maanantai 19. huhtikuuta 2010

Palaisikos sitä vaikka Suomeen?

Aamupala hotellilla ja sitten kohti lentokenttää hyväksi havaitulla kaavalla että porukan molemmat autot lähtevät about ensimmäisestä risteyksestä harhaileman eri suuntiin omia teitään.

Punainen paholainen päätyi tankkauksen kautta melko mutkattomasti vuokra-autojen palautuspisteeseen mutta harmaata paholaista saimme hieman odottaa vaikka siitä saatiinkin näköhavaintoja verkkoaidan takaa vähän väliä.

SASin tiskille päästyäni minut ohjattiin Spanairin tiskille ja sieltä taas eteenpäin Spanairin lippuluukulle. Hetken aikaa ihmeteltyään neiti ilmoitti ensimmäisen mahdollisen paluulennon olevan perjantain aamupäivästä. Yritin hieman udella eikö reroute olisi optio mutta Spanairilla ei ilmeisesti ole oikeutta reroutata omien reittiensä ulkopuolelle joten Madrid - Copenhagen - Helsinki oli ainoa mahdollinen reitti. Myöskään Spanairilla ei ollut antaa mitään kompensaatiota esim. majoitukseen lennon siirtymisen johdosta.

Sain kuitenkin koko porukalle uudet liput ja palautimme harmaan paholaisen uusiokäyttöön sadoille autoa odottaville matkustajille. Punaisen paholaisen pakkasimme täyteen matkatavaraa ja loppu porukka taksiin.
Suuntana olikin sitten Archery Centre of Excellence johon paikallisen liiton edustaja oli meidät erittäin ystävällisesti luvannut majoittaa. Punainen paholainen kulki paikalle hieman omia polkujaan mutta toisaalta alueen pikkutiet ja moottoriteiden liittymät alkavat pikkuhiljaa tulemaan tutuiksi.

Paikanpäällä saatiin sitten kolme kahdenhengen perus opiskelijahuonetta jotka toimivat oikein mainiosti. Tätä edelsi tosin mielenkiintoinen keskustelu opiston respan kanssa siitä ketkä menevät mihinkin huoneeseen siten että respa selitti kaiken Espanjaksi jota me emme ymmärtäneet ja toisaalta me selitimme asiat englanniksi ja suomeksi jota respa ei ymmärtänyt. Tilannetta helpotti huomattavasti että ovelle käveli vapaapäiväänsä viettävä herra Gomez joka hoiti huonesijoittelut respan kanssa kuntoon.

Tämän jälkeen käytiin urheiluopiston ruokalassa vetämässä lunssia naamaan joka oli erittäin maittava. Pääruokana oli mehevä mediumpaistoinen pihvi tai kalaa erinäisten lisäkkeiden kera.

Sapuskan jälkeen Andres piti meille ystävällisesti tutustumiskierroksen opistolle. Alueella on yksi 70m rata sekä pari parin pakan levyistä 90m rataa. Aamuvuorolla porukka pääse juoksuradoille kahdeksalta ampumaan 70m matkaa tunniksi ja toisaalta sateella treenaavat sitten sisällä 50m radalla. Se mikä pisti silmään kierroksen aikana oli että 50m radalla oli käynnissä alkeisammutus opiskelijoille jossa oikeasti opetettiin kunnon formia ja suoritustekniikka, ei siis sitä Suomalaista jousi käteen ja ammu nyt sitten nuolia tauluun ja selkään taputtelua kun menee niin hyvin vaikka suoritus ja asento on mitä sattuu.

Kierroksen jälkeen Andres käytti meitä vielä kaupassa täydentämässä välttämättömien tarvikkeiden  varastoa.

Kohta pitäisi kammeta illalliselle jonka jälkeen pitäisi hoitaa parit työasiat pois alta. Muuten olen sitten ilmeisesti tämän viikon aikaistetulla kesälomalla. Paikalliselle toimistolle en voi mennä oikein töihin koska en ole virallisesti työmatkalla joten juoksevia kuluja kuten takseja yms. ei makseta. Tämän reissun budjetti on muutenkin sen verran suuri että jos siihen löisi vielä päälle työmatkat taksilla, sanoisi VISA varmaan poks. Sen takia siis lomailen.

Tämän viikon Suomen maajoukkue siis harjoittelee Espanjan maajoukkueen kanssa omakustanteisesti Madridissa.

3 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Tsemppiä paluumatkalle!

timppa kirjoitti...

"ei siis sitä Suomalaista jousi käteen ja ammu nyt sitten nuolia tauluun ja selkään taputtelua kun menee niin hyvin vaikka suoritus ja asento on mitä sattuu."

Ajattelin jättää kommentoimatta, mutta nyt on pakko. Noin ei toimita ihan joka seurassa, meillä opetetaan ampumaan oikein.

Aki kirjoitti...

Tämä olikin yleistys.

Liian monessa alkeisopetuksessa ei joko haluta tai kyetä opastamaan kaikki ampujia oikein.