöksi Terolle toisella uusintanuolella 10-9. Sunnuntain joukkuekisan alkukierros meni hieman paremmalla ammunnalla kuin lauantain muttein vieläkään mitään huippusuorituksia. Varsinaiset joukkueottelut menivät paria pientä lipsahdusta poislukien siihen mitä oletinkin, ikävä kyllä vastustaja oli heti ensimmäisessä ottelussa kovempi emmekä päässeet jatkoon.
Tällä hetkellä näyttäisi siltä että suoritukseen pitää saada kahdessa viikossa jokin punainen lanka jälleen mukaan koska sen ajan jälkeen pitäisi ampua Kroatian EM:issä. Ensi viikon Tuulimäkikisasta en osaa sanoa lähdenkö vai perunko ja keskitys harjoitteluun.
Olen jo alustavasti päättänyt etten ammu Kroatian jälkeen enää yhtään 18m kisaa vasta kuin joulukuussa Amsterdamin F2F turnauksessa. F2F jäänee ensi sisäkaudella ainoaksi 18m kisaksi.
Harjoitusmahdollisuuksiin täytyy saada viimeistään syksyllä jokin parannus. 18m ammunta sekottaa todella pahasti hetkittäin hyvin toimivan pitkien matkojen suorituksen.
Vuoden kolmantena viikonloppuna tuli käytyä ampumassa Turussa 18m kisa pudotuksineen. Alkukilpailun tahmean alun jälkeen sain kiinni oikeasta vauhdista ja sain melkoisen hyvää ammuntaa aikaseksi. Tulos jäi tosin hieman alas alun tahmailun jälkeen. Finaalit menivät sitten melkoisesti penkin alle.
Seuraavan viikon ohjelmassa oli Target2012 leiri Eerikkilässä Coach Kim:in vetämänä. Leiriohjelma oli melko hyvä ammunta-ajan suhteen. Ikävä kyllä Kimin kone oli hieman myöhässä. Suurimmat muutokset jota leirin aikana tuli eteen olivat oikeastaan samoja kuin edellisen leirin jälkeen. Olin näppärästi palannut vanhaan suoritukseen edellisen leirin jälkeen, tosin laukaisu oli parantunut melkoisesti. Palaaminen siis enemmänkin ankkuroinnin suhteen. Leirin päätteeksi kuitenkin otin vakaan tavoitteen pysyä Kimin viitoittamilla linjoilla eli ankkuroinnissa jänne enemmän leuan sivuun. Tuo ankkuroinnin muutos antoi leirin aikana FITA kierroksella jo melkoista parannusta sivuosumien suhteen ja pisteet kampesivat tuonne 1320-1330 välille aikaisemman 1270-1280 sektosin sijaan.
Leiriviikon loppu meni myös Eerikkilässä valmentajaseminaarissa. Leirin sisältö sinänsä oli melko sama tavaraa kuin edellisessä seminaarissa. Muutamia näppäriä asioita tuli uusina esiin liittyen virhesuoritusten huomaamiseen ja korjaamiseen.
Leiristä seuraavalla viikolla ammuin lähinnä pitäen kiinni muutetusta tekniikasta ja torstaina kävin hakemassa possupiikin. Käväsin torstaina ampmassakin eikä suurempia ongelmia ilmennyt kuin vasta illalla jolloin kylmähoito tosin auttoi piikin kohdan kuumotukseen. Seuraavana aamuna olikin hieman ikävämpi olo mutta käivn kuitenkin illalla ampumassa.
Viikonlopuksi oli suuniteltuna minileiri omatoimisesti Tampereella koska 18m ammunta oli leirin jälkeen melkoista pakkopullaa. Tampereen keikka meni muuten hyvin mutta possupiikin kohta jomotteli ikävästi. Sunnuntaina tuli käytyä vielä salilla Tampereella ennen kotiinlähtöä. Taisi hieman piikin kohta saada damagea leuanvedoissa koska maanantaina sitten olikin hakalaa saada vasenta käsivartta nousemaan yli hartialinjan.
Seuraava viikko tuli ammuttua lyhyttä matkaa olkapään juiliessa. Kävin viikolla myös työpaikan viisvuotishuollossa. Kaikki tuntui olevan kunnossa poislukien optikon havaitsemaan piilokarsastusta ja hajataittoa oikeassa silmässä. Todettiin että kokeillaan karsastusta korjavaa piilaria oikeaan silmään ja pantiin sellaiset tilaukseen.
Lauantaina olikin sitten 18m kisa Iitissä. Olisi pitänyt muistaa etten ole koskaan osunut siellä yhtään mihinkään koska sama kuvio toistui jälleen. Kisa oli todella tuskainen ampua läpi. En nähnyt jännettä enkä tähtäintä. Jollain ilveellä kuitenkin kampesin itseni palkintopallille. Tuossa vaiheessa päätin että tuolle näölle on pakko tehdä jotain. En pysty ampumaan hämärässä hallissa koska en näe tähtäintä. Ulkona on aivan eri asia koska pilviselläkin kelillä valoa on paljon enemmän.
Seuraava viikko meni valmistautuessa Ilves Cup Indoor kutsufinaaliin. Kävin viikolla hakemassa ensinnäkin optikolta testipiilareita joita kokeilin. Toinen korjaus toi tähtäimen hieman paremmin näkyviin, toinen ei. Kävin myös vihdoin näyttämässä olkapäätä lääkärille joka totesi että Supraspinatus on tulehtunut vasemmassa olkapäässä kunnolla ja oikeassa hieman. Kävin siis hakemassa apteekista lekurin määräämän paketin tulehduskipulääkkeitä joita napsin about tähän saakka mitään ihmeempää olotilan muutosta huomaamatta.
Ilves Cup Indoor meni iham mukavasti. Alkukisa tulos oli hieman alavireinen virheiden kasautuessa vasemmalle. Sain kuitenkin round-robin kierroksilla ammunnasta paremmin kiinni ja vein voiton kaikista otteluista. Lohkovoittajana pääsin sitten finaaliin josta vetäsin nappiammunnalla (118) voiton. Hyvä pohjustus siis sisä SM:iä varten joku voisi kuvitella.
Sain viikolla sitten wrapit uusiin nuoliin ja pääsin koeampumaan uutta tusinaa. Sain nuolet mielestäni lentämään ihan hyvin joten päätin ampua SM:t uusilla nuolilla. SM:issä totuus olikin sitten toinen. Ei niinkään nuolien tai välineiden suhteen mutta tekniikka romahti täysin. Nyt kun katselin paria kuvaa mitä kisoista on näpätty, oli formi täysin romahtamispisteessä varmaan koko kisan ajan. Lauantain alkukisasta todella heikko esitys. Kokeilin ampua myös vanhoilla putkilla ja toisella jousella mutta koska vika oli äijässä, ei välinetempuilla ollut mitään vaikutusta osumiseen. Otteluissa sain muutaman hyvän sarjan oikeisiin paikkoihin koska voitin pari ensimmäistä ottelua. Kolmas meni niukaksi häviöksi Terolle toisella uusintanuolella 10-9. Sunnuntain joukkuekisan alkukierros meni hieman paremmalla ammunnalla kuin lauantain muttein vieläkään mitään huippusuorituksia. Varsinaiset joukkueottelut menivät paria pientä lipsahdusta poislukien siihen mitä oletinkin, ikävä kyllä vastustaja oli heti ensimmäisessä ottelussa kovempi emmekä päässeet jatkoon.
Tällä hetkellä näyttäisi siltä että suoritukseen pitää saada kahdessa viikossa jokin punainen lanka jälleen mukaan koska sen ajan jälkeen pitäisi ampua Kroatian EM:issä. Ensi viikon Tuulimäkikisasta en osaa sanoa lähdenkö vai perunko ja keskitys harjoitteluun.
Olen jo alustavasti päättänyt etten ammu Kroatian jälkeen enää yhtään 18m kisaa vasta kuin joulukuussa Amsterdamin F2F turnauksessa. F2F jäänee ensi sisäkaudella ainoaksi 18m kisaksi.
Harjoitusmahdollisuuksiin täytyy saada viimeistään syksyllä jokin parannus. 18m ammunta sekottaa todella pahasti hetkittäin hyvin toimivan pitkien matkojen suorituksen.
torstai 21. tammikuuta 2010
Pikkasen taljaa
Tänään tuli ammuttua lakkuun hieman lämmittelyä rekulla joka sujui ihan mukavasti. Sen jälkeen sitten päätin ampua Järvakandia varten toisen tuloksen taljallaa.
Eka puolisko meni ihan kivasti pisteillä 285 mutta toisene puoliskoon tuli sitten väsymisen aiheutamaa repsahtamista mukaan ja pisteitä vain 282. Lopulta siis kuitenkin paransin aikaisempaa harkkataljaennätstäni melkoisesti. 567 on ihan ok tulos siihen nähden että edellisen kerran ammuin taljalla ensimmäisen Järvakandituloksen lähettämisen aikaan.
Eka puolisko meni ihan kivasti pisteillä 285 mutta toisene puoliskoon tuli sitten väsymisen aiheutamaa repsahtamista mukaan ja pisteitä vain 282. Lopulta siis kuitenkin paransin aikaisempaa harkkataljaennätstäni melkoisesti. 567 on ihan ok tulos siihen nähden että edellisen kerran ammuin taljalla ensimmäisen Järvakandituloksen lähettämisen aikaan.
keskiviikko 20. tammikuuta 2010
90m ja 70m treeniä hallilla
Tämän viikon aikana olen saanut ihan mukavasti jälleen kiinni ammunnasta tuskaisen joulukuun jäljiltä. Alkuvikosta vetopuolen olkapää hieman vihotteli mutta korjasin suoritusta hieman ja homma parani. 18m harkkatuloskin nasahti 580 pisteen kieppeille johon on ollut tarkoitus ampua tässä talvikaudella.
Tänään porukka oli kiinnittänyt tuplakorkean pakan yhdelle radalle joten pääsin ampumaan 70m ja 90m merkeillä ja asennolla. 70m merkillä ammunta oli todella rennon tuntuista ja niputuskin hyvää. 90m merkillä ammuttaessa pokapuolen olkapää meinasi välillä lähteä nousuun mutta tavallaan sain selville tuonkin syyn.
Syy on todennäköisesti puhtaasti päässä. 90m matkalla ja merkillä ammuttaessa alkaa alitajuisesti kallistamaan ylävartaloa liikaa taaksepäin jolloin koko asento alkaa prakaamaan. Kun pidin asennon tietoisesti melko neutraalina, aika lähellä 70m metrin asentoa sain parempaa kontrollia 90m asentoon.
Tänään porukka oli kiinnittänyt tuplakorkean pakan yhdelle radalle joten pääsin ampumaan 70m ja 90m merkeillä ja asennolla. 70m merkillä ammunta oli todella rennon tuntuista ja niputuskin hyvää. 90m merkillä ammuttaessa pokapuolen olkapää meinasi välillä lähteä nousuun mutta tavallaan sain selville tuonkin syyn.
Syy on todennäköisesti puhtaasti päässä. 90m matkalla ja merkillä ammuttaessa alkaa alitajuisesti kallistamaan ylävartaloa liikaa taaksepäin jolloin koko asento alkaa prakaamaan. Kun pidin asennon tietoisesti melko neutraalina, aika lähellä 70m metrin asentoa sain parempaa kontrollia 90m asentoon.
Ampumaviivana siis 18m viiva ja tähtäys alatauluun nuolen päätyessä ylätauluun.
tiistai 12. tammikuuta 2010
Treeniä
Eilen tuli käytyä onhejlman mukaan kuntopiirissä jonka jälkeen kävin vetelemässä muutaman nuolen hallilla ensin muokattuani kahvaa hieman kevyemmäksi. Lähinnä vain testasin että kahva sopikäteen. Paikat olivat sen verran piireilystä sekasin ettei ammuntaa kannattanut miettiä suuremmin.
Tänään tuli vedettyä kahvalla sitten päälle parisataa paukkua. Kahva tuntui paremmalta muttei auttanut nuolten vasemmalle karkailuun ja spiraalilentoon niinkuin olin kuvitellut kahvan painepisteen parantuessa.
Tekisi mieli kohta saada säädöt kohdalleen. Suorituksessakin on kyllä säädettävää. Pitäisi ehkä välillä keskittyä siihen suorituksen säätöön ja jättää jousen säätäminen siihen saakka kun varajousi saapuu.
Tänään tuli vedettyä kahvalla sitten päälle parisataa paukkua. Kahva tuntui paremmalta muttei auttanut nuolten vasemmalle karkailuun ja spiraalilentoon niinkuin olin kuvitellut kahvan painepisteen parantuessa.
Tekisi mieli kohta saada säädöt kohdalleen. Suorituksessakin on kyllä säädettävää. Pitäisi ehkä välillä keskittyä siihen suorituksen säätöön ja jättää jousen säätäminen siihen saakka kun varajousi saapuu.
maanantai 11. tammikuuta 2010
Päivitetty kotisivuja kilpailuraporttien sekä ennätysten osalta.
Päivitin kotisivuilleni raportit viimeaikaisista kisoista sekä ennätyksiä.
sunnuntai 3. tammikuuta 2010
Säätötsekkaus
Tänään tuli vietettyä mukavasti aikaa hallilla tarkastaen harituksen toimivuutta.
Aloitin -2/4 harituksesta ja jatkoin aikaisemmin toimivaksi luultuun +3/4 haritukseen.
Hieman yllättävää oli että paras haritus löytyi -1/4 harituksesta.
Tsekkausten jälkeen tarkastin jännevälintuhrimalla nokin sisäreunat huulipunalla joka osoitti jänteen nappaavan hieman enemmän vasenta puolta nokista. Parin millin kasvatus jänneväliin antoi parhaan kulumajäljen nokilla.
Huomenna olisi ohjelmassa tarkastaa tuolla hieman korkeammalla jännevälillä haritus. Sitten tiistai meneekin varmaan välipäivänä ennen Jyväskylän kisoja.
Aloitin -2/4 harituksesta ja jatkoin aikaisemmin toimivaksi luultuun +3/4 haritukseen.
Hieman yllättävää oli että paras haritus löytyi -1/4 harituksesta.
Tsekkausten jälkeen tarkastin jännevälintuhrimalla nokin sisäreunat huulipunalla joka osoitti jänteen nappaavan hieman enemmän vasenta puolta nokista. Parin millin kasvatus jänneväliin antoi parhaan kulumajäljen nokilla.
Huomenna olisi ohjelmassa tarkastaa tuolla hieman korkeammalla jännevälillä haritus. Sitten tiistai meneekin varmaan välipäivänä ennen Jyväskylän kisoja.
perjantai 1. tammikuuta 2010
Vaihteeksi hieman säätöä
Tänään tuli vihdoin tehtyä säätöpuolella se mitä olisi pitänyt tehdä jo pitkän aikaa sitten.
Ammuin tulitikkuplungerilla 500:sia sulattomina ja sulallisina sekaisin 18m ja 25m matkoilta.
Säädin nokinpaikan 11mm:iin ja pätkäsin lopulta putkista 1/4" perästä. Tuon pätkäisyn jälkeen sulaton menee tulitikkuplungerilla samaan nippuun kuin sulallinen. Tämän jälkeen sitten plungerin säätö oikealla harituksella niin että nuolet menivät samaan kohtaan kuin jäykällä plungerilla.
Pientä alavireisyyttä on vielä sulattomalla osumakohdan suhteen mutta se pitäisi korjaantua jatkossa noin millin nokinpaikan säädöllä jos tarvetta ilmenee. Jätin kuitenkin säätämisen tältä päivältä tuohon tarkoituksena huomenna vielä tarkastaa säädön paikkaansapitävyys jonka jälkeen voinkin testata optimijännevälin ja harituksen sulattomilla.
Nuoli toimii jo nyt paljon paremmin kuin aikasemmin. En ole vaan uskaltanut jostain syystä lähteä pätkimään noita putkia perästä.
Ammuin tulitikkuplungerilla 500:sia sulattomina ja sulallisina sekaisin 18m ja 25m matkoilta.
Säädin nokinpaikan 11mm:iin ja pätkäsin lopulta putkista 1/4" perästä. Tuon pätkäisyn jälkeen sulaton menee tulitikkuplungerilla samaan nippuun kuin sulallinen. Tämän jälkeen sitten plungerin säätö oikealla harituksella niin että nuolet menivät samaan kohtaan kuin jäykällä plungerilla.
Pientä alavireisyyttä on vielä sulattomalla osumakohdan suhteen mutta se pitäisi korjaantua jatkossa noin millin nokinpaikan säädöllä jos tarvetta ilmenee. Jätin kuitenkin säätämisen tältä päivältä tuohon tarkoituksena huomenna vielä tarkastaa säädön paikkaansapitävyys jonka jälkeen voinkin testata optimijännevälin ja harituksen sulattomilla.
Nuoli toimii jo nyt paljon paremmin kuin aikasemmin. En ole vaan uskaltanut jostain syystä lähteä pätkimään noita putkia perästä.
keskiviikko 30. joulukuuta 2009
Hyvä treeni
Tänään meni hiemna myöhäiseksi hallille meno mutta sain kuitenkin ammuttua melkein neljä tuntia.
Nuolia ei tulut ihan niin paljon kuin oli tarkoitus mutta suoritukset olivat melko hyviä.
Hallille toivottavasti viritellään kohtapuoleen päällekkäiset pakat joilla pääsee simuloimaan ulkoammunnan suoritusta hieman paremmin.
Nuolia ei tulut ihan niin paljon kuin oli tarkoitus mutta suoritukset olivat melko hyviä.
Hallille toivottavasti viritellään kohtapuoleen päällekkäiset pakat joilla pääsee simuloimaan ulkoammunnan suoritusta hieman paremmin.
tiistai 29. joulukuuta 2009
Hyvä säätö, hyvä treeni
Kuudelta tänään hallilla. Tein pientä hienosäätöä nokinpaikkaan ja jänneväliin. Lopulta löytyi melko hyvin toimiva yhdistelmä.
Nelisen tuntia säädettyäni ja lämmiteltyäni ammuin pari harkkasarjaa 25m matkalta ja ihan kivasti tuntui osuvan.
Nelisen tuntia säädettyäni ja lämmiteltyäni ammuin pari harkkasarjaa 25m matkalta ja ihan kivasti tuntui osuvan.
sunnuntai 27. joulukuuta 2009
Tre
Painuin tänään Tampereelle säätämään koska se on lähin paikka jossa voi oikeasti säätää jousta. Pystyy hyvin ampumaan tarkistusta 30m ja 70m välillä hyppien.
Päädyin lopputulokseet että 450:sistä ei ole mihinkään ja 500:sista ehkä johonkin.
Pitää vielä saada ammuttua haritustestit niin eiköhän tuosta vielä kalua tule.
Päädyin lopputulokseet että 450:sistä ei ole mihinkään ja 500:sista ehkä johonkin.
Pitää vielä saada ammuttua haritustestit niin eiköhän tuosta vielä kalua tule.
perjantai 25. joulukuuta 2009
Joulupäivä ja 450:set X10:it
Tänään tuli viriteltyä 450:siä putkia 160 nuolen verran.
450 on sentin pidempi kuin 500:nen ja ero plungerin paineessa on about 1cm.
Toimi melko hyvin. Huomenna jatkuu.
450 on sentin pidempi kuin 500:nen ja ero plungerin paineessa on about 1cm.
Toimi melko hyvin. Huomenna jatkuu.
tiistai 22. joulukuuta 2009
Eri nuolia testissä
Tänään pääsin pitkästä aikaa hyvissä ajoin hallille.
Ohjelmassa oli käydä läpi 500 ja jäykemmän kaliiperin putket eri nokeilla.
Löysin kolme jäykempää putkeä jotka olivat joko 450 tai 410 kaliiperin X10:ejä ja testailin niitä hieman eri nokeilla. Noilla sulaton meni melkein samaan nippuun keskimmäisen Beiterin jousen ollessa melkein avoin.
Seuraavana sitten 500 kaliiperin X10:it vielä kerran läpi eri nokeilla. Paras tulos tuli käyttäen pin-out nokkeja plungerin paineen ollessa jäykimmällä jousella 5-6 luokkaa.
Sain lopuksi mielestäni ihan mukavaakin nippua aikaseksi. Kokeilin myös ampua toinen silmä kiinni mutta suoritus jämähti välittömästi.
Käytännössä pitää napata ensi kerralla hallille mukaan nippu varmasti 450 kaliiperin X10:ejä ja testata vielä niillä. Tuolla 500:sella putkella saisi hieman paremman tuloksen jos pätkisi pikkasen perästä pois. Jos nuo testaamani vanhat putket olivat 410:ejä, niin siinä tapauksessa 450:sen pitäisi toimia melko hyvin.
Ohjelmassa oli käydä läpi 500 ja jäykemmän kaliiperin putket eri nokeilla.
Löysin kolme jäykempää putkeä jotka olivat joko 450 tai 410 kaliiperin X10:ejä ja testailin niitä hieman eri nokeilla. Noilla sulaton meni melkein samaan nippuun keskimmäisen Beiterin jousen ollessa melkein avoin.
Seuraavana sitten 500 kaliiperin X10:it vielä kerran läpi eri nokeilla. Paras tulos tuli käyttäen pin-out nokkeja plungerin paineen ollessa jäykimmällä jousella 5-6 luokkaa.
Sain lopuksi mielestäni ihan mukavaakin nippua aikaseksi. Kokeilin myös ampua toinen silmä kiinni mutta suoritus jämähti välittömästi.
Käytännössä pitää napata ensi kerralla hallille mukaan nippu varmasti 450 kaliiperin X10:ejä ja testata vielä niillä. Tuolla 500:sella putkella saisi hieman paremman tuloksen jos pätkisi pikkasen perästä pois. Jos nuo testaamani vanhat putket olivat 410:ejä, niin siinä tapauksessa 450:sen pitäisi toimia melko hyvin.
maanantai 21. joulukuuta 2009
Töitä, ei treeniä
Viime viikot ovat menneet tehokkaasti töissä. Salilla olen sentään saanut käytyä mutta ammuntaharjoitukset ovat typistyneet naurettavan vähiin.
Viikonloppuna tuli vedettyä joitakin nuolia mutta suoritukset olivat jähmeitä ja jousen virityskään ei oikein pidä.
Alkaa jurpimaan koko ajan vain enemmän. Kohta ei enää lohduta sekään että keväälle kertyy hyvin lomapäiviä.
Viikonloppuna tuli vedettyä joitakin nuolia mutta suoritukset olivat jähmeitä ja jousen virityskään ei oikein pidä.
Alkaa jurpimaan koko ajan vain enemmän. Kohta ei enää lohduta sekään että keväälle kertyy hyvin lomapäiviä.
torstai 10. joulukuuta 2009
Säätöä
Vaihteeksi yövuorolla ampumassa. Yritin jotenkin saada tolkkua sulattoman julmettuun yläosumaan. Kokeilin vaihtaa hyllyä, kokeilin hieman eri tillereitä ja jännevälejä mutta oikein mitään järkevää en saanut aikaiseksi.
Sinänsä jännää oli että jännevälin kasvattaminen kasvatti tilleriä melkoisesti. Tiedä sitten onko lavoissa tapahtumassa jotain outoa. Pitänee ensi kerralla kokeilla n-apecseilla. Tosin aikaisemmin testattuna efekti oli melko samanlainen.
Jos muu ei auta, pitää alkaa miettimään olisiko kahvassa työstettävää. Mielestäni en kuitenkaan laukaisussa niin paljoa tökkäse etusormella nokkia että sulaton ampuisi noin ylös 25m matkalta.
Sinänsä jännää oli että jännevälin kasvattaminen kasvatti tilleriä melkoisesti. Tiedä sitten onko lavoissa tapahtumassa jotain outoa. Pitänee ensi kerralla kokeilla n-apecseilla. Tosin aikaisemmin testattuna efekti oli melko samanlainen.
Jos muu ei auta, pitää alkaa miettimään olisiko kahvassa työstettävää. Mielestäni en kuitenkaan laukaisussa niin paljoa tökkäse etusormella nokkia että sulaton ampuisi noin ylös 25m matkalta.
keskiviikko 9. joulukuuta 2009
Hiljaiseloa ammunnan suhteen
Kiitos kvartaalitaulouden ja vuoden lopun lähestymisen ammunta on ollut melko vähäistä parisen viikkoa.
Töissä on mennyt melkoisesti aikaa mutta toisaalta saapahan kerättyä hieman vapaata varastoon mahdollista kevään harjoitusleiriä varten.
Tänään kävin vetäsemässä about 170 nuolta joista suurimman osan paukuttelin 25m matkalta.
18m matkalta ei ole huomannutkaan miten huonossa vireessä jousi on. Kokeilin mitä erilaisempia painotuksen muutoksia, jopa eri klikkereitä mutta peräpainolla varustettu sulaton meni aina ylös vaikka nokinpaikak oli jo 13mm.
Lopuksi kokeilin ottaa longrodin päästä hieman painoa pois ja jousi alkoi "wobblaamaan" hieman. Tuosta, sekä siitä että jousi on ollut hieman rauhaton tähtäyksessä, voisi päätellä sen että tilleri ei ole ihan paras mahdollinen.
Toivottavasti pääsen nopeasti takaisin normaaliin treenirutiiniin. Tällainen ampumattomuus alkaa hieman jurpimaan. Kuntopiireissä olen sentään saanut käytyä aktiiviseti poslukien tämän viikon maanantai jolloin ei vain kerennyt minnekään.
Töissä on mennyt melkoisesti aikaa mutta toisaalta saapahan kerättyä hieman vapaata varastoon mahdollista kevään harjoitusleiriä varten.
Tänään kävin vetäsemässä about 170 nuolta joista suurimman osan paukuttelin 25m matkalta.
18m matkalta ei ole huomannutkaan miten huonossa vireessä jousi on. Kokeilin mitä erilaisempia painotuksen muutoksia, jopa eri klikkereitä mutta peräpainolla varustettu sulaton meni aina ylös vaikka nokinpaikak oli jo 13mm.
Lopuksi kokeilin ottaa longrodin päästä hieman painoa pois ja jousi alkoi "wobblaamaan" hieman. Tuosta, sekä siitä että jousi on ollut hieman rauhaton tähtäyksessä, voisi päätellä sen että tilleri ei ole ihan paras mahdollinen.
Toivottavasti pääsen nopeasti takaisin normaaliin treenirutiiniin. Tällainen ampumattomuus alkaa hieman jurpimaan. Kuntopiireissä olen sentään saanut käytyä aktiiviseti poslukien tämän viikon maanantai jolloin ei vain kerennyt minnekään.
tiistai 24. marraskuuta 2009
Jäykät putket
Tässä Ultraa säätäessä on ollut teemana 500:sten X10:ien jäykkyys.
Tänään sitten päätin tehdä kaikki mahdolliset testit jäykkyyden suhteen joita keksin että saan vakuutettua itselleni putkien todella olevan liian jäykät jonka toivottavasti pitäisi hieman edistää uusien putkien hankintaa.
Sulatontesti kertoi putken toimivan jäykästi. Inkerin Jukan 10cm välein lähimatkoilta ammuttu sinikäyrä kertoi putken olevan jäykän sekä jäykän plungerin testikin kertoi samaa tarinaa.
Porin kisaa varten en kerkiä uusia putkia hommaamaan ja muutenkin vielä hieman puistattaa ajatus uuden jäykkyyksien putkien hommaamisesta joten käyn huomenna hakemassa hätäensiavuksi Beiterin out-nokkeja. Jos niillä saisi nuolen käyttäytymään hieman enemmän niinkuin pitääkin. Muuten varmaan ammun Porin kisan joko jäykällä X10:illä tai sitten viritän pikaisesti jotkut absurdin paksut alumiinit kisaan.
Tänään sitten päätin tehdä kaikki mahdolliset testit jäykkyyden suhteen joita keksin että saan vakuutettua itselleni putkien todella olevan liian jäykät jonka toivottavasti pitäisi hieman edistää uusien putkien hankintaa.
Sulatontesti kertoi putken toimivan jäykästi. Inkerin Jukan 10cm välein lähimatkoilta ammuttu sinikäyrä kertoi putken olevan jäykän sekä jäykän plungerin testikin kertoi samaa tarinaa.
Porin kisaa varten en kerkiä uusia putkia hommaamaan ja muutenkin vielä hieman puistattaa ajatus uuden jäykkyyksien putkien hommaamisesta joten käyn huomenna hakemassa hätäensiavuksi Beiterin out-nokkeja. Jos niillä saisi nuolen käyttäytymään hieman enemmän niinkuin pitääkin. Muuten varmaan ammun Porin kisan joko jäykällä X10:illä tai sitten viritän pikaisesti jotkut absurdin paksut alumiinit kisaan.
maanantai 23. marraskuuta 2009
Viikon treeneistä
Ei ole ollut oikein aikaa näpytellä juttua nettiin mutta tässä hieman yhteenvetoa viikon treeneistä.
Tiistaina muutettu veto toimii melko hyvin eikä paunan lisäyskään tunnu pahalta paitsi silloin jos suljen suorituksen aikana vasemman silmän. Tuolloin suoritus katkeaa kuin seinään eikä nuoli tule klikkeristä läpi.
Suoritukset molemmat silmät auki tuon oikean päänasennon ja kasvaneen vetopituuden kanssa ovat puhtaampia kuin aikoihin. Nuolen kanssa tosin on nyt pieniä ongelmia, putki toimii jatkuvasti jäykkänä.
Ainoa mitä on testaamatta on jännevälin kuvaaminen nopealla kameralla jolla saisi varmistettua että jäykkyysongelma ei ole kiinni nokin väärästä irtoamishetkestä.
Mikäli ongelmaan ei löydy mitään ratkaisua, on ilmeisesti pakko haalia jostain muutama 550:nen X10 ja testata olisiko se oikeampi putki tälle setupille. Eastonin mittarilla ja konsolilla printattu putkilistakin ehdottelisi 600:sta X10:iä vedollani ja paunoillani. Se tosin on laskettu 100 grainin kärjen mukaan joten käyttämälläni 120 grainin kärjellä oltaisiin melko lähellä sitä 550 paksuutta.
Tiistaina muutettu veto toimii melko hyvin eikä paunan lisäyskään tunnu pahalta paitsi silloin jos suljen suorituksen aikana vasemman silmän. Tuolloin suoritus katkeaa kuin seinään eikä nuoli tule klikkeristä läpi.
Suoritukset molemmat silmät auki tuon oikean päänasennon ja kasvaneen vetopituuden kanssa ovat puhtaampia kuin aikoihin. Nuolen kanssa tosin on nyt pieniä ongelmia, putki toimii jatkuvasti jäykkänä.
Ainoa mitä on testaamatta on jännevälin kuvaaminen nopealla kameralla jolla saisi varmistettua että jäykkyysongelma ei ole kiinni nokin väärästä irtoamishetkestä.
Mikäli ongelmaan ei löydy mitään ratkaisua, on ilmeisesti pakko haalia jostain muutama 550:nen X10 ja testata olisiko se oikeampi putki tälle setupille. Eastonin mittarilla ja konsolilla printattu putkilistakin ehdottelisi 600:sta X10:iä vedollani ja paunoillani. Se tosin on laskettu 100 grainin kärjen mukaan joten käyttämälläni 120 grainin kärjellä oltaisiin melko lähellä sitä 550 paksuutta.
tiistai 17. marraskuuta 2009
Ideoita
Viikonlopun leirin aikana nousi muutamia tekniikkaan liittyviä seikkoja esiin ja tänään pääsin kokeilemaan niitä käytännössä.
Ammuin ensin pakkaan muutamakymmentä nuolta jonka jälkeen testasin miten pään saisi parempaan asentoon. Ongelmana on ollut että tulen päällä vastaan jännettä melko voimakkaastikin joka syö hieman asennosta puhtia. Kokeilin ensin ampua muutaman sarjan vetämällä klikkerin läpi niin pitkälle kunnes jänne kosketti leukaa pään ollessa keskellä kroppaa ja pyysin porukkaa seuraamaan mihin asti nuolen kärki tulee.
Lopputuloksena veto piteni sentillä. Siirsin siis klikkeriä sentin taaksepäin ja suorituksiin tuli paljon enemmän järkeä kuin aikoihin. Sain vedon paljon paremmin oikeille lihaksille sekä laukaus lähti paljon parempaan suuntaan.
Ammuin loppuajan pakkaan fiilistellen suorituksia. Paunat kasvoivat melkein 46:een vedon pidentymisen seurauksena mutta kunhan vain sain pään pidettyä paikallaan, ei veto tuntunut hankalalta.
Ammuin ensin pakkaan muutamakymmentä nuolta jonka jälkeen testasin miten pään saisi parempaan asentoon. Ongelmana on ollut että tulen päällä vastaan jännettä melko voimakkaastikin joka syö hieman asennosta puhtia. Kokeilin ensin ampua muutaman sarjan vetämällä klikkerin läpi niin pitkälle kunnes jänne kosketti leukaa pään ollessa keskellä kroppaa ja pyysin porukkaa seuraamaan mihin asti nuolen kärki tulee.
Lopputuloksena veto piteni sentillä. Siirsin siis klikkeriä sentin taaksepäin ja suorituksiin tuli paljon enemmän järkeä kuin aikoihin. Sain vedon paljon paremmin oikeille lihaksille sekä laukaus lähti paljon parempaan suuntaan.
Ammuin loppuajan pakkaan fiilistellen suorituksia. Paunat kasvoivat melkein 46:een vedon pidentymisen seurauksena mutta kunhan vain sain pään pidettyä paikallaan, ei veto tuntunut hankalalta.
Leirin toinen päivä
Kymmeneltä hallilla vetämässä ensimmäisiä pakkanuolia. Muutamankymmenen jälkeen ampumaan 70m matkaa joka oli yhtä mukavaa kuin edellisenäkin päivänä.
Nuolia tuli vähemmän kuin lauantaina koska tuli kuvailtua jousen toimintaa hieman enemmän varsinkin tilleriä. Sain tillerin melko hyvään kuosiin.
Ammuttiin kanssa hieman roundrobineita 70m matkalta. Osumatarkkuus parani taas huomattavasti kun sain hieman kisaa päälle. Pari sarjaa tosin meni täysin metsään kun pokan olkapää alkoi karkailla ylöspäin.
Nuolia 201.
Nuolia tuli vähemmän kuin lauantaina koska tuli kuvailtua jousen toimintaa hieman enemmän varsinkin tilleriä. Sain tillerin melko hyvään kuosiin.
Ammuttiin kanssa hieman roundrobineita 70m matkalta. Osumatarkkuus parani taas huomattavasti kun sain hieman kisaa päälle. Pari sarjaa tosin meni täysin metsään kun pokan olkapää alkoi karkailla ylöspäin.
Nuolia 201.
Leirin ensimmäinen päivä
Tampereelle lähtö viivästyi pari tuntia joten olin vasta puolilta päivin perillä hallillla. Toisaalta samoihin aikoihin muutkin valuivat hallille.
Tuli ensin paukutettua muutama kymmen nuolta pakkaan jonka jälkeen säätämään vehkeitä 30, 50 ja 70m matkoilta.
Pitkän matkan ammunta oli älyttömän mukavaa verrattuna 18m tikanheittoon.
Nuolia tuli kiitettävät 308 kasaan päivältä. Lopeteltiin joskus kahdeksan jälkeen. Tämän jälkeen sitten Peten kämpille purkamaan päivän videoinnit ja analysoimaan suorituksia.
Tuli ensin paukutettua muutama kymmen nuolta pakkaan jonka jälkeen säätämään vehkeitä 30, 50 ja 70m matkoilta.
Pitkän matkan ammunta oli älyttömän mukavaa verrattuna 18m tikanheittoon.
Nuolia tuli kiitettävät 308 kasaan päivältä. Lopeteltiin joskus kahdeksan jälkeen. Tämän jälkeen sitten Peten kämpille purkamaan päivän videoinnit ja analysoimaan suorituksia.
Perjantai
Perjantaina tuli vedettyä pikkutreeni ja valmistauduttua henkisesti viikonlopun leiriin Tampereella.
torstai 12. marraskuuta 2009
Päh
Eilen tuli vedettyä sata nuolta pitkän työpäivän jälkeen.
Alaselkä vihoittelee sen verran että vetelin kolmisen sarjaa kerrallaan, sitten tauko väliin.
Ei jäänt kovin hyvä maku suuhun treeneistä.
Alaselkä vihoittelee sen verran että vetelin kolmisen sarjaa kerrallaan, sitten tauko väliin.
Ei jäänt kovin hyvä maku suuhun treeneistä.
tiistai 10. marraskuuta 2009
Kahvan hienosäätöä
Tänään muokkasin kahvaa vielä hieman koska kallistus osoittautui hieman liian suureksi. Hioin vasemman puolen hieman matalammaksi eikä vääntöä tullut enää niin paljoa. Seuraava mitä huomasin oli että peukalon tila oli hieman tukossa joten avarsin hieman peukalon aluetta kahvalla. Lopputuloksena oli kahva jossa sain melko hyvin painepisteen oikealle paikalleen kämmenellä sekä peukalon paikan rennoksi.
Ammunnasta ei tosin tullut oikein mitään. En tiedä vaikuttiko eilinen kuntopiiri asiaan mutta tänään oli taas alaselkä kipeänä. Pitäisiköhän sitä vihdoin käydä ihan lekurissa. Nuolia naurettavan vähän. Lopetin lyhyeen kun alkoi jurpimaan mitään aikaansaaminen.
Ammunnasta ei tosin tullut oikein mitään. En tiedä vaikuttiko eilinen kuntopiiri asiaan mutta tänään oli taas alaselkä kipeänä. Pitäisiköhän sitä vihdoin käydä ihan lekurissa. Nuolia naurettavan vähän. Lopetin lyhyeen kun alkoi jurpimaan mitään aikaansaaminen.
Uusi kahva
Tein sunnuntaina pienen korjauksen kahvaan sen pohjalta mitä fiilistelin lauantain kisassa. Viilailin hieman pois ja kallistin kahvaa enemmän. Sain myös ammuttua normaalitreenin läpi siinä lomassa.
lauantai 7. marraskuuta 2009
perjantai 6. marraskuuta 2009
Hylly vaihtoon
Kävin töiden jälkeen hakemassa pari Soman perushyllyä Beiterin tilalle.
Hallilla laitoin hyllyn kiinni ja nipsasin langan oikean pituiseksi. Somassa on muuten erittäin kovaa kamaa tuo lanka, sain oikein kunnolla sivuleikkureilla puristaa että sain poikki.
Ammuin muutaman kohdistussarjan ja totesin hyllyn toimivan huomattavasti paremmin kuin Beiterin.
Sitten hieman hahmottelua tauluun spotteihin. En osunut oikein mihinkään. Molemmat silmät auki tähtäin vain katoaa kun sen vie taulun päälle. Kokeilin eri kokoisia renkaita eri kokoisilla inserteillä mutta en silti nähnyt tähtäintä. Koska silmäläppä aiheuttei sekoiluja aikaisemmin päätin ampua vasen silmä kiinni. Niputus vaihtui heti noi kahden euron kokoisekse. Lopetin bingoon.
Nuolia vain 40. Nyt ohjelmassa sulitusta. Aamusta Turun suuntaan tarkastamaan montako pistetta saa kasaan kisassa.
Hallilla laitoin hyllyn kiinni ja nipsasin langan oikean pituiseksi. Somassa on muuten erittäin kovaa kamaa tuo lanka, sain oikein kunnolla sivuleikkureilla puristaa että sain poikki.
Ammuin muutaman kohdistussarjan ja totesin hyllyn toimivan huomattavasti paremmin kuin Beiterin.
Sitten hieman hahmottelua tauluun spotteihin. En osunut oikein mihinkään. Molemmat silmät auki tähtäin vain katoaa kun sen vie taulun päälle. Kokeilin eri kokoisia renkaita eri kokoisilla inserteillä mutta en silti nähnyt tähtäintä. Koska silmäläppä aiheuttei sekoiluja aikaisemmin päätin ampua vasen silmä kiinni. Niputus vaihtui heti noi kahden euron kokoisekse. Lopetin bingoon.
Nuolia vain 40. Nyt ohjelmassa sulitusta. Aamusta Turun suuntaan tarkastamaan montako pistetta saa kasaan kisassa.
Hinkkausta ja ihmettelyä
Heti alkuun eilen illalla sain poikki ARE:n sinisen hyllyn langan. Keltaista oli pystynyt hieman taivuttelemaan mutta sininen napsahti poikki välittömästi kun hieman antoi painetta.
Varastosta löytyi sitten Beiterin joustamaton hylly jolla ammuskelin muutamat sulat hajalle. Siin äsitten ihmetellessä miksi nuoli käyttäytyy todella jäykästi vaikka linjaus, paunat ja haritus on ok, päätin kokeilla muutamaa eri jänneväliä.
Korotin jänneväliä melkoisesti ja sulaton pomppasi notkean puolelle. Muutos oli melko suuri. Beiterin plungerin medium jousen löysimmästä päästä, jäykimmän jousen about kasille.
Tuolla jännevälillä jousi piti tosin hieman ärsyttävää ääntä. Ärsytystä lisäsi Beiterin hyllyn vedossa päästämä sqriiiiiks ääni.
Ammunta jäi sataan nuoleen. Pitää tänään hakea kourallinen sellaisia hyllyjä jotka eivät vikise tai lahoa käsiin ja tehdä viimeinen säätö ennen Turun kisaa. Pitäisi hieman myös sulitella nuolia.
Varastosta löytyi sitten Beiterin joustamaton hylly jolla ammuskelin muutamat sulat hajalle. Siin äsitten ihmetellessä miksi nuoli käyttäytyy todella jäykästi vaikka linjaus, paunat ja haritus on ok, päätin kokeilla muutamaa eri jänneväliä.
Korotin jänneväliä melkoisesti ja sulaton pomppasi notkean puolelle. Muutos oli melko suuri. Beiterin plungerin medium jousen löysimmästä päästä, jäykimmän jousen about kasille.
Tuolla jännevälillä jousi piti tosin hieman ärsyttävää ääntä. Ärsytystä lisäsi Beiterin hyllyn vedossa päästämä sqriiiiiks ääni.
Ammunta jäi sataan nuoleen. Pitää tänään hakea kourallinen sellaisia hyllyjä jotka eivät vikise tai lahoa käsiin ja tehdä viimeinen säätö ennen Turun kisaa. Pitäisi hieman myös sulitella nuolia.
torstai 5. marraskuuta 2009
Säätöä
Illalla hallilla testailin hieman n-apecseja ja Veroja ristiin.
Ilmeisesti leirin jälkeen olin mukamas säätänyt linjauksen Veroille oikeaksi mutta säätö oli mennyt hieman vinoon.
Siitä ilmeisesti johtui outo käytös sulattoman suhteen Apecsilla.
Nyt sitten hieman tarkemmin säätämään linjausta Ultralla ja sain jousen toimimaan hieman enemmän niin kuin se on toiminut kesällä.
Pitää hommata vielä jännevälin haun jälkeen Veroihin limbsaverit, sen verran hiljaisempi ääni n-apecseista lähtee.
Testailin myös Kaya Archeryn Soul Maker stabeja. En löytänyt yhdistelmää eri pituisista tapeista jotka olisivat toimineet paremmin kuin nykyinen HMC. Kiinnostaisi testata myös Kayan Tomcat stabeja joissa on foami sisällä. Soul Makerit ovat pelkkää hiilikuitua.
Nuolia tuli säätöjen lomassa päälle sata.
Ilmeisesti leirin jälkeen olin mukamas säätänyt linjauksen Veroille oikeaksi mutta säätö oli mennyt hieman vinoon.
Siitä ilmeisesti johtui outo käytös sulattoman suhteen Apecsilla.
Nyt sitten hieman tarkemmin säätämään linjausta Ultralla ja sain jousen toimimaan hieman enemmän niin kuin se on toiminut kesällä.
Pitää hommata vielä jännevälin haun jälkeen Veroihin limbsaverit, sen verran hiljaisempi ääni n-apecseista lähtee.
Testailin myös Kaya Archeryn Soul Maker stabeja. En löytänyt yhdistelmää eri pituisista tapeista jotka olisivat toimineet paremmin kuin nykyinen HMC. Kiinnostaisi testata myös Kayan Tomcat stabeja joissa on foami sisällä. Soul Makerit ovat pelkkää hiilikuitua.
Nuolia tuli säätöjen lomassa päälle sata.
keskiviikko 4. marraskuuta 2009
Kahvan teko
Eilen hallilla vasta kasin jälkeen johtuen taloyhtiön asioista.
Tein pienen hienosäädön linjaukseen ja ammuin muutaman sarjan sulallista ja sulatonta. Sulaton meni tolkuttomasti jäykän puolelle. Pitää kuvata ohitus onko siinä jotain vikaa koska paunoja on oikea määrä eli se karvan vajaa 45. Toinen kokeiltava asia on heittää n-apecsit kiinni Ultraan ja katsoa mitne sulaton käyttäytyy.
Mikäli n-apecseilal sulallinen ja sulaton niputtaa niin sitten Veroissa on tapahtunut jokin mystinen lahoaminen.
Tein lopuksi kahvan jouseen ja jätin sen hallille kovettumaan keskiviikkoa varten.
Nuolia vissiin jotain kappaleita.
Tein pienen hienosäädön linjaukseen ja ammuin muutaman sarjan sulallista ja sulatonta. Sulaton meni tolkuttomasti jäykän puolelle. Pitää kuvata ohitus onko siinä jotain vikaa koska paunoja on oikea määrä eli se karvan vajaa 45. Toinen kokeiltava asia on heittää n-apecsit kiinni Ultraan ja katsoa mitne sulaton käyttäytyy.
Mikäli n-apecseilal sulallinen ja sulaton niputtaa niin sitten Veroissa on tapahtunut jokin mystinen lahoaminen.
Tein lopuksi kahvan jouseen ja jätin sen hallille kovettumaan keskiviikkoa varten.
Nuolia vissiin jotain kappaleita.
maanantai 2. marraskuuta 2009
Vaihteeksi uusi Ultra
Hain Eskolta uuden ultran jonka jälkeen kävin hoitelemassa hieman kotivahdin hommia joten hallilla vasta kahdeksan jälkeen.
Ultra paketista ulos, lavat, jänne ja stabit paikalleen ja huomio että alalavaspa oli hieman vinossa. Sitä sitten säätämään ja lapatasku ei liikkunut.
Testasin ylälapataskun joka sekin oli jumissa. Tässä vaiheessa meinasi alkaa purkautumaan melko hyvin valittuja sanoja ilmoille.
Päätin kuitenkin ruuvailla kaikki ruuvit irti keskiosasta ja hieman nitkutella lapataskuja. Nitkuttelemalla sain lapataskut liikkumaan ja huomasin että lapatasku ottaa jonkin verran kiinni lapataskun juuresta runkoon sekä se pieni olka joka alapinnassa on joka uppoaa paunaruuvin koloon oli todella tiukka. Ainoa tapa jolla sain jousen säädettäväksi oli jättää lapataskun juuressa oleva kiinnitysruuvi joka pitää taskun paikallaan hieman löysälle. En siis puhu lukitusruuvista joka on about keskellä lapataskua.
Sain jousen säädettyä melko nopeasti tuon jälkeen suoraksi, pieni säätö alalapaan olisi paikallaan mutta sitä varten pitäisi ottaa vielä hetkeksi paunaruuvi irti jotta kiinnitysruuvia saisi hieman löysättyä.
Hieman häiritse pari asiaa tuossa keskiosassa. Ensinnäkin kahva nitkahtelee hieman mutta siitä selvinnee laittamalla hieman tilkettä kahvan ja rungon väliin. Toisekseen klikkerin alustan ulontajalle tarkoitettu ruuvi ei mene pohjaan vaan kantaa. Kolmanneksi klikkerille pitää kehittää joku ihme ruuvi. Perus W&W tai Beiteri ruuvi on väärällä kierteellä ja aivan liian lyhyt. Beiterin 4M ruuvi on sitten oikealla kierteellä mutta liian pitkä ja jää kantamaan klikkerin heiluessa rennosti edestakaisin vaikka laittaisi prikan väliin.
Uskoisin kuitenkin että tuolla Ultralla vielä pääsen ampumaankin.
Aini, nuolia neljä.
Ultra paketista ulos, lavat, jänne ja stabit paikalleen ja huomio että alalavaspa oli hieman vinossa. Sitä sitten säätämään ja lapatasku ei liikkunut.
Testasin ylälapataskun joka sekin oli jumissa. Tässä vaiheessa meinasi alkaa purkautumaan melko hyvin valittuja sanoja ilmoille.
Päätin kuitenkin ruuvailla kaikki ruuvit irti keskiosasta ja hieman nitkutella lapataskuja. Nitkuttelemalla sain lapataskut liikkumaan ja huomasin että lapatasku ottaa jonkin verran kiinni lapataskun juuresta runkoon sekä se pieni olka joka alapinnassa on joka uppoaa paunaruuvin koloon oli todella tiukka. Ainoa tapa jolla sain jousen säädettäväksi oli jättää lapataskun juuressa oleva kiinnitysruuvi joka pitää taskun paikallaan hieman löysälle. En siis puhu lukitusruuvista joka on about keskellä lapataskua.
Sain jousen säädettyä melko nopeasti tuon jälkeen suoraksi, pieni säätö alalapaan olisi paikallaan mutta sitä varten pitäisi ottaa vielä hetkeksi paunaruuvi irti jotta kiinnitysruuvia saisi hieman löysättyä.
Hieman häiritse pari asiaa tuossa keskiosassa. Ensinnäkin kahva nitkahtelee hieman mutta siitä selvinnee laittamalla hieman tilkettä kahvan ja rungon väliin. Toisekseen klikkerin alustan ulontajalle tarkoitettu ruuvi ei mene pohjaan vaan kantaa. Kolmanneksi klikkerille pitää kehittää joku ihme ruuvi. Perus W&W tai Beiteri ruuvi on väärällä kierteellä ja aivan liian lyhyt. Beiterin 4M ruuvi on sitten oikealla kierteellä mutta liian pitkä ja jää kantamaan klikkerin heiluessa rennosti edestakaisin vaikka laittaisi prikan väliin.
Uskoisin kuitenkin että tuolla Ultralla vielä pääsen ampumaankin.
Aini, nuolia neljä.
Pitkästä aikaa oikea treeni
Sunnuntaina tuli käytyä digiexpossa jonka jälkeen 160 nuolta.
Ihmettelin sulattoman vetelemistä vasemmalle aivan tolkuttomasti. Ainoa joka asiaan vaikutti oli ylästabin paikalta doinkerin ja painon poistaminen. Ei ihan putoa miksi tuo toi sulattoman samaan nippuun sulallisen kanssa. Meinasin vetää herneen nenääni jousen säätämisen kanssa mutta sain nipinnapin vältettyä nenän herneeltä muistellen että uusi Ultra on tilauksessa.
Ihmettelin sulattoman vetelemistä vasemmalle aivan tolkuttomasti. Ainoa joka asiaan vaikutti oli ylästabin paikalta doinkerin ja painon poistaminen. Ei ihan putoa miksi tuo toi sulattoman samaan nippuun sulallisen kanssa. Meinasin vetää herneen nenääni jousen säätämisen kanssa mutta sain nipinnapin vältettyä nenän herneeltä muistellen että uusi Ultra on tilauksessa.
lauantai 31. lokakuuta 2009
Pikkutreeni
Tänään tuli ammuttua kevyt treeni. Selkä oli paljon paremmassa kunnossa kuin kahteen viikkoon vaikka käsitellyt lihakset olivat vielä hieman hellinä.
Melkosesti aikaa meni Markon kanssa suorituksen ihmettelemiseen mutta sain itsekin ammuttua muutaman sarjan. Tein myös pakastepurkin kannesta silmälapun. Melko kirkkaana muovina se tasoitti silmien tasapainon melko 50/50 mutta kiiltävä pinta aiheutti heijastuksia joten tein lapusta matan hiekkapaperilla. Nyt lappu päästää valoa läpi. Mielestäni läpinäkyvämmällä lapulla tuli parempaa tulosta. Jos jostain löytyisi materiaali joka on mattapintainen mutta jonka läpi kuitenkin näkee, olisi se täydellinen tähän käyttöön. Tai sitten pitää vain hommata vasempaan silmään piilolinssi tasoittamaan tilannetta.
Melkosesti aikaa meni Markon kanssa suorituksen ihmettelemiseen mutta sain itsekin ammuttua muutaman sarjan. Tein myös pakastepurkin kannesta silmälapun. Melko kirkkaana muovina se tasoitti silmien tasapainon melko 50/50 mutta kiiltävä pinta aiheutti heijastuksia joten tein lapusta matan hiekkapaperilla. Nyt lappu päästää valoa läpi. Mielestäni läpinäkyvämmällä lapulla tuli parempaa tulosta. Jos jostain löytyisi materiaali joka on mattapintainen mutta jonka läpi kuitenkin näkee, olisi se täydellinen tähän käyttöön. Tai sitten pitää vain hommata vasempaan silmään piilolinssi tasoittamaan tilannetta.
Selän huoltoa
Leiristä asti kiusannut ristiselkä on haitannut ammuntaa ikävästi kun seistessä viivalla vihloo mistä paikasta sattuu. Kävin perjantai-aamuna Laisin Sampon käsittelyssä Suomen Kiropraktikkokeskuksessa.
Töiden jälkeinen ammunta oli hieman jähmeää. Kokeilin lähinnä ampua pisteitä silmälapulla ja ilman. Ilman silmälappua sain jonkinlaisen tuloksen aikaseksi mutta lapulla nippu hyppäsi keskeltä oikealle kasille ja hajontaa alkoi ilmetä liikaa. Sain hammasta purren ammuttua 100 nuolta kasaan. Jotenkin vain otti päähän.
Töiden jälkeinen ammunta oli hieman jähmeää. Kokeilin lähinnä ampua pisteitä silmälapulla ja ilman. Ilman silmälappua sain jonkinlaisen tuloksen aikaseksi mutta lapulla nippu hyppäsi keskeltä oikealle kasille ja hajontaa alkoi ilmetä liikaa. Sain hammasta purren ammuttua 100 nuolta kasaan. Jotenkin vain otti päähän.
torstai 29. lokakuuta 2009
Normipäivä
Normaalipituinen työpäivä jonka päätteeksi kävin palauttamassa Ultran sekä hakemassa hieman lisää pinnejä nuoliin.
Sain hallilla aikaiseksi vain 100 nuolta. Ammuin sekä ilman silmälappua että lapun kanssa. Totesin jälleen että kokonaan peittävä läpää blokkaa liikaa valoa vasemmasta silmästä ja aiheuttaa silmien välille liian suuren valoisuuseron. Pitäisi leikellä jostain pakastepurkista puoliläpäisevä läppä.
Ammunta oli tahmeaa. Pitää venytellä enemmän ja varata ensi viikolle hieronta.
Sain hallilla aikaiseksi vain 100 nuolta. Ammuin sekä ilman silmälappua että lapun kanssa. Totesin jälleen että kokonaan peittävä läpää blokkaa liikaa valoa vasemmasta silmästä ja aiheuttaa silmien välille liian suuren valoisuuseron. Pitäisi leikellä jostain pakastepurkista puoliläpäisevä läppä.
Ammunta oli tahmeaa. Pitää venytellä enemmän ja varata ensi viikolle hieronta.
tiistai 27. lokakuuta 2009
Ultra, turkkilainen sauna ja säätöä
Hain Eskolta töiden jälkeen sinisen Ultran ja painuin hallille. Siellä oli joku virittänyt lattian sisällä kulkevasta lämminvesiputkesta turkkilaisen saunan pystyyn joten keräsin kamani ja painuin Maunulaan ampumaan.
Laitoin Ultraan kiinni kaiken tarpeellisen. Ammuin kahdeksan koenuolta jotka olivat täysin äänettömiä ja aloin linjaamaan jousta. Ylälapatasku ei hievahtanutkaan vaikka alatasku toimi oikein.
Kaikki osat sitten takaisin Apecsiin ja sain lopulta ammuttua 132 paukkua. Loppua kohden paranivat jopa suoritukset ja sain pidettyä liikkeen vedossa yhtenäisenä.
Huomenna Ultra takaisin Eskolle ja uusi tilaukseen.
Laitoin Ultraan kiinni kaiken tarpeellisen. Ammuin kahdeksan koenuolta jotka olivat täysin äänettömiä ja aloin linjaamaan jousta. Ylälapatasku ei hievahtanutkaan vaikka alatasku toimi oikein.
Kaikki osat sitten takaisin Apecsiin ja sain lopulta ammuttua 132 paukkua. Loppua kohden paranivat jopa suoritukset ja sain pidettyä liikkeen vedossa yhtenäisenä.
Huomenna Ultra takaisin Eskolle ja uusi tilaukseen.
Väsynyt sunnuntai
Sunnuntaina väsytti tolkuttomasti ja sain vain 100 kutia aikaiseksi.
Tällä hetkellä mennään läpän suhteen ilman ankkurointirautaa. Ei raavi kaulaa.
Kokeilin vasemman silmän eteen läpinäkyvää muovimukin palasta. Hämärsi melko sopivasti vasemman silmän näkökentän. Tosin välillä tuli outoja skarppiuden hyppäyksiä. Paras olisi varmaan joku samea muovi josta ei näe läpi mutta joka päästää kuitenkin valon läpi. Pitäisi askarrella...
Tällä hetkellä mennään läpän suhteen ilman ankkurointirautaa. Ei raavi kaulaa.
Kokeilin vasemman silmän eteen läpinäkyvää muovimukin palasta. Hämärsi melko sopivasti vasemman silmän näkökentän. Tosin välillä tuli outoja skarppiuden hyppäyksiä. Paras olisi varmaan joku samea muovi josta ei näe läpi mutta joka päästää kuitenkin valon läpi. Pitäisi askarrella...
Ja lauantai
Lauantaina ensin 8 kutia sitten auttamaan kahvitilan laminaattien laitossa. Siinä hommassa menikin sitten viitisen tuntia ja nuolimäärä päivältä vain 52.
perjantai 23. lokakuuta 2009
Toiminnantäyteinen torstai
Aamusta alkuun hallille ampumaan 86 kutia jonka jälkeen töihin Espooseen. Tämän jälkeen sitten Munkkaan circuitiin jonka jälkeen hallille ampumaan mittariin päivälle lukemaksi 160 nuolta.
Ammunta oli illalla hieman huterahkoa. Olisi pitänyt jättää ojentajat vetämättä. Samoin pukkasi vielä salihikeä pintään ampuessakin. Ei ehkä fiksuin liike vetästä suoraan lajitreeneihin jumpan jälkeen.
Ammunta oli illalla hieman huterahkoa. Olisi pitänyt jättää ojentajat vetämättä. Samoin pukkasi vielä salihikeä pintään ampuessakin. Ei ehkä fiksuin liike vetästä suoraan lajitreeneihin jumpan jälkeen.
keskiviikko 21. lokakuuta 2009
Taljaa
Tänä iltana vedin hallilla kahdeksan kutia rekulla jonka jälkeen Mikko puhui ympäri ampumaan taljalla.
Ammuin alkuun ACE:illä jotka eivät oikein osuneet joten vaidoin alumiineihin. Niputti paremmin.
Ammuttiin epävirallinen seuran taljamestaruus kolmella ottelukierroksella. Ensimmäinen ottelu meni hieman mönkään kun yksi nuoli lähti vedosta osuen taulun ulkopuolelle joten pisteitä vain 106. Toisen ottelun voitin pisteillä 117 johon mahtui pari bingoakin. Kolmas ottelu sitten jälleen Mikolle. Pisteitä siitä vain 113.
Yllättävän hyvin osui vaikka nuoli ohitti aivan väärin. Joko hylly ei putoa tai sitten se pomppaa koska alin sulka alkoi mennä kurttuun. Kuitenkin oli hauskaa ampua pari bingoa vaikka voitinkin vain yhden kolmesta matsista.
Nuolia 118.
Aamutreeni tiistaina
Pidin maanantain välipäivänä leirin jälkeen. Tiistaina oli hieman ongelmia heräämisen kanssa joten kerkesin ampumaan vain 50 nuolta.
Illalla kävin moikkaamassa Jorvissa Helsingin Jousiammuntapiirin tarkuuvarmasi onnettomuusaltteinta jousiampujaa. Oli hengissä.
Illalla kävin moikkaamassa Jorvissa Helsingin Jousiammuntapiirin tarkuuvarmasi onnettomuusaltteinta jousiampujaa. Oli hengissä.
maanantai 19. lokakuuta 2009
Leirin kolmas päivä
Kolmanteen päivään mahtui lyhyehkö ammuntatreeni aamusta, cooperin testi, kuntopiiri sekä ammuntaa loppu iltapäivä.
Aamun ammuntatreeni oli ehkä hiemna lyhkäinen, tuntui että edellisen päivän jäljiltä treenin aikana sai paikat vasta sulatettua ennenkuin piti olla jo matkalla juoksemaan.
Cooper meni about odotettuun tasoon, ei ihan siihen mihin tähtäsin mutta 1950 jäi tavotteesta vain 50m. Sekin siitä syystä että minulla ei ole juurikaan juoksukokemusta ja lähdin liikkeelle aivan liian hiljaa säästellen tehoja. Jos olisin vetänyt alusta asti hieman kovempaa, olisin päässyt helposti yli 2000m matkan. Kuitenkin ikäiselleni keskitason tulos. Samoin loppukirin aikana joku huuteli viivalta jotain jonka luulin lopetusmerkiksi joten loppukiriin tuli yksi stoppi. En ole ihan varma miten järkevä testi tuo cooperin testi on kohdallani koska minulla ei ole mitään praktiikkaa juoksemisesta saatika sitten siitä millä nopeudella kyseinen testi pitäisi juosta jotta saa maksimihyödyn matkalle. Tulen todennäköisesti käyttämään kauden aikana kunnon testaamiseen joko UKK kävelytestiä tai sitten polkupyöräergometritestiä.
Kuntopiiri cooperin jälkeen oli periaatteessa ihan ok vetreytys, tosin parit liikkeet menivät kirjaimellisesti "reisille" juoksun takia. Samoin lopussa pitojen ajan pidentäminen veti aika hyvin mehut.
Kuitenkin iltapäivän ammunnat menivät vielä kohtalaisesti vaikka paikat olivat hieman jumissa. Vaihdoin iltapäivän treeneihin Verat jotka oletusarvoisesti niputtivat 70m matkalta huomattavasti paremmin kuin n-apecsit. Sain vihdoin nipun keltaiselle missä se kesälläkin seilasi. Ammunnan lopussa vielä videointia ylhäänltäpäin joka kertoi saman mitä hahmottelin kaulaosumista. Alitajuisesti väistän kaulaa kädellä joka aiheuttaa mielenkiintoisen aaltoilun kämmenessä.
Tuohon ehkä auttaisi jos saisi päätä käännettyä enemmän tauluun päin tai sitten vaan poistamalla läpästä ylimääräistä tavaraa. Viimeaikaiset asento- ja tekniikkamuutokset myös ovat hieman irrottaneet etusormea leuasta vaikka ankkurointirauta on niin alhaalla kuin sen saa. Periaatteessa läpän yläreunasta voisi hioa millin pari pois niin saisi etusormen hieman korkeammalle suhteessa läppään jonka pitäisi auttaa tuossakin asiassa.
Kokonaisuudessaan hyvä leiri. Nuolia viimeiseltä päivältä 138.
Aamun ammuntatreeni oli ehkä hiemna lyhkäinen, tuntui että edellisen päivän jäljiltä treenin aikana sai paikat vasta sulatettua ennenkuin piti olla jo matkalla juoksemaan.
Cooper meni about odotettuun tasoon, ei ihan siihen mihin tähtäsin mutta 1950 jäi tavotteesta vain 50m. Sekin siitä syystä että minulla ei ole juurikaan juoksukokemusta ja lähdin liikkeelle aivan liian hiljaa säästellen tehoja. Jos olisin vetänyt alusta asti hieman kovempaa, olisin päässyt helposti yli 2000m matkan. Kuitenkin ikäiselleni keskitason tulos. Samoin loppukirin aikana joku huuteli viivalta jotain jonka luulin lopetusmerkiksi joten loppukiriin tuli yksi stoppi. En ole ihan varma miten järkevä testi tuo cooperin testi on kohdallani koska minulla ei ole mitään praktiikkaa juoksemisesta saatika sitten siitä millä nopeudella kyseinen testi pitäisi juosta jotta saa maksimihyödyn matkalle. Tulen todennäköisesti käyttämään kauden aikana kunnon testaamiseen joko UKK kävelytestiä tai sitten polkupyöräergometritestiä.
Kuntopiiri cooperin jälkeen oli periaatteessa ihan ok vetreytys, tosin parit liikkeet menivät kirjaimellisesti "reisille" juoksun takia. Samoin lopussa pitojen ajan pidentäminen veti aika hyvin mehut.
Kuitenkin iltapäivän ammunnat menivät vielä kohtalaisesti vaikka paikat olivat hieman jumissa. Vaihdoin iltapäivän treeneihin Verat jotka oletusarvoisesti niputtivat 70m matkalta huomattavasti paremmin kuin n-apecsit. Sain vihdoin nipun keltaiselle missä se kesälläkin seilasi. Ammunnan lopussa vielä videointia ylhäänltäpäin joka kertoi saman mitä hahmottelin kaulaosumista. Alitajuisesti väistän kaulaa kädellä joka aiheuttaa mielenkiintoisen aaltoilun kämmenessä.
Tuohon ehkä auttaisi jos saisi päätä käännettyä enemmän tauluun päin tai sitten vaan poistamalla läpästä ylimääräistä tavaraa. Viimeaikaiset asento- ja tekniikkamuutokset myös ovat hieman irrottaneet etusormea leuasta vaikka ankkurointirauta on niin alhaalla kuin sen saa. Periaatteessa läpän yläreunasta voisi hioa millin pari pois niin saisi etusormen hieman korkeammalle suhteessa läppään jonka pitäisi auttaa tuossakin asiassa.
Kokonaisuudessaan hyvä leiri. Nuolia viimeiseltä päivältä 138.
Leirin toinen päivä
Toinen leiripäivä ole melko toiminnan täyteinen. Ammuntaa tuli noin viisi tuntia ja kuntopiiriä pari tuntia.
Ammunnan suhteen sain loppuvaiheilla hieman parannettua pokapuolta joka pitkillä matkoilla näköjään nousi vaihteeksi omaan tahtiinsa, ihan vain sillä että seisoin hieman ryhdikkäämmin. Laukaisussa ongelma oli edelleen ankkurointiraudan iskeminen aataminomenaan joka erittäin nopeasti muuttui alitajuiseksi väistelemiseksi. Sen takia sitten laukaisussa käsi teki mitä ihmeellisempiä liikkeitä.
Kuntopiirit olivat ihan jees. Samoja hommia mitä olen tässä syksyn vetänyt jumpissa. Pari uutta liikettä tuli joihin pitää alkaa enemmän panostamaan koska lihaspuolella huomasi selvää heikkoutta noiden suhteen. Samoin tuli testattua ampuminen sen parin tunnin kuntopiirin jälkeen. Onnistui ihan hyvin, eli jatkossa pitää mennä vaan rohkeasti kuntopiirin jälkeen radalle vetämään pieni ammuntatreeni päälle. Voimatreenit ovat sitten asia erikseen.
Nuolia kasaan päivältä 223 kappaletta. Pitkiä matkoja oli erittäin hienoa ampua vaikka suoritus olikin mitä oli.
Ammunnan suhteen sain loppuvaiheilla hieman parannettua pokapuolta joka pitkillä matkoilla näköjään nousi vaihteeksi omaan tahtiinsa, ihan vain sillä että seisoin hieman ryhdikkäämmin. Laukaisussa ongelma oli edelleen ankkurointiraudan iskeminen aataminomenaan joka erittäin nopeasti muuttui alitajuiseksi väistelemiseksi. Sen takia sitten laukaisussa käsi teki mitä ihmeellisempiä liikkeitä.
Kuntopiirit olivat ihan jees. Samoja hommia mitä olen tässä syksyn vetänyt jumpissa. Pari uutta liikettä tuli joihin pitää alkaa enemmän panostamaan koska lihaspuolella huomasi selvää heikkoutta noiden suhteen. Samoin tuli testattua ampuminen sen parin tunnin kuntopiirin jälkeen. Onnistui ihan hyvin, eli jatkossa pitää mennä vaan rohkeasti kuntopiirin jälkeen radalle vetämään pieni ammuntatreeni päälle. Voimatreenit ovat sitten asia erikseen.
Nuolia kasaan päivältä 223 kappaletta. Pitkiä matkoja oli erittäin hienoa ampua vaikka suoritus olikin mitä oli.
perjantai 16. lokakuuta 2009
Leirin aloitusilta
Ennen neljää paikalla Eerikkilässä. Sisäänkirjautuminen, kamat huoneeseen ja hallille.
Ammuin ensin noin viidestä metristä muutaman lämimttelysarjan, sitten 70m matkaa ja 90m matkaa.
Suoritus romahti täydellisesti ysikympiltä, siinä ei ollut mitään muistoa siitä mitä olen pari viikkoa läheltä hahmotellut pakkaan.
Nuolia tuli 131 kappaletta.
Huomenna sitten ihmettelemään lisää millä matkalla hapertuminen alkaa tapahtumaan ja mikä suorituksessa prakaa ensimmäisenä.
Ammuin ensin noin viidestä metristä muutaman lämimttelysarjan, sitten 70m matkaa ja 90m matkaa.
Suoritus romahti täydellisesti ysikympiltä, siinä ei ollut mitään muistoa siitä mitä olen pari viikkoa läheltä hahmotellut pakkaan.
Nuolia tuli 131 kappaletta.
Huomenna sitten ihmettelemään lisää millä matkalla hapertuminen alkaa tapahtumaan ja mikä suorituksessa prakaa ensimmäisenä.
Pikkutreeni ja välinehuoltoa
Eilen vain sata nuolta hallilla tekniikkaa ennenkuin piti lähteä käymään kaupoissa.
Sulittelin illalla kotona nuolet uudestaan koska matalapaunaiset harjotukset olivat syöneet sulat aivan ruvelle.
Muutama jäi sulittamatta mutta toivottavasti kerkiän leirillä jossain välissä sulittelemaan loput.
Tuli myös huomattua yksi risa nuoli sulituksen aikana. Matalien paunojen ammunnan tuloksena yksi nuoli oli saanut osuman perään sivusta ja nuolessa oli näkyvä lommo.
Tänään siis iltapäivällä kohti Eerikkilän urheiluopistoa jossa on viikonlopun mittainen leiri.
Sulittelin illalla kotona nuolet uudestaan koska matalapaunaiset harjotukset olivat syöneet sulat aivan ruvelle.
Muutama jäi sulittamatta mutta toivottavasti kerkiän leirillä jossain välissä sulittelemaan loput.
Tuli myös huomattua yksi risa nuoli sulituksen aikana. Matalien paunojen ammunnan tuloksena yksi nuoli oli saanut osuman perään sivusta ja nuolessa oli näkyvä lommo.
Tänään siis iltapäivällä kohti Eerikkilän urheiluopistoa jossa on viikonlopun mittainen leiri.
torstai 15. lokakuuta 2009
Nimettömän koulutusta ja Somalle rautasahaa
Eilen vaihteekis myöhään hallilla. Aloitin ammunnan edelleen 43:lla paunalla ja edellisen päivän ongelma ankkurointiraudan hakkaamisesta aataminomenaan toistui. Pari kertaa iski niin kovaa että vesi lensi silmistä ja otava kumppaneineen päätti tulla leikkimään piirileikkejä näkökenttään.
Hahmottelin parin kuvauksen kera sitä mikä nyt hommassa mättää ja tulin siihen tulokseen että kovemmilla paunoilla nimetön vain ei pysy kunnolla jänteellä ja sitten laukaisussa kun nimetön lipsahtaa ennen muita sormia irti, aiheuttaa se kämmenen kääntymisen alaspäin ranteen koukistuessa. Tästä siis johtuu se että näillä kovemmilla paunoilla muutenkin on sellainen tunne että etusormi osuu aivan liian alas kaulalla laukaisun jälkeen eikä sinne minne pitää eli lähelle korvanlehteä.
Pidin pienen tauon ja pyörittelin sormiläppää kädessäni ja koukistelin sormia läppä kädessä kunnes valkeni eräs asia. Käytännössä minulla on nimettömän ensimmäinen nivel niin paljon lyhyemmällä kuin etu- ja keskisormen, että kun läppä kädessä koukistaa sormia, pääsevät etu- ja keskisormi taittumaan oikein mutta nimetön kirraa läppää vastaan eikä pääse liikkumaan samalla tavalla kuin muut nakit.
Niimpä siis Soma kiinni viilapenkkiin, rautasaha kouraan ja 3-4 milliä pois läpän rungosta nimettömän kohdalta. Siivoilin jälkiä hiemna viilalla ja laitoin nahat takaisin paikalleen. Samalla poistin keskisormen alta sinne aikaisemmin samaa vikaa korjatakseni laittamani ylimääräisen liuskan oberonia. Samoin leikkasin nahan viiltoa hieman syvemmälle jotta nimettömän kohdalla nahka pääsee toimimaan erillään ja painumaan hieman syvemmälle koloon jonka läppään sahasin.
Ammuttaessa muokattu läppä toimi erittäin hyvin. Sain jänteen paineen paljon helpommin pysymään myös nimettömällä ja muutenkin tunne jänteestä oli paljon tukevampi. Tämä muokkaus olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten mutta kun ei ole kantti kestänyt teurastaa kallista Soman läppää.
Mitä tästä opimme. Jos haluat hyvää, tee se itse. Suunittelin jo mielessäni sellaista läppää jossa olisi hieman poikkeavalla tavalla säädettävyyttä eri suuntiin. Nyt kun löytyisi joku joka osaisi piirtää tuon suunitelman CAD:illa ja joka pystyisi heittämään piirustuksen CNC koneeseen niin täydellinen läpppä olisi valmis.
Nuolia kuitenkin 168.
Hahmottelin parin kuvauksen kera sitä mikä nyt hommassa mättää ja tulin siihen tulokseen että kovemmilla paunoilla nimetön vain ei pysy kunnolla jänteellä ja sitten laukaisussa kun nimetön lipsahtaa ennen muita sormia irti, aiheuttaa se kämmenen kääntymisen alaspäin ranteen koukistuessa. Tästä siis johtuu se että näillä kovemmilla paunoilla muutenkin on sellainen tunne että etusormi osuu aivan liian alas kaulalla laukaisun jälkeen eikä sinne minne pitää eli lähelle korvanlehteä.
Pidin pienen tauon ja pyörittelin sormiläppää kädessäni ja koukistelin sormia läppä kädessä kunnes valkeni eräs asia. Käytännössä minulla on nimettömän ensimmäinen nivel niin paljon lyhyemmällä kuin etu- ja keskisormen, että kun läppä kädessä koukistaa sormia, pääsevät etu- ja keskisormi taittumaan oikein mutta nimetön kirraa läppää vastaan eikä pääse liikkumaan samalla tavalla kuin muut nakit.
Niimpä siis Soma kiinni viilapenkkiin, rautasaha kouraan ja 3-4 milliä pois läpän rungosta nimettömän kohdalta. Siivoilin jälkiä hiemna viilalla ja laitoin nahat takaisin paikalleen. Samalla poistin keskisormen alta sinne aikaisemmin samaa vikaa korjatakseni laittamani ylimääräisen liuskan oberonia. Samoin leikkasin nahan viiltoa hieman syvemmälle jotta nimettömän kohdalla nahka pääsee toimimaan erillään ja painumaan hieman syvemmälle koloon jonka läppään sahasin.
Ammuttaessa muokattu läppä toimi erittäin hyvin. Sain jänteen paineen paljon helpommin pysymään myös nimettömällä ja muutenkin tunne jänteestä oli paljon tukevampi. Tämä muokkaus olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten mutta kun ei ole kantti kestänyt teurastaa kallista Soman läppää.
Mitä tästä opimme. Jos haluat hyvää, tee se itse. Suunittelin jo mielessäni sellaista läppää jossa olisi hieman poikkeavalla tavalla säädettävyyttä eri suuntiin. Nyt kun löytyisi joku joka osaisi piirtää tuon suunitelman CAD:illa ja joka pystyisi heittämään piirustuksen CNC koneeseen niin täydellinen läpppä olisi valmis.
Nuolia kuitenkin 168.
keskiviikko 14. lokakuuta 2009
Paunoja ylös ja alas
Eilen illalla suoritukset tuntuivat niin hyviltä 42 paunalla että nykäsin paunat 44:ään.
Ankkurointirauta alkoi välittömästi lyömään aataminomenaan joka tulikin melko kipeäksi loppua kohden.
Hahmottelin mikä oli vikana läheltä pakkaan ampuen ja tulin siihen johtopäätökseen että tuon kahden paunan korotuksne johdosta alkaa nimetön taas lipeämään jänteeltä liian aikaisin, sen johdosta sitten laukaisussa ranne taipuu erittäin voimakkaasti alaspäin ja saa ankkurointiraudan lyömään omenaan.
Ruuvasin paunat 43:een ja osumat kaulalla vähenivät.
Lopettelin treenit melko lyhyeen eli 127 nuoleen koska aloin varomaan liikaa omenaosumaa. Ei ollut mitään järkeä jatkaa treeniä.
Ankkurointirauta alkoi välittömästi lyömään aataminomenaan joka tulikin melko kipeäksi loppua kohden.
Hahmottelin mikä oli vikana läheltä pakkaan ampuen ja tulin siihen johtopäätökseen että tuon kahden paunan korotuksne johdosta alkaa nimetön taas lipeämään jänteeltä liian aikaisin, sen johdosta sitten laukaisussa ranne taipuu erittäin voimakkaasti alaspäin ja saa ankkurointiraudan lyömään omenaan.
Ruuvasin paunat 43:een ja osumat kaulalla vähenivät.
Lopettelin treenit melko lyhyeen eli 127 nuoleen koska aloin varomaan liikaa omenaosumaa. Ei ollut mitään järkeä jatkaa treeniä.
tiistai 13. lokakuuta 2009
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
Muutto jatkui, paunat nousivat
Alkuun muutama sarja pakkaan 18m matkalta jonka jälkeen päätin nostaa hieman paunoja.
Löysemmistä lavoista ei irronnut enempää kuin 38 paunaa joten laitoin nanot kiinni apecsiin. Paunaruuvit minimissä vedin jousesta about 42 paunaa ulos. Tarkoitus oli kahden viikon aikana hakea rauhassa parin paunan välein suoritusta joten tässä tuli sitten parin päivän hyppäys kerralla. Suoritus pysyi melko hyvin kasassa kunhan vain muistin keskittyä kaikkeen tarpeelliseen. Pieni keskittymisen herpaantumen sitten taas romahdutti jonkin osa-alueen suorituksessa.
Tein pienen läppämodifikaation myös lähinnä liittyen lenkkiin. Tein uuden lenkin housukuminauhasta niin että lenkki ottaa mukaan etusormen ja keskisormen kulkien erottimen yli. Tuntui melko vakaalta ampua. Läppämyötäri väheni kummasti. Tekisi mieli kokeilla ottaa nimetönkin mukaan kuminauhan alle omalla lenkillään ja testailla miten toimii. Ankkurointirauta pitäisi tehdä uusiksi että saan kuminauhan kulkemaan oikein, samoin sormierottimeen voisi laitta jonkin lenksun joka kuljettaisi kuminauhan oikeaa reittiä.
Toinen vaihtoehto olisikin sitten tehdä pleksistä tai alumiinista juuri sellainen läppä mikä tuntuu hyvältä. Sen askartelun aika ei tosin ole juuri nyt.
Päivän aikana siis ammuntaa, muuttoa ja hallin järjestelyä. Nuolia 160.
Löysemmistä lavoista ei irronnut enempää kuin 38 paunaa joten laitoin nanot kiinni apecsiin. Paunaruuvit minimissä vedin jousesta about 42 paunaa ulos. Tarkoitus oli kahden viikon aikana hakea rauhassa parin paunan välein suoritusta joten tässä tuli sitten parin päivän hyppäys kerralla. Suoritus pysyi melko hyvin kasassa kunhan vain muistin keskittyä kaikkeen tarpeelliseen. Pieni keskittymisen herpaantumen sitten taas romahdutti jonkin osa-alueen suorituksessa.
Tein pienen läppämodifikaation myös lähinnä liittyen lenkkiin. Tein uuden lenkin housukuminauhasta niin että lenkki ottaa mukaan etusormen ja keskisormen kulkien erottimen yli. Tuntui melko vakaalta ampua. Läppämyötäri väheni kummasti. Tekisi mieli kokeilla ottaa nimetönkin mukaan kuminauhan alle omalla lenkillään ja testailla miten toimii. Ankkurointirauta pitäisi tehdä uusiksi että saan kuminauhan kulkemaan oikein, samoin sormierottimeen voisi laitta jonkin lenksun joka kuljettaisi kuminauhan oikeaa reittiä.
Toinen vaihtoehto olisikin sitten tehdä pleksistä tai alumiinista juuri sellainen läppä mikä tuntuu hyvältä. Sen askartelun aika ei tosin ole juuri nyt.
Päivän aikana siis ammuntaa, muuttoa ja hallin järjestelyä. Nuolia 160.
lauantai 10. lokakuuta 2009
Hallin muutto ja asentoa
Sain ammuttua ennen varsinaista hallin muuttorumbaa 112 nuolta joista ensimmäiset viisi pakkaan ja viimeisetparisenkymmentä pakkaan. Pientä hapuilua takaisin aikaisempaan suoritukseen.
Kahdella silmällä tähtääminen jatkui ilman mitään läppiä. Nykyinen tähtäinrengas on hieman hämyinen jotenkin tuohon hommaan. Pitäisi kokeilla hieman erilaisia renkaita koska molemmat silmät auki ampuminen rentouttaa suoritusta kummasti.
Muutettiin kanssa hallilta kaikki roipe uuteen halliin. Saa nähdä pitääkö vielä lähteä raijaamaan jotain kaappeja vai ei.
Kahdella silmällä tähtääminen jatkui ilman mitään läppiä. Nykyinen tähtäinrengas on hieman hämyinen jotenkin tuohon hommaan. Pitäisi kokeilla hieman erilaisia renkaita koska molemmat silmät auki ampuminen rentouttaa suoritusta kummasti.
Muutettiin kanssa hallilta kaikki roipe uuteen halliin. Saa nähdä pitääkö vielä lähteä raijaamaan jotain kaappeja vai ei.
perjantai 9. lokakuuta 2009
38 paunaa ja silmäreeniä
Alkuun jousi tuntui tänään niin kevyeltä ja suoritukset hyviltä joten nostin paunat 38:aan.
Suoritukset tuntuivat tämänkin jälkeen hyviltä mutta piene keskittymisen herpaantumiset saivat liikeradat hieman pois paikaltaan.
Yllätys oli melkoinen kun siirryin 18m ampumaan. Olin ampunut läheltä pakkaan molemmat silmät auki ja 18m matkalta oli välillä joko nokki taulussa tai sitten tähtäin tuplana, pahimmassa tapauksessa molemmat.
Vasemman silmän kiinni laittaminen on aina ajoittunut hyvin lähelle ankkurointihetkeä ja nyt silmän kiinni laittaminen pysäytti suorituksen. Eli joku sekunni paussi suoritukseen jonka aikana homma meni sitten löperöksi.
Kokeilin ampua molemmat silmät auki muttei siitä tullut mitään. Lopuksi teippasin roudariteipillä otsaani kiinni eastonin pinnipussin palasen joka peitti vasemman silmän mutta päästi kuitenkin valoa läpi. Suoritukset muuttuivat jälleen rennoiksi ja sulaviksi. Hassu homma.
Pitää alkaa ampumaan lippis päässä ja laittaa joku saranoitu klipsi lippiksen lippaan johon sitten kiinni mielellään sumeahko muovin pala.
Nuolia tuli kasaan 169.
Suoritukset tuntuivat tämänkin jälkeen hyviltä mutta piene keskittymisen herpaantumiset saivat liikeradat hieman pois paikaltaan.
Yllätys oli melkoinen kun siirryin 18m ampumaan. Olin ampunut läheltä pakkaan molemmat silmät auki ja 18m matkalta oli välillä joko nokki taulussa tai sitten tähtäin tuplana, pahimmassa tapauksessa molemmat.
Vasemman silmän kiinni laittaminen on aina ajoittunut hyvin lähelle ankkurointihetkeä ja nyt silmän kiinni laittaminen pysäytti suorituksen. Eli joku sekunni paussi suoritukseen jonka aikana homma meni sitten löperöksi.
Kokeilin ampua molemmat silmät auki muttei siitä tullut mitään. Lopuksi teippasin roudariteipillä otsaani kiinni eastonin pinnipussin palasen joka peitti vasemman silmän mutta päästi kuitenkin valoa läpi. Suoritukset muuttuivat jälleen rennoiksi ja sulaviksi. Hassu homma.
Pitää alkaa ampumaan lippis päässä ja laittaa joku saranoitu klipsi lippiksen lippaan johon sitten kiinni mielellään sumeahko muovin pala.
Nuolia tuli kasaan 169.
Samaa rataa
Eilen aamusta 108 nuolta pakkaan edelleen 36,7 paunalla.
Suoritus hahmottui paljon sulavammaksi kun sain poistettua klikkeriin tuloon liittyvän tärinän. Tämän johdosta veto muuttui paljon sulavammaksi ja helpommaksi sekä liike yhtenäistyi huomattavasti.
Töiden jälkeen kävin circuitissa. Tällä kertaa vain 4min myöhässä. Pitäisi päivittää kalenteriin oikea aika.
Suoritus hahmottui paljon sulavammaksi kun sain poistettua klikkeriin tuloon liittyvän tärinän. Tämän johdosta veto muuttui paljon sulavammaksi ja helpommaksi sekä liike yhtenäistyi huomattavasti.
Töiden jälkeen kävin circuitissa. Tällä kertaa vain 4min myöhässä. Pitäisi päivittää kalenteriin oikea aika.
torstai 8. lokakuuta 2009
Pakkaa
Ammuin eilen pakkaan 170 nuolta. Nostin alussa paunat 35->36,7.
Suorituksien kanssa oli vielä hieman hahmotusongelmaa mutta loppua kohti suoritukset paranivat.
Suorituksien kanssa oli vielä hieman hahmotusongelmaa mutta loppua kohti suoritukset paranivat.
tiistai 6. lokakuuta 2009
Kevyen jousen treeniä pakkaan
Tänään tuli vedettyä 169 nuolta pakkaan lähellä 35:llä paunalla.
Sama hahmotusongelma suorituksen osalta toistuu noillakin paunoilla. Ehkä hieman enemmän järkeä mutta pitäisi kuvailla dartfishillä suoritusta jotta saisi jotain irti mitä tuossa oikein tapahtuu.
Sama hahmotusongelma suorituksen osalta toistuu noillakin paunoilla. Ehkä hieman enemmän järkeä mutta pitäisi kuvailla dartfishillä suoritusta jotta saisi jotain irti mitä tuossa oikein tapahtuu.
maanantai 5. lokakuuta 2009
Jumppaa
Töiden jälkeen jumppaan. Jälleen oli kevyempää vetää liikesarjoja läpi, kroppa alkaa taas tottumaan paremmin tuohon hommaan kesätauon jälkeen.
sunnuntai 4. lokakuuta 2009
Treeniä ja päätöksiä
Tänään tuli ammuttua 100 nuolta. Pokapuoli pysyy melko hyvin kasassa mutta vetopuolella on vielä haettavaa ja hakeminen kestää liian kauan. Seuraavat kaksi viikkoa ammunkin löysemmillä lavoilla. Tuo tekniikkamuutos on saatava ajettua sisään mahdollisimman nopeasti ja nykyisillä paunoilla siihen menee liian kauan.
Kokeilin myös pidempää ulontajaa mutta se aiheutti jousen äänen muuttumisen ärsyttäväksi sekä jousi alkoi resonoimaan. Ehkä tuota pitkkä voisi viritellä kokeillen hieman eri jännevälejä mutta ensiarvio on se että 4" ulontaja toimii tuossa setupissa parhaiten.
Kokeilin myös pidempää ulontajaa mutta se aiheutti jousen äänen muuttumisen ärsyttäväksi sekä jousi alkoi resonoimaan. Ehkä tuota pitkkä voisi viritellä kokeillen hieman eri jännevälejä mutta ensiarvio on se että 4" ulontaja toimii tuossa setupissa parhaiten.
lauantai 3. lokakuuta 2009
Treeniä ja välineitä
Aamusta hallilla. Ammuin 57 laukausta hahmotellen edelleen suorituksen toimintaa.
Välillä onnistui melko lähelle oikeaa,
Yhdeltätoista lähdin Sherwoodiin hakemaan hieman tarvikkeita ja mukaan tarttui MK Korea:n Vera lavat 68" 42#. Siispä takaisin hallille.
Löin Matin vara-Samickiin kiinni kaikki tarpeelliset osat, stabin tosin lyhyellä ulontajalla. En tajua mihin olen tunkenut pidemmän ulontajani. Tarkastin jousen linjauksen ja totesin että linjaukset ovat erittäin lähellä täydellistä. Jänne kulkee hieman oikealla ja ylälapataskun juuressa jänne menee hieman vinossa. Muuten erittäin suorat lavat.
Tarkastin paunat ja Samickin paunaruuvien ollessa hieman oletuksesta ulkona, vedin jousesta ulos 44,2#. Erittäin hyvä voimakkuus siis. Samalla huomasin että Verojen jäykkyysprofiili on todella tasainen. Veto tuntui koko matkan yhtä pehmeältä.
Ensimmäisen laukauksen jälkeen ei voinut kuin hymyillä. Jousesta lähti niin hiljainen ääni että klikkerin ääni alkoi tuntua todella kovalta. Jousi lähti kädestä sopivan voimakkaasti eteenpäin eikä pahempia tärinöitä tuntunut käteen.
Jokaisen laukauksen jälkeen ei voinut kuin hymyillä. Niin hyvä tunne jousesta oli.
Ammuin huvikseni kolme 9-nuolen sarjaa tulosta 18m matkalta ja sain kasaan 89, 88, 86, eli 263 pistettä, siis 7 pistettä pois täysistä.
Olen vakuuttunut. Näillä näkymin Olympialaisiin mennään kahdella Samickin Ultra keskiosalla sekä MK Korean Vera lavoilla.
Nuolia tältä päivältä 160.
Välillä onnistui melko lähelle oikeaa,
Yhdeltätoista lähdin Sherwoodiin hakemaan hieman tarvikkeita ja mukaan tarttui MK Korea:n Vera lavat 68" 42#. Siispä takaisin hallille.
Löin Matin vara-Samickiin kiinni kaikki tarpeelliset osat, stabin tosin lyhyellä ulontajalla. En tajua mihin olen tunkenut pidemmän ulontajani. Tarkastin jousen linjauksen ja totesin että linjaukset ovat erittäin lähellä täydellistä. Jänne kulkee hieman oikealla ja ylälapataskun juuressa jänne menee hieman vinossa. Muuten erittäin suorat lavat.
Tarkastin paunat ja Samickin paunaruuvien ollessa hieman oletuksesta ulkona, vedin jousesta ulos 44,2#. Erittäin hyvä voimakkuus siis. Samalla huomasin että Verojen jäykkyysprofiili on todella tasainen. Veto tuntui koko matkan yhtä pehmeältä.
Ensimmäisen laukauksen jälkeen ei voinut kuin hymyillä. Jousesta lähti niin hiljainen ääni että klikkerin ääni alkoi tuntua todella kovalta. Jousi lähti kädestä sopivan voimakkaasti eteenpäin eikä pahempia tärinöitä tuntunut käteen.
Jokaisen laukauksen jälkeen ei voinut kuin hymyillä. Niin hyvä tunne jousesta oli.
Ammuin huvikseni kolme 9-nuolen sarjaa tulosta 18m matkalta ja sain kasaan 89, 88, 86, eli 263 pistettä, siis 7 pistettä pois täysistä.
Olen vakuuttunut. Näillä näkymin Olympialaisiin mennään kahdella Samickin Ultra keskiosalla sekä MK Korean Vera lavoilla.
Nuolia tältä päivältä 160.
perjantai 2. lokakuuta 2009
Uuden hallin korkkaus pikatreenillä
Töissä vaihteeksi pitkään joten hallilla vasta joskus seiskalta.
Ammuin 18m matkalta, joka muuten tuntui tolkuttoman lyhyeltä, 160 nuolta 12 nuolen sarjoissa.
Parilla viimeisellä sarjalla alkoi ilmetä pientä haparointia sarjojen viimeisillä nuolilla.
Tahti oli melko kova koska kauppaan piti keretä ennen yhdeksää.
Ammuin 18m matkalta, joka muuten tuntui tolkuttoman lyhyeltä, 160 nuolta 12 nuolen sarjoissa.
Parilla viimeisellä sarjalla alkoi ilmetä pientä haparointia sarjojen viimeisillä nuolilla.
Tahti oli melko kova koska kauppaan piti keretä ennen yhdeksää.
torstai 1. lokakuuta 2009
Jumppa
Töiden jälkeen circuit. Tällä kertaa kerkesin ajoissa paikalle. Vissiin paikat tottuneet taas paremmin tuohon hommaan koska tunnin lopuksi oli tunne että olisi vielä hetken voinut jatkaa. Pitänee ensi kerralla ottaa hieman kovempaa. Ensi viikolla voisi harkita vetävänsä oikean punttitreenin.
keskiviikko 30. syyskuuta 2009
100 nuolta tekniikkaa
Tekniikkamuutoksen sisäänajaminen vielä menossa.
Ammuin 100 nuolta hallilla ja sain välillä suorituksen toimimaan, välillä en.
Pitää vielä hinkata lisää.
Ammuin 100 nuolta hallilla ja sain välillä suorituksen toimimaan, välillä en.
Pitää vielä hinkata lisää.
tiistai 29. syyskuuta 2009
Liikeratojen hahmottelua
Vasta myöhään hallilla töiden jälkeen. Väsytti tolkuttomasti vielä sen lisäksi että nälkäkin oli kova. Siskonmakkarasoppa kahdella siskonmakkaranpalan rippeellä ei taida olla kovinkaan ravitseva lounas.
Plännäiltiin hieman alueryhmän hommia. Ei pahemmin ole hakemuksia tullut seuraavalle kaudelle, liekö tieto koko hommasta mennyt edes porukalle perille.
Ammuin lopuksi vian 100 nuolta hahmotellen liikeratoja.
Plännäiltiin hieman alueryhmän hommia. Ei pahemmin ole hakemuksia tullut seuraavalle kaudelle, liekö tieto koko hommasta mennyt edes porukalle perille.
Ammuin lopuksi vian 100 nuolta hahmotellen liikeratoja.
Maanantaisen jumpan päälle uudet weppisivut auki
Töiden jälkeen jumppaa. Ajoin uuden hallin kautta kotiin koska muistin että unohdettiin sunnuntaina poistaa maalauksen jäljiltä maalarinteipit tarkoituksena repiä ne alas.
Paikalla häärivä remppapartio oli kuitenkin jo kerennyt hoitamaan homman joten painuin kaupoille.
Kotiin päästyäni otin läppärin syliin ja päätin vakaasti naputella uudet weppisivut pystyyn, ainakin raakaversiona.
Kaikenlainen kuvittaminen jäi tekemättä mutta perusrakenne on nyt toimiva eikä ole liian räikeän näköinen silmään. Väritkin menevät hieman samaan skaalaan kuin blogissa joten ne sopivat yhteen.
Siirtelin sivuille myös niitä blogikomponentteja joita ei mielestäni tarvitse pitää blogissa sekä putsasin blogia noista komponenteista.
Uudet sivut ovat siis auki osoitteessa http://www.akivirtanen.fi
Paikalla häärivä remppapartio oli kuitenkin jo kerennyt hoitamaan homman joten painuin kaupoille.
Kotiin päästyäni otin läppärin syliin ja päätin vakaasti naputella uudet weppisivut pystyyn, ainakin raakaversiona.
Kaikenlainen kuvittaminen jäi tekemättä mutta perusrakenne on nyt toimiva eikä ole liian räikeän näköinen silmään. Väritkin menevät hieman samaan skaalaan kuin blogissa joten ne sopivat yhteen.
Siirtelin sivuille myös niitä blogikomponentteja joita ei mielestäni tarvitse pitää blogissa sekä putsasin blogia noista komponenteista.
Uudet sivut ovat siis auki osoitteessa http://www.akivirtanen.fi
sunnuntai 27. syyskuuta 2009
Remppaa
Tänään käytiin porukalla vetämässä maali uuden hallin päätyseinään. Tuli paljon valoisamman näköinen paikka ainakin toisesta päästä hallia.
Sen jälkeen hallille hahmottelemaan lisää suoritusta 80 nuolen verran.
Sen jälkeen hallille hahmottelemaan lisää suoritusta 80 nuolen verran.
Hahmottelua
Eilen tuli vetästyä 168 nuolta hahmotellen tuota vedon tason muuttamista ja siihen liittyvä ojentamista/työntämistä. En ihan varmasti saanut kiinni onko tuo parhaillaan expanding vai extending tyyppisenä. Kuitenkin tuo suoritus on vielä hieman hankala toistettava vetopuolella. Pokapuoli pysyy melko hyvin oikealla paikallaan, tosin välillä käsivarsi meinaan jäädä hieman koukkuun alussa.
perjantai 25. syyskuuta 2009
Kyllä musta vielä ampuja tulee...
Töissä meni myöhään ja olin hallilla vasta kuuden jälkeen.
Pari sarjaa alkuun ja sen jälkeen Masan kanssa dialogia: Mitäs jos tekisit tolleen? Ai näin vai? Nojaa, ehkä tolleen. Jaa näin vai?
Lopputulos oli se että taisin löytää vihdoin oikean tason millä vedon pitää kulkea. Aikaisemmin veto on kulkenut melko vaakatasossa joka aiheuttaa noita kaikkia ongelmia, nyt kun mielessä käänsi vedin jännitystasoa pystympään, vähän samalla idealla kuin jos nykisi ruohonleikkuria käyntiin, lähtivät laukaukset paljon paremmin kuin koskaan aikaisemmin.
Aikaisemmin olen vain sisukkaasti koittanut nostaa vetopuolen kyynärpäätä mutta eihän se nostaminen mitään auta jos vedon jännitys on kuitenkin kaaksepäin.
Tuo liikeradan tason kallistaminen pystympään auttaa kummasti myös pokapuolelle.
Seuraavaksi on siis tavoitteena saada vakioitua vedon taso missä se kulkee sekä pitää pokan olkapää oikealla paikalla. Ankkurointi ja lavan irtoaminen rangasta saavat odottaa sitä hetkeä kun tuo veto ja pokapuoli vakioituvat.
Nuolia 104.
Pari sarjaa alkuun ja sen jälkeen Masan kanssa dialogia: Mitäs jos tekisit tolleen? Ai näin vai? Nojaa, ehkä tolleen. Jaa näin vai?
Lopputulos oli se että taisin löytää vihdoin oikean tason millä vedon pitää kulkea. Aikaisemmin veto on kulkenut melko vaakatasossa joka aiheuttaa noita kaikkia ongelmia, nyt kun mielessä käänsi vedin jännitystasoa pystympään, vähän samalla idealla kuin jos nykisi ruohonleikkuria käyntiin, lähtivät laukaukset paljon paremmin kuin koskaan aikaisemmin.
Aikaisemmin olen vain sisukkaasti koittanut nostaa vetopuolen kyynärpäätä mutta eihän se nostaminen mitään auta jos vedon jännitys on kuitenkin kaaksepäin.
Tuo liikeradan tason kallistaminen pystympään auttaa kummasti myös pokapuolelle.
Seuraavaksi on siis tavoitteena saada vakioitua vedon taso missä se kulkee sekä pitää pokan olkapää oikealla paikalla. Ankkurointi ja lavan irtoaminen rangasta saavat odottaa sitä hetkeä kun tuo veto ja pokapuoli vakioituvat.
Nuolia 104.
torstai 24. syyskuuta 2009
Kävin jumpassa
Olin tosin kymmenen minuuttia myöhässä intrassa olleen virheellisen ajan takia.
Vetelin sitten kostoksi hieman kovempaa tahtia. Ihan jees Circuit. Huomenna ampumaan taas
Vetelin sitten kostoksi hieman kovempaa tahtia. Ihan jees Circuit. Huomenna ampumaan taas
Coach Hat A Va strikes again
Sunnuntaina tehdyt havainnot ja kuvailut asennosta joita olen tässä muutaman treenikertana hahmotellut saivat hieman uusia ulottuvuuksia kun Masa alkoi ihmettelemään minun pokapuolen olkapään ja hartian toimintaa. Ainahan se on jäänyt ylös ja pre-drawsta asti koko paketti vasemmalla puolella pyrkii nouseman ylös.
Hieman ihmeteltyämme lopputulos oli se että pre-draw on aina ollut aivan liian voimakas jonka johdosta olkapää/hartia menee ikäänkuin lukkoon ja nousee yhtenä pakettina ylös.
Hahmottelin hieman miten saisin olkapään pidettyä alhaalla suorituksen läpi ja tulin siihen tulokseen että heti kun suoristan käsivarren, menee olkapää ja hartiaseutu lukkoon. Ainoa tapa millä saatiin järkeä nostoon oli pre-drawn pienentäminen huomattavasti. Eli aikaisemmin olen kiskonut jousen ylös jänteestä melkeimpä nostamatta pokakädellä ollenkaan. Nyt paras lopputulos tuli sillä että pre-draw on lähinnä kevyt ote jänteeltä ja nostan jousen ylös pokakäsi hieman koukussa. Siitä sitten pokakäden suoristus ja vetoa tekemään. Tuo oli ainoa tapa jolla sain melko luontevasti olkapään pysymään alhaalla sekä poistamaan huteruudet joita esim. pelkkä käsivarren nostaminen aiheutti.
Hieman tuossakin olisi hinkkaamista ennenkuin sen saa toimimaan halutulla tavalla mutta aivan epätoivoiselta eivät suoritukset kuitenkaan tuntuneet ja niputuskin oli ajoittain kolmestakympistä 40cm kymppirenkaiseen kymmenen nuolta keltaisella. Nuolia tuli lopulta vai 101 kaiken pähkimisen lomassa.
Se mitä pitää vielä testata on, onko lantion ja ylävartalon kulmien kanssa kikkaileminen välttämätöntä jos saan noston tehtyä oikein. Veikkaisin että koko kallistumisongelma juontaa juurensa tuosta väärästä nostotavasta.
Tekniikkamuutoslista alkaa olemaan siis tälle syksymme melko iso ja pitää alkaa pähkimään mitä kautta lähden muutoksia purkamaan.
Lista tällä hetkellä:
1. Nosto olkapää alhaalla kevyellä pre-draw:lla
2. Ankkurointiin tuleminen suoraan ilman nostoa leukaa vastaan jatkamalla samalla liikkeellä läpivetoon
3. Mahdollinen lantion ja ylävartalon kulmien säätäminen mikäli sille tarvetta ilmenee kohdan 1. tutkiskelemisen jälkeen
4. Nimettömän lipsuminen jänteeltä
5. Laukaisun lähteminen oikeaan suuntaan vrt. aikaisempi vetokyynärpään raju putoaminen alas
6. Itse laukaisussa sormien aukeaminen yhtä aikaa sekä käden lähteminen lähemmäs kaulaa taaksepäin
Hieman ihmeteltyämme lopputulos oli se että pre-draw on aina ollut aivan liian voimakas jonka johdosta olkapää/hartia menee ikäänkuin lukkoon ja nousee yhtenä pakettina ylös.
Hahmottelin hieman miten saisin olkapään pidettyä alhaalla suorituksen läpi ja tulin siihen tulokseen että heti kun suoristan käsivarren, menee olkapää ja hartiaseutu lukkoon. Ainoa tapa millä saatiin järkeä nostoon oli pre-drawn pienentäminen huomattavasti. Eli aikaisemmin olen kiskonut jousen ylös jänteestä melkeimpä nostamatta pokakädellä ollenkaan. Nyt paras lopputulos tuli sillä että pre-draw on lähinnä kevyt ote jänteeltä ja nostan jousen ylös pokakäsi hieman koukussa. Siitä sitten pokakäden suoristus ja vetoa tekemään. Tuo oli ainoa tapa jolla sain melko luontevasti olkapään pysymään alhaalla sekä poistamaan huteruudet joita esim. pelkkä käsivarren nostaminen aiheutti.
Hieman tuossakin olisi hinkkaamista ennenkuin sen saa toimimaan halutulla tavalla mutta aivan epätoivoiselta eivät suoritukset kuitenkaan tuntuneet ja niputuskin oli ajoittain kolmestakympistä 40cm kymppirenkaiseen kymmenen nuolta keltaisella. Nuolia tuli lopulta vai 101 kaiken pähkimisen lomassa.
Se mitä pitää vielä testata on, onko lantion ja ylävartalon kulmien kanssa kikkaileminen välttämätöntä jos saan noston tehtyä oikein. Veikkaisin että koko kallistumisongelma juontaa juurensa tuosta väärästä nostotavasta.
Tekniikkamuutoslista alkaa olemaan siis tälle syksymme melko iso ja pitää alkaa pähkimään mitä kautta lähden muutoksia purkamaan.
Lista tällä hetkellä:
1. Nosto olkapää alhaalla kevyellä pre-draw:lla
2. Ankkurointiin tuleminen suoraan ilman nostoa leukaa vastaan jatkamalla samalla liikkeellä läpivetoon
3. Mahdollinen lantion ja ylävartalon kulmien säätäminen mikäli sille tarvetta ilmenee kohdan 1. tutkiskelemisen jälkeen
4. Nimettömän lipsuminen jänteeltä
5. Laukaisun lähteminen oikeaan suuntaan vrt. aikaisempi vetokyynärpään raju putoaminen alas
6. Itse laukaisussa sormien aukeaminen yhtä aikaa sekä käden lähteminen lähemmäs kaulaa taaksepäin
keskiviikko 23. syyskuuta 2009
Asennon hahmotusta
Eilinen ilta meni hahmotellessa asentoa rangan suoristamisen suhteen sekä opetellessa ankkuroimaan.
Löysin melko hyvin alueen millä rangan suoristaminen toimii ja ei toimi, eli miten pitkälle voi realistisesti alussa ottaa ylävartaloa taaksepäin siten että asento pysyy hanskassa ja ankkuroidessa ranka on suora. Samalla taisin hieman havainnoida tasapainon suhdetta jalkojen välillä. Tähän mennessä myös painopiste on ollut huomattavan paljon "etujalalla" ja painopisteen siirtäminen tasapainoon auttaa myös rangan suoristamisen suhteen. Eli kokonaisuudessaan korjattavaa on aivan koko äijässä lähtien tasapainosta jalkojen välillä rangan suoristamisen kautta hartioiden tasapainoon. Hartioiden tasapaino jää jostain syystä hieman takapainoiseksi ja jos hakemalla haen pokakäden hartiaa/olkapäätä alemmaksi alkaa asento prakaamaan. Sama prakaaminen tapahtuu jos nostan vetopuolen hartiaa/olkapäätä ylemmäksi jolloin lapaluun seutu ei mene oikealle paikalleen.
Ammuin kuitenkin 126 nuolta uudella asennolla ja läpivedon kanssa oli huomattavasti vähemmän ongelmia kuin tähän mennessä on ollut. Vasta noin sadan nuolen kieppeillä alkoi tulla pientä epävarmuutta suorituksiin. Tämä oli melko outo asia sillä loppukesästä kuudennen nuolen vetäminen läpi oli jo ongelma ja eilen ammuin kymmenen nuolen sarjoja. Rytmitin treeniä ampumalla 40 nuolta jonka jälkeen pieni tauko.
Ankkuroinnista sain melkein kiinni. Aikaisempi ankkurointi on tosiaan perustunut siihen että vedän läpän leuan alle josta nostan sen kiinni leukaan ja painan etusormen kiinni leukaluuhun. Eilen yritin hahmottaa vain sitä että tulisin ankkurointiin tasaisella liikkeellä suoraan leuan alle ja veto jatkuisi siitä yhtenäisenä laukaisuun saakka. Onnistuin yllättävn usein saamaan ankkuroinnin paikalleen tuolla tavalla, toisaalta silloin kun se ei loksahtanut paikalleen, oli ankkurointi jossain aivan muualla kuin olisi pitänyt. Mielenkiintoinen havainto liittyi myös tuohon uuteen ankkurointiin. Aikaisemmin on ollut hankalaa katsoa tähtäimen läpi koko vedon ajan koska tähtäin on liikahtanut hieman ankkuroinnissa. Eilen sain katsottua nätisti tähtäimen läpi koko suorituksen ajan joka helpotti tauluun tulemista.
Tänään ohjelmassa lisää ihmettelyä asennon suhteen. Paikat ovat hieman hellinä maanantain jumpasta mutta eiköhän tässä vielä ampumaan pysty. Torstaina pitää taas käydä salilla että saa kunnon tahdin päälle etteivät paikat ole niin kipeinä jokaisen kerran jälkeen. Pari kertaa pitäisi näin alkuun riittää viikossa. Kuukauden jälkeen voinee lisätä kolmeen kertaan.
Löysin melko hyvin alueen millä rangan suoristaminen toimii ja ei toimi, eli miten pitkälle voi realistisesti alussa ottaa ylävartaloa taaksepäin siten että asento pysyy hanskassa ja ankkuroidessa ranka on suora. Samalla taisin hieman havainnoida tasapainon suhdetta jalkojen välillä. Tähän mennessä myös painopiste on ollut huomattavan paljon "etujalalla" ja painopisteen siirtäminen tasapainoon auttaa myös rangan suoristamisen suhteen. Eli kokonaisuudessaan korjattavaa on aivan koko äijässä lähtien tasapainosta jalkojen välillä rangan suoristamisen kautta hartioiden tasapainoon. Hartioiden tasapaino jää jostain syystä hieman takapainoiseksi ja jos hakemalla haen pokakäden hartiaa/olkapäätä alemmaksi alkaa asento prakaamaan. Sama prakaaminen tapahtuu jos nostan vetopuolen hartiaa/olkapäätä ylemmäksi jolloin lapaluun seutu ei mene oikealle paikalleen.
Ammuin kuitenkin 126 nuolta uudella asennolla ja läpivedon kanssa oli huomattavasti vähemmän ongelmia kuin tähän mennessä on ollut. Vasta noin sadan nuolen kieppeillä alkoi tulla pientä epävarmuutta suorituksiin. Tämä oli melko outo asia sillä loppukesästä kuudennen nuolen vetäminen läpi oli jo ongelma ja eilen ammuin kymmenen nuolen sarjoja. Rytmitin treeniä ampumalla 40 nuolta jonka jälkeen pieni tauko.
Ankkuroinnista sain melkein kiinni. Aikaisempi ankkurointi on tosiaan perustunut siihen että vedän läpän leuan alle josta nostan sen kiinni leukaan ja painan etusormen kiinni leukaluuhun. Eilen yritin hahmottaa vain sitä että tulisin ankkurointiin tasaisella liikkeellä suoraan leuan alle ja veto jatkuisi siitä yhtenäisenä laukaisuun saakka. Onnistuin yllättävn usein saamaan ankkuroinnin paikalleen tuolla tavalla, toisaalta silloin kun se ei loksahtanut paikalleen, oli ankkurointi jossain aivan muualla kuin olisi pitänyt. Mielenkiintoinen havainto liittyi myös tuohon uuteen ankkurointiin. Aikaisemmin on ollut hankalaa katsoa tähtäimen läpi koko vedon ajan koska tähtäin on liikahtanut hieman ankkuroinnissa. Eilen sain katsottua nätisti tähtäimen läpi koko suorituksen ajan joka helpotti tauluun tulemista.
Tänään ohjelmassa lisää ihmettelyä asennon suhteen. Paikat ovat hieman hellinä maanantain jumpasta mutta eiköhän tässä vielä ampumaan pysty. Torstaina pitää taas käydä salilla että saa kunnon tahdin päälle etteivät paikat ole niin kipeinä jokaisen kerran jälkeen. Pari kertaa pitäisi näin alkuun riittää viikossa. Kuukauden jälkeen voinee lisätä kolmeen kertaan.
maanantai 21. syyskuuta 2009
Salikauden avaus
Tänään avasin syys/talvikauden salirumban käymällä Functional trainingissa töiden jälkeen.
Huomasi kyllä että kesä on tullut sluibailtua tuon suhteen koska nyt tätä kirjoittaessa näppäimistö on about korkein paikka mihin kädet nousevat, sen verran on narut jumissa.
Torstaina tarkoitus olisi käydä Circuitissa jossa on functionalin staattisen keskivartalokeskeisen treenaamisen sijaan hieman enemmän lihaspisteitä sekä kovempia sykkeitä.
Jatkossa on tarkoitus tehdä joko maanantain FT ja torstain Circuit jonka päälle ehkä voimatreeni. Toinen vaihtoehto on vuorotella FT:n ja Circuitin välillä ja korvata toinen voimatreenillä.
Huomasi kyllä että kesä on tullut sluibailtua tuon suhteen koska nyt tätä kirjoittaessa näppäimistö on about korkein paikka mihin kädet nousevat, sen verran on narut jumissa.
Torstaina tarkoitus olisi käydä Circuitissa jossa on functionalin staattisen keskivartalokeskeisen treenaamisen sijaan hieman enemmän lihaspisteitä sekä kovempia sykkeitä.
Jatkossa on tarkoitus tehdä joko maanantain FT ja torstain Circuit jonka päälle ehkä voimatreeni. Toinen vaihtoehto on vuorotella FT:n ja Circuitin välillä ja korvata toinen voimatreenillä.
Sunnuntaikuvauksia
Sunnuntaina tuli ammuttua sadan kieppeillä melko räpellysammuntaa. Pari oikein pahaakin repäsyä mahtui mukaan. Siitä sitten miettimään mikä tässä oikein mättää ja kuvailtiin hieman selän toimintaa.
Ensimmäinen asia mikä näyttäisi olevan pielessä on että ranka on aivan "ässällä". Sen korjamiseksi toimii melko hyvin lantion vienti hieman eteenpäin sekä ylävartalon vieminen taakse. Vedossa ranka sitten suoristuu oikein mukavan näköiseksi.
Toinen kummajainen oli mitä tapahtui ankkuroinnin aikana selässä. Vetopuolen lapaluun alareuna otti hyppäyksen poispäin rangasta heti kun jänne edes hipaisi leukaa. Tulin siihen tulokseen että tuo johtuu siitä miten tulen tällä hetkellä ankkurointiin ja miten varsinaisen ankkuroinnin teen. Eli tuon käden leuan alle ja painan ankkurointituen leukaa vasten ja siitä sitten etusormen juuren kiinni leukaluuhun. Tuossa vaiheessa, koska vetokäsi ja lapa toimivat ikäänkuin yhtenä pakettina, kyynärpään noustessa tuomaan etusormen kiinni leukaluuhun, irtoaa myös vivun toisessa päässä oleva lapaluun alaosa poispäin rangasta. Samoin tuon jälkeen vedosta häviää osa voimasta selältä ja asento alkaa kippaamaan taaksepäin ja sen seurauksena myös pokakäden olkapää alkaa nousemaan. Sitten onkin paketti valmis tuskaiseen suoritukseen.
Se millä tuon korjaan on että opettelen tekemään setupin hieman eri tavalla sekä opettelen uudelleen ankkurointiin tulemisen. Tuolla ankkurointimuutoksella saan varmaan paremmin myös laukaisussa vetopuolen kyynärpään lähtemään ylöspäin nykyisen alaspäin putoamisen sijaan. Tuo alapäin putoaminen hyvin todennäköisesti johtuu siitä että koska lapaluun alapään ja rangan välillä on tottakai lihasjännistys suorituksessa, niin koska se ankkuroinnissa pakottuu irti rangasta, niin laukaisussa se lavan ja rangan väliin varastoitunut lihasjännitys vetää lavan alareunan takaisin kiinni rankaan. Sen seurauksena vipuvarren toisessa päässä oleva kyynärpää putoaa alaspäin eikä lähde ylös taakse minne sen kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti pitäisi mennä.
Tässä onkin sitten melkoisesti puhdetta syyskaudelle että tämän saa ajettua sisään. Toisaalta jos saan tuon toimimaan oikein, uskon että se parantaa ammuntaani huomattavasti.
Nuolia about 126.
Ensimmäinen asia mikä näyttäisi olevan pielessä on että ranka on aivan "ässällä". Sen korjamiseksi toimii melko hyvin lantion vienti hieman eteenpäin sekä ylävartalon vieminen taakse. Vedossa ranka sitten suoristuu oikein mukavan näköiseksi.
Toinen kummajainen oli mitä tapahtui ankkuroinnin aikana selässä. Vetopuolen lapaluun alareuna otti hyppäyksen poispäin rangasta heti kun jänne edes hipaisi leukaa. Tulin siihen tulokseen että tuo johtuu siitä miten tulen tällä hetkellä ankkurointiin ja miten varsinaisen ankkuroinnin teen. Eli tuon käden leuan alle ja painan ankkurointituen leukaa vasten ja siitä sitten etusormen juuren kiinni leukaluuhun. Tuossa vaiheessa, koska vetokäsi ja lapa toimivat ikäänkuin yhtenä pakettina, kyynärpään noustessa tuomaan etusormen kiinni leukaluuhun, irtoaa myös vivun toisessa päässä oleva lapaluun alaosa poispäin rangasta. Samoin tuon jälkeen vedosta häviää osa voimasta selältä ja asento alkaa kippaamaan taaksepäin ja sen seurauksena myös pokakäden olkapää alkaa nousemaan. Sitten onkin paketti valmis tuskaiseen suoritukseen.
Se millä tuon korjaan on että opettelen tekemään setupin hieman eri tavalla sekä opettelen uudelleen ankkurointiin tulemisen. Tuolla ankkurointimuutoksella saan varmaan paremmin myös laukaisussa vetopuolen kyynärpään lähtemään ylöspäin nykyisen alaspäin putoamisen sijaan. Tuo alapäin putoaminen hyvin todennäköisesti johtuu siitä että koska lapaluun alapään ja rangan välillä on tottakai lihasjännistys suorituksessa, niin koska se ankkuroinnissa pakottuu irti rangasta, niin laukaisussa se lavan ja rangan väliin varastoitunut lihasjännitys vetää lavan alareunan takaisin kiinni rankaan. Sen seurauksena vipuvarren toisessa päässä oleva kyynärpää putoaa alaspäin eikä lähde ylös taakse minne sen kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti pitäisi mennä.
Tässä onkin sitten melkoisesti puhdetta syyskaudelle että tämän saa ajettua sisään. Toisaalta jos saan tuon toimimaan oikein, uskon että se parantaa ammuntaani huomattavasti.
Nuolia about 126.
lauantai 19. syyskuuta 2009
Syysomena 900-kierros - Talosaari
Heräsin jopa ajoissa joka on poikkeuksellista lähikisojen suhteen joten kävin aamukahvilla paikallisella teboililla ennen kisapaikalle sirtymistä.
Kentällä hyvissä ajoin, kamat kasaan ja paikan valtaus viivan takaa.
Paikalla oli ihan mukavasti porukkaa mutta saimme ammuttua kisan yhdessä vuorossa joka teki kokonaiskestosta melko sopivan eikä kisa turhaan venynyt.
Alkuun 28 lämmittelynuolta jotka olivat hieman jähmeitä. Kisa alkoi 27 ja 28 sarjoilla jonka jälkeen pommi 25 sarja seiskalla. Sain korjattua ammuntaa lopuilla sarjoilla jotka olivat 28-29 luokkaa kunnes tuli viimeinen sarja. Toinen nuoli lähti ihan hyvin keskeltä mutta pörisi kuin ripulitautinen hevospaarma lentäsessään tauluun. Nätti vitonen kello kuudessa. Sulka siis hajalla. Kolmas nuoli viinistä ulos ja tarkastin sulituksen ja siinäkin oli yksi sulka irtoamassa. varanuoli siis esiin ja nuoli keskelle taulua. Vikalta sarjalta siis X-10-5. Hieman sapetti. Ammuttiin porukalla toiseksivimeisellä sarjalla nuolet melko tiukkaan nippuun ja nuoleni olivat ottaneet hieman damagea eli yhdessä nuolessa sulka leikkaantunut melkein irti etureunasta ja toisessa takareunasta. Sen siitä saa kun ei tarkasta sulkia ennen ampumista. Tulos kuudeltakympiltä 276 joka jäi harmittavasti kaksi pistettä SE:stä.
50m lähti melko huterasti liikkeelle, suoritukset pitkittyivät tuulen yltyessä enkä saanut kunnon suorituksia aikaiseksi millään. Matkalle mahtui aivan liikaa ysejä sekä kaksi kasia. Tulos vain 282 joka jäi seitsemän pistettä SE:stä. Viimeiset sarjat olivat todella tuskaa, nuoli ei meinannut tulla millään klikkeristä läpi, pokapuolen olkapää nousi ajoittain aivan uusiin korkeuksiin ja sen johdosta suoritukse olivat tautisen pitkiä.
40m alkoi hieman paremmin liikkeelle mutta samaa pitkittymistä oli jälleen havaittavissa. Puoleen väliin saakka ammuin 27-29 pisteen sarjoja jonka jälkeen päätin tietoisesti alkaa ampumaan nopeammalla rytmillä. Lyhyempiä tähtäyksiä ja nuoli liikkeelle vaikka jyvä ei olisikaan keskellä keltaista. Se auttoi. Ammuin viimeiset kuusi sarjaa kaksi pistettä pois täysistä pisteistä jonka johdosta pisteitä kasaan neljältäkympiltä 291 jolla sain rikottua Matin aikaisemman SE:n pisteellä.
Pisteitä yhteensä kasaan 849 joka jäi pisteen päähän Matin SE:stä. Tuolla pistemäärällä irtosi kisasta voitto. Paransimpa vielä omaa 900-kierroksen ennätystänikin 35:lla pisteellä.
Kisa oli melko vaiherikas huomioiden rikkinäiset sulat, pitkittyneet suoritukset ja toisaalta sitten taas neljänkympin ryhdistäytyminen joka johti matkatuloksen SE:seen. Ilma oli poikkeuksellisen hyvä syyskuun puolen välin jälkeiseksi kisaksi, tosin melko navakka, puuskainen ja shiftaileva tuuli kiusasi hieman viidelläkympillä.
Mitä tästä kisasta opin? Pitää vissiin tehdä itselleen selkeä vuokaavio mitä tehdä silloin kun määrätyt ongelmat nostavat päätään. Samoin nuolet pitää tarkastaa aina ennen sarjan aloittamista. Ilman tämän päivän hölmöilyjä olisi ollut aivan mahdollista ampua SE:t jokaiselta matkalta parantaen koko kierroksenkin SE:tä.
Ihan hyvä fiilis kyllä kuitenkin lopulta.
Nuolia se 118.
Kentällä hyvissä ajoin, kamat kasaan ja paikan valtaus viivan takaa.
Paikalla oli ihan mukavasti porukkaa mutta saimme ammuttua kisan yhdessä vuorossa joka teki kokonaiskestosta melko sopivan eikä kisa turhaan venynyt.
Alkuun 28 lämmittelynuolta jotka olivat hieman jähmeitä. Kisa alkoi 27 ja 28 sarjoilla jonka jälkeen pommi 25 sarja seiskalla. Sain korjattua ammuntaa lopuilla sarjoilla jotka olivat 28-29 luokkaa kunnes tuli viimeinen sarja. Toinen nuoli lähti ihan hyvin keskeltä mutta pörisi kuin ripulitautinen hevospaarma lentäsessään tauluun. Nätti vitonen kello kuudessa. Sulka siis hajalla. Kolmas nuoli viinistä ulos ja tarkastin sulituksen ja siinäkin oli yksi sulka irtoamassa. varanuoli siis esiin ja nuoli keskelle taulua. Vikalta sarjalta siis X-10-5. Hieman sapetti. Ammuttiin porukalla toiseksivimeisellä sarjalla nuolet melko tiukkaan nippuun ja nuoleni olivat ottaneet hieman damagea eli yhdessä nuolessa sulka leikkaantunut melkein irti etureunasta ja toisessa takareunasta. Sen siitä saa kun ei tarkasta sulkia ennen ampumista. Tulos kuudeltakympiltä 276 joka jäi harmittavasti kaksi pistettä SE:stä.
50m lähti melko huterasti liikkeelle, suoritukset pitkittyivät tuulen yltyessä enkä saanut kunnon suorituksia aikaiseksi millään. Matkalle mahtui aivan liikaa ysejä sekä kaksi kasia. Tulos vain 282 joka jäi seitsemän pistettä SE:stä. Viimeiset sarjat olivat todella tuskaa, nuoli ei meinannut tulla millään klikkeristä läpi, pokapuolen olkapää nousi ajoittain aivan uusiin korkeuksiin ja sen johdosta suoritukse olivat tautisen pitkiä.
40m alkoi hieman paremmin liikkeelle mutta samaa pitkittymistä oli jälleen havaittavissa. Puoleen väliin saakka ammuin 27-29 pisteen sarjoja jonka jälkeen päätin tietoisesti alkaa ampumaan nopeammalla rytmillä. Lyhyempiä tähtäyksiä ja nuoli liikkeelle vaikka jyvä ei olisikaan keskellä keltaista. Se auttoi. Ammuin viimeiset kuusi sarjaa kaksi pistettä pois täysistä pisteistä jonka johdosta pisteitä kasaan neljältäkympiltä 291 jolla sain rikottua Matin aikaisemman SE:n pisteellä.
Pisteitä yhteensä kasaan 849 joka jäi pisteen päähän Matin SE:stä. Tuolla pistemäärällä irtosi kisasta voitto. Paransimpa vielä omaa 900-kierroksen ennätystänikin 35:lla pisteellä.
Kisa oli melko vaiherikas huomioiden rikkinäiset sulat, pitkittyneet suoritukset ja toisaalta sitten taas neljänkympin ryhdistäytyminen joka johti matkatuloksen SE:seen. Ilma oli poikkeuksellisen hyvä syyskuun puolen välin jälkeiseksi kisaksi, tosin melko navakka, puuskainen ja shiftaileva tuuli kiusasi hieman viidelläkympillä.
Mitä tästä kisasta opin? Pitää vissiin tehdä itselleen selkeä vuokaavio mitä tehdä silloin kun määrätyt ongelmat nostavat päätään. Samoin nuolet pitää tarkastaa aina ennen sarjan aloittamista. Ilman tämän päivän hölmöilyjä olisi ollut aivan mahdollista ampua SE:t jokaiselta matkalta parantaen koko kierroksenkin SE:tä.
Ihan hyvä fiilis kyllä kuitenkin lopulta.
Nuolia se 118.
perjantai 18. syyskuuta 2009
Välinehuoltoa ja tieto Target-2012 ryhmän kokoonpanosta ensi kaudelle
Tänään pidin tarkoituksella välipäivän ettei vetopuolen olkapää ota pahemmin itseensä ennen kisoja. Ohjelmassa on siis välinehuoltoa, pääosin sulitusta.
Sain myös äsken tiedon tulevan kauden Target-2012 ryhmän kokoonpanosta.
Näyttäisi siltä että nimeni on listalla mukana.
Viime talven kova treeni, kuluneen kauden tulokset sekä vuosien varrella tapahtunut tuloskunnon kehittyminen ovat siis aiheuttaneet sen että yksi päätavoitteistani jousiammunnassa tähän mennessä on täyttynyt ja olen mukana valmennusryhmässä matkaamassa kohti Lontoon Olympialaisia.
Vaikka yksi tavoite on jälleen saavutettu, ei se tosiaankaan tarkoita että tässä voisi jotenkin jäädä laakereillaan lepäilemään. Lähinnä tämä tulee tarkoittamaan jatkossa lajiharjoitusmäärän lisäämistä sekä omalla kohdallani erittäin varmasti lajia tukevien harjoitusten lisäämistä. Vaikka viime talvena sainkin melko paljon käytyä salilla sekä yleiskuntoa tukevissa treeneissä, tuli niiden kanssa lepsuiltua liikaa. Nyt syksyllä on hyvä lähteä pohjustamaan tuota puolta paremmin. Tekniikkapuolella pitää myös tehdä talvikaudelle paljon tarkempi suunitelma siitä miten tekniikkaa kehitän ja millä osa-alueilla.
Ryhmän jäsenyys tuo myös toivottavasti paremmat mahdollisuudet sellaisten sponssien saamiseen joiden kautta pystyisin kustantamaan suurimman osan kisareissuista ensi vuonna sen sijaan että makselen kauden kisamatkojen velkaa vielä syksylläkin ja haaveilen toimivasta jääkaapista. Kuluneen kauden kisabudjetti kun oli aivan eri planeetalta kuin edellisen kauden ja kaiken rahan omasta pussista vetäminen on vetänyt lompakon melko tyhjäksi. Jokainen lajiin laitettu euro tosin on ollut arvokasta lajissa kehittymisen kannalta. Ensi kauden kansainvälinen kisakalenteri on vielä lyömättä lukkoon mutta tarkoitus on jälleen käydä aktiivisesti kisaamassa myös isommissa kisoissa ulkomailla.
Tämän hehkutuksen pohjalta voikin sitten taas palata sulituslaitteen ääreen. Huomenaamulla sitten aamusta Talosaareen ampumaan 900-kierrosta joka on tämän kauden viimeinen ulkokisa.
Sain myös äsken tiedon tulevan kauden Target-2012 ryhmän kokoonpanosta.
Näyttäisi siltä että nimeni on listalla mukana.
Viime talven kova treeni, kuluneen kauden tulokset sekä vuosien varrella tapahtunut tuloskunnon kehittyminen ovat siis aiheuttaneet sen että yksi päätavoitteistani jousiammunnassa tähän mennessä on täyttynyt ja olen mukana valmennusryhmässä matkaamassa kohti Lontoon Olympialaisia.
Vaikka yksi tavoite on jälleen saavutettu, ei se tosiaankaan tarkoita että tässä voisi jotenkin jäädä laakereillaan lepäilemään. Lähinnä tämä tulee tarkoittamaan jatkossa lajiharjoitusmäärän lisäämistä sekä omalla kohdallani erittäin varmasti lajia tukevien harjoitusten lisäämistä. Vaikka viime talvena sainkin melko paljon käytyä salilla sekä yleiskuntoa tukevissa treeneissä, tuli niiden kanssa lepsuiltua liikaa. Nyt syksyllä on hyvä lähteä pohjustamaan tuota puolta paremmin. Tekniikkapuolella pitää myös tehdä talvikaudelle paljon tarkempi suunitelma siitä miten tekniikkaa kehitän ja millä osa-alueilla.
Ryhmän jäsenyys tuo myös toivottavasti paremmat mahdollisuudet sellaisten sponssien saamiseen joiden kautta pystyisin kustantamaan suurimman osan kisareissuista ensi vuonna sen sijaan että makselen kauden kisamatkojen velkaa vielä syksylläkin ja haaveilen toimivasta jääkaapista. Kuluneen kauden kisabudjetti kun oli aivan eri planeetalta kuin edellisen kauden ja kaiken rahan omasta pussista vetäminen on vetänyt lompakon melko tyhjäksi. Jokainen lajiin laitettu euro tosin on ollut arvokasta lajissa kehittymisen kannalta. Ensi kauden kansainvälinen kisakalenteri on vielä lyömättä lukkoon mutta tarkoitus on jälleen käydä aktiivisesti kisaamassa myös isommissa kisoissa ulkomailla.
Tämän hehkutuksen pohjalta voikin sitten taas palata sulituslaitteen ääreen. Huomenaamulla sitten aamusta Talosaareen ampumaan 900-kierrosta joka on tämän kauden viimeinen ulkokisa.
torstai 17. syyskuuta 2009
Myöhään...
Ja myöhään hallilla. Ärsyttävää...
Ammuin 80 nuolta. Lähinnä fiilistelin miten pokapuolen olkapää käyttäytyy ja miten saisin ojennusta toimimaan hieman paremmin.
Loppuvaiheessa tuntui etten oikein pääse jousen taakse ja vetäsin klikkeriä melkein sentin taaksepäin. Pääsin paremmin linjaan mutta jousi jäykistyi hieman ikävästi.
Periaatteessa vetoa voisi syyskaudella heiman kasvatta kunhan hieman löysää lapoja, saattaisin päästä paremmin linjaan tuon jälkeen.
Ammuin 80 nuolta. Lähinnä fiilistelin miten pokapuolen olkapää käyttäytyy ja miten saisin ojennusta toimimaan hieman paremmin.
Loppuvaiheessa tuntui etten oikein pääse jousen taakse ja vetäsin klikkeriä melkein sentin taaksepäin. Pääsin paremmin linjaan mutta jousi jäykistyi hieman ikävästi.
Periaatteessa vetoa voisi syyskaudella heiman kasvatta kunhan hieman löysää lapoja, saattaisin päästä paremmin linjaan tuon jälkeen.
Keviko
Hallilla, tosin trenidin mukaisesti myöhään.
Vetelin 126 nuolta kolmestakympistä. Hieman epämääräinen olo treenistä, en oikein osaa hahmottaa osuiko hyvin vain huonosti ja millaisia suoritukset olivat.
Vetelin 126 nuolta kolmestakympistä. Hieman epämääräinen olo treenistä, en oikein osaa hahmottaa osuiko hyvin vain huonosti ja millaisia suoritukset olivat.
Tiistai
Tämän viikon trendinä on myöhään treeneissä.
Sain ammuttua kentällä vain 70 nuolta 50m matkalta ennen kuin alkoi olla pimeätä ja kylmää.
Vetelin lähinnä nopeita suorituksia.
70 nuolta.
Sain ammuttua kentällä vain 70 nuolta 50m matkalta ennen kuin alkoi olla pimeätä ja kylmää.
Vetelin lähinnä nopeita suorituksia.
70 nuolta.
maanantai 14. syyskuuta 2009
Nii, maanantai
Aivan yhtä nuiva maanantai töissä kuin viime viikollakin.
Sen takia kentällä vasta myöhään. Ammuin 60m ja 50m matkoja siihen asti että alkoi nousemana kylmää kosteutta liikaa ja pakkasin kamat.
40 nuoleen asti oli tärinää mutta sen jälkeen suoritukset rauhoittuivat. Ihan pelkkää ampumattomuutta tuo. Sain jotain 70 nuolta kasaan ennenkuin poistuin paikalta. Niputus oli lopulta ihan ok.
Sen takia kentällä vasta myöhään. Ammuin 60m ja 50m matkoja siihen asti että alkoi nousemana kylmää kosteutta liikaa ja pakkasin kamat.
40 nuoleen asti oli tärinää mutta sen jälkeen suoritukset rauhoittuivat. Ihan pelkkää ampumattomuutta tuo. Sain jotain 70 nuolta kasaan ennenkuin poistuin paikalta. Niputus oli lopulta ihan ok.
sunnuntai 13. syyskuuta 2009
Pikkutreeni ja Samick testissä
Tämä viikko oli melko täynnä tekemistä joten treenit jäivät vähiin.
Tänään pääsin kuitenkin hallille testaamaan Matin Samick Aguilla Ultra keskiosaa ja Samick Masters lapoja.
Jousessa oli noin 1,5 paunaa enemmän kuin omassani joten tunne vedossa oli hieman jäykkä mutta lavat tuntuivat todellä pehmeiltä vetää loppuun saakka.
Tunne laukaisussa oli erittäin tehokkaan tuntuinen, Apecs tuntui lähtevän Samiciin verrattuna liikkeelle kuin tavarajuna.
Testailin myös Lauran Fivicsin stabisettiä. Tuo on oletettavasti hieman jäykempi kuin W&W HMC jonka johdosta käteen välittyy ehkä hieman enemmän pikkutärinää laukaisun jälkeen mutta toisaalta isompi tärinä on pienempi.
Kokonaisuudessaan Samickin jousi Fivicsin stabisetillä oli todella mukava ampua. Kaiken lisäksi se on metallia joten ongelmia tuon kanssa on varmaan paljon vähemmän. Pidän myös paljon lapataskujen säätömekanismista jossa koko lapatasku liikkuu säädön mukana jonka johdosta lapataskun ja lavan liitoksesta saadaan todella napakka.
Nuolia tuli vaan joku 59 kaiken testailun lomassa. Niputus oli ihan ok luokkaa molemmilla jousilla 18m matkalta.
Tänään pääsin kuitenkin hallille testaamaan Matin Samick Aguilla Ultra keskiosaa ja Samick Masters lapoja.
Jousessa oli noin 1,5 paunaa enemmän kuin omassani joten tunne vedossa oli hieman jäykkä mutta lavat tuntuivat todellä pehmeiltä vetää loppuun saakka.
Tunne laukaisussa oli erittäin tehokkaan tuntuinen, Apecs tuntui lähtevän Samiciin verrattuna liikkeelle kuin tavarajuna.
Testailin myös Lauran Fivicsin stabisettiä. Tuo on oletettavasti hieman jäykempi kuin W&W HMC jonka johdosta käteen välittyy ehkä hieman enemmän pikkutärinää laukaisun jälkeen mutta toisaalta isompi tärinä on pienempi.
Kokonaisuudessaan Samickin jousi Fivicsin stabisetillä oli todella mukava ampua. Kaiken lisäksi se on metallia joten ongelmia tuon kanssa on varmaan paljon vähemmän. Pidän myös paljon lapataskujen säätömekanismista jossa koko lapatasku liikkuu säädön mukana jonka johdosta lapataskun ja lavan liitoksesta saadaan todella napakka.
Nuolia tuli vaan joku 59 kaiken testailun lomassa. Niputus oli ihan ok luokkaa molemmilla jousilla 18m matkalta.
maanantai 7. syyskuuta 2009
Ja 900 reeniä
Myöhään kentällä tänään.
Ammuin ensin pari sarjaa lämmittelyä kuudestakympistä ja tsekkasin pitikö eilinen merkki, piti se.
Taisi eilinen pulikoiminen ja liivin ja pullojen kanssa jumppaaminen altaan pohjassa kun piti hieman pullon paikkaa säätää vetää hieman paikkoja jumiin koska oikea hartia oli aivan juntturassa. Sen johdosta sitten suoritukset olivat mitä sattui. Yhtään ei auttanut että töissä oli erittäin nuiva päivä ja duuniasiat pyörivät koko ajan mielessä, kunnon suorituksia oli todella hankalaa saada aikaiseksi.
Ammuin tuloksen 900 kierrokselle aloittaen 60m matkan erittäin alavireisesti. Sain kasaan vain 270 pistettä. 50m meni kanssa aivan yhtä löllähdellen ennenkuin sain toiseksi viimeisellä sarjalla tarpeekseni "rennosta" ammunnasta ja pulttasin asennon melko tiukkaan pakettiin. Kaksi viimeistä sarjaa 58:eja mutta se ei pahemmin auttanut matkan tulokseen joka jäi 283:een pisteeseen. Neljälläkympillä jatkoin samaa paketoimista ja sain siltä kasaan 295 pistettä joka hieman helpotti olotilaa.
Kuitenkin noiden alkupuolen sössimisien takia pisteet jäivä 848:aan joka oli paljon perässä siitä mitä piti saada kasaan.
Pitää jatkossa keskittyä enemmän asennon paketoimiseen jämäkäksi ja unohtaa kaikki rentoushölynpöly. Kyllä se rentous sieltä taas tulee kun on tullakseen, ei sitä voi pakottaa. Rentoutta pakottamalla vain menee kontrolli suorituksesta.
Nuolia 108
Ammuin ensin pari sarjaa lämmittelyä kuudestakympistä ja tsekkasin pitikö eilinen merkki, piti se.
Taisi eilinen pulikoiminen ja liivin ja pullojen kanssa jumppaaminen altaan pohjassa kun piti hieman pullon paikkaa säätää vetää hieman paikkoja jumiin koska oikea hartia oli aivan juntturassa. Sen johdosta sitten suoritukset olivat mitä sattui. Yhtään ei auttanut että töissä oli erittäin nuiva päivä ja duuniasiat pyörivät koko ajan mielessä, kunnon suorituksia oli todella hankalaa saada aikaiseksi.
Ammuin tuloksen 900 kierrokselle aloittaen 60m matkan erittäin alavireisesti. Sain kasaan vain 270 pistettä. 50m meni kanssa aivan yhtä löllähdellen ennenkuin sain toiseksi viimeisellä sarjalla tarpeekseni "rennosta" ammunnasta ja pulttasin asennon melko tiukkaan pakettiin. Kaksi viimeistä sarjaa 58:eja mutta se ei pahemmin auttanut matkan tulokseen joka jäi 283:een pisteeseen. Neljälläkympillä jatkoin samaa paketoimista ja sain siltä kasaan 295 pistettä joka hieman helpotti olotilaa.
Kuitenkin noiden alkupuolen sössimisien takia pisteet jäivä 848:aan joka oli paljon perässä siitä mitä piti saada kasaan.
Pitää jatkossa keskittyä enemmän asennon paketoimiseen jämäkäksi ja unohtaa kaikki rentoushölynpöly. Kyllä se rentous sieltä taas tulee kun on tullakseen, ei sitä voi pakottaa. Rentoutta pakottamalla vain menee kontrolli suorituksesta.
Nuolia 108
Nuolta ja märkyyttä
Eilen tuli vetästyä pikkutreeni hallilla, vain 97 nuolta.
Päätin tarkastaa jousen säädöt koska viime aikoina oli ilmennyt kummasti noita yksinäisten nuolten hajoamisia minne sattuu. Kuinka ollakaan lapojen linjaus oli muuttunut.
Irroitin ensin lukkoruuvit lapasäädöistä jonka jälkeen kiristysruuveja kokeillessani huomasin molemmissa lapataskuissa löysyyttä noiden säätöruuvien suhteen. Joko ne olivat löystyneet tai väljistyneet ampuessa tai sitten lukkoruuvit aukaistessa olivat pyöräyttäneet säätöruuveja hieman aukipäin.
Linjasin lavat kuitenkin suoriksi ja suoritin pikaisen koeammunnan. Niputus parani hieman.
Pidemmän aikaa on pitänyt myös käydä harjoittelemassa välineiden kanssa sukeltelua kun kerran viime kerrasta on niin kauan. Kävinkin sitten Pilvijärven Tuomon kanssa Espoon Dyykkareiden hallivuorolla hieman muistelemassa miten homma toimii Leppävaaran uimahallissa. Alkuun oli välineiden kasaamisen kanssa hieman muisteltavaa mutta veden alle päästyäni alkoivat taas asiat palautumaan mieleen. Pitäisi hieman aktivoitua tuonkin suhteen jos aikoo joskus tehdä jotain lomasukelluksia ettei ole aivan kylmiltään menossa veden alle.
Päätin tarkastaa jousen säädöt koska viime aikoina oli ilmennyt kummasti noita yksinäisten nuolten hajoamisia minne sattuu. Kuinka ollakaan lapojen linjaus oli muuttunut.
Irroitin ensin lukkoruuvit lapasäädöistä jonka jälkeen kiristysruuveja kokeillessani huomasin molemmissa lapataskuissa löysyyttä noiden säätöruuvien suhteen. Joko ne olivat löystyneet tai väljistyneet ampuessa tai sitten lukkoruuvit aukaistessa olivat pyöräyttäneet säätöruuveja hieman aukipäin.
Linjasin lavat kuitenkin suoriksi ja suoritin pikaisen koeammunnan. Niputus parani hieman.
Pidemmän aikaa on pitänyt myös käydä harjoittelemassa välineiden kanssa sukeltelua kun kerran viime kerrasta on niin kauan. Kävinkin sitten Pilvijärven Tuomon kanssa Espoon Dyykkareiden hallivuorolla hieman muistelemassa miten homma toimii Leppävaaran uimahallissa. Alkuun oli välineiden kasaamisen kanssa hieman muisteltavaa mutta veden alle päästyäni alkoivat taas asiat palautumaan mieleen. Pitäisi hieman aktivoitua tuonkin suhteen jos aikoo joskus tehdä jotain lomasukelluksia ettei ole aivan kylmiltään menossa veden alle.
lauantai 5. syyskuuta 2009
FITA-900 merkit ja treenikierros
Vietin aurinkoisen iltapäivän ruskiksella ampuen merkit 900-kierrokselle sekä vetäsin harkkakierroksen.
Ammunta oli huteran tuntuista ja matkalle riitti aivan liikaa kaseja. Myös erilaisia hutasuja tuli eri puolille taulua kumman paljon, en tiedä kuinka paljon vaikutti että ammuin punaisella jänteellä enkä valkoisella.
60m oli mielestäni melkoinen floppi, pisteitä vain 277 ja aivan liikaa kaseja. Jotenkin taulu on liian iso tuolle matkalle ja tähtäykseen tulee liikaa klappia.
50m meni pisteillä 282 mutta siltikään en mielestäni saanut kunnolla ammunnasta kiinni.
40m oli hieman parempaa ammuntaa vaikka siihenkin mahtui yksi rupuinen 57 sarja, kuitenkin 292 pistettä tuolta matkalta.
Mielestäni tuo 851 pistettä ei ollut kummoinenkaan tulos tuosta kierroksesta mutta toisaalta oli se 37 pistettä lopulta parempi kuin aikaisempi ennätykseni ja toisaalta pisteen parempi kuin tämänhetkinen Suomenennätys.
Täytyy hieman hinkata viikolla noita matkoja jotta saisi paremmin kiinni tähtäinkuvasta noille matkoille. Toivottavasti sen pohjalta parin viikon päästä tulee kunnon onnistuminen WT:n kisassa.
Nuolia 129.
Ammunta oli huteran tuntuista ja matkalle riitti aivan liikaa kaseja. Myös erilaisia hutasuja tuli eri puolille taulua kumman paljon, en tiedä kuinka paljon vaikutti että ammuin punaisella jänteellä enkä valkoisella.
60m oli mielestäni melkoinen floppi, pisteitä vain 277 ja aivan liikaa kaseja. Jotenkin taulu on liian iso tuolle matkalle ja tähtäykseen tulee liikaa klappia.
50m meni pisteillä 282 mutta siltikään en mielestäni saanut kunnolla ammunnasta kiinni.
40m oli hieman parempaa ammuntaa vaikka siihenkin mahtui yksi rupuinen 57 sarja, kuitenkin 292 pistettä tuolta matkalta.
Mielestäni tuo 851 pistettä ei ollut kummoinenkaan tulos tuosta kierroksesta mutta toisaalta oli se 37 pistettä lopulta parempi kuin aikaisempi ennätykseni ja toisaalta pisteen parempi kuin tämänhetkinen Suomenennätys.
Täytyy hieman hinkata viikolla noita matkoja jotta saisi paremmin kiinni tähtäinkuvasta noille matkoille. Toivottavasti sen pohjalta parin viikon päästä tulee kunnon onnistuminen WT:n kisassa.
Nuolia 129.
torstai 3. syyskuuta 2009
Ammuu
Eilen tuli vedettyä 108 70m matkalta.
Alkuun ammunta oli yllättävänkin hyvää ja rentoa, 8-nuolen sarjat olivat pääosin 74-76 pisteissä poislukien pari lipsahdusta.
Jossain 70 nuolen kieppeillä suoritukset alkoivat hieman lahoamaan. Lahoamisen syynä lähinnä pari asiaa eli pokapuolen liian suuri jännitystila sekä läpällä etusormen koukistuminen liiaksi alaspäin painamaan nokkia. Muutamalla laukauksella tunsin oikein selvästi kuinka etusormi nappasi nokkiin nuolen lähtiessä liikkeelle.
Ilmeisesti ankkuroinnissa vetokämmeneen tulee jotain jännitystä joka aiheittaa "koppurointia" kämmenselässä jonka johdosta etusormi taipuu nokin päälle.
Pokapuolen jännitystilat ovat aivan helposti ratkaistavista rentouttamalla ennen suoritusta ylävartaloa kunnolla ja hakemalla hieman optimaalisempaa kallistusta olkapäälinjalle, linja on ehkä hiemna takakenoinen tällä hetkellä josta johtuu se etten väsyessäni saa pidettyä pokapuolen olkapäätä sille varatussa paikassa vaan joudun painamaan sen voimalla paikalleen, tämä sitten säteilee jännitystä sinne minne ei pitäisi.
Läppäpuolella yksi vaihtoehto olisi kokeilla läppäviritystä jossa etu- ja keskisormea purtistaa yhteen joko kuminauha tai kiinteä tuki, se tosin ei korjaa syytä vaan puuttuu seuraukseen.
Alkuun ammunta oli yllättävänkin hyvää ja rentoa, 8-nuolen sarjat olivat pääosin 74-76 pisteissä poislukien pari lipsahdusta.
Jossain 70 nuolen kieppeillä suoritukset alkoivat hieman lahoamaan. Lahoamisen syynä lähinnä pari asiaa eli pokapuolen liian suuri jännitystila sekä läpällä etusormen koukistuminen liiaksi alaspäin painamaan nokkia. Muutamalla laukauksella tunsin oikein selvästi kuinka etusormi nappasi nokkiin nuolen lähtiessä liikkeelle.
Ilmeisesti ankkuroinnissa vetokämmeneen tulee jotain jännitystä joka aiheittaa "koppurointia" kämmenselässä jonka johdosta etusormi taipuu nokin päälle.
Pokapuolen jännitystilat ovat aivan helposti ratkaistavista rentouttamalla ennen suoritusta ylävartaloa kunnolla ja hakemalla hieman optimaalisempaa kallistusta olkapäälinjalle, linja on ehkä hiemna takakenoinen tällä hetkellä josta johtuu se etten väsyessäni saa pidettyä pokapuolen olkapäätä sille varatussa paikassa vaan joudun painamaan sen voimalla paikalleen, tämä sitten säteilee jännitystä sinne minne ei pitäisi.
Läppäpuolella yksi vaihtoehto olisi kokeilla läppäviritystä jossa etu- ja keskisormea purtistaa yhteen joko kuminauha tai kiinteä tuki, se tosin ei korjaa syytä vaan puuttuu seuraukseen.
tiistai 1. syyskuuta 2009
Päätöksiä
Pähkäilin eilen josko olisi ilmottautunut Seinäjoen FITA-kierrokselle ja tulin siihen lopputulokseen että ammunta tällä hetkellä ei ole niin stabiilia että voisin rehellisesti lähteä hakemaan hyvää tulosta ja 1300 ylitystä. Rahatilannekaan tällä hetkellä ei oikein anna edellytyksiä sinne asti ajelemiseen ja hotelliyöhön joten seuraava ja viimeinen kenttäkisa tällä kesäkaudella tulee olemaan WT:n FITA-900 kierros.
Jos vaikka keskittyisi treenaamaan ja hiomaan tekniikkaa kohdalleen.
Jos vaikka keskittyisi treenaamaan ja hiomaan tekniikkaa kohdalleen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
